Kemian uravalinnan valintaperusteet ja vaikutustekijät

Luonnontieteiden, matematiikan, teknologian sekä tekniikan aloilla on kansainvälisesti työvoimapula pätevistä työntekijöistä ja ennusteiden mukaan korkeasti koulutettujen   luonnontieteiden osaajien tarve työpaikkojen näkökulmasta tulee kasvamaan. Jotta työelämäntarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan, tulisi kyseisten alojen valmistuneiden määrän kasvaa. Suomessa matematiikan, fysiikan ja kemian ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kuitenkin laskenut. Yhä harvempi nuori on kiinnostunut luonnontieteelliselle alalle liittyvästä urasta tai valitsee kemian korkeakouluopinnot. Jotta näihin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan sekä ymmärtämään syitä, miksi nuoret eivät hae opiskelemaan kemiaa, tarvitaan tietoa uravalintaan vaikuttavista tekijöistä sekä valintaperusteista. 

Tutkin juuri valmistuneessa maisterintutkielmassani Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoiden valintaperusteita, miksi he olivat valinneet kemian opinnot. Lisäksi tutkin, mitkä tekijät olivat vaikuttaneet opiskelijoiden valintaan opiskella kemiaa. Tutkimuksen avulla pyrin ymmärtämään, miten tekijät olivat vaikuttaneet kemian uravalintaan. Tutkimuksessa selvitin myös, onko valintaperusteilla ja vaikutustekijöillä sukupuolieroja. 

Tulokset osoittivat, että opiskelijat olivat valinneet kemian opinnot, koska kokivat kemian olevan merkittävä tieteenala, tarjoavan monia mahdollisuuksia, olevan läsnä jokapäiväisessä elämässä, kiinnostavana tieteenalana, tärkeänä alana elinkeinoelämässä sekä koulutusohjelman sisäänpääsyn helpoksi. Opiskelijoiden valintaan opiskella kemiaa vaikuttivat kiinnostus tieteenalaa kohtaan, minäpystyvyys sekä kemian opettaja. Yleisimmät perustelut kemian uravalinnan vaikutustekijöille olivat usein jo kouluaikoina kehkeytynyt henkilökotainen kiinnostus kemiaa kohtaan, hyvä minäpystyvyys sekä kemian opiskelu varavaihtoehtona esimerkiksi lääketieteellisen sijasta. Sukupuolella ei tulosten mukaan ollut vaikutusta kemian uravalintojen valintaperusteisiin eikä vaikutustekijöihin. 

Tutustu koko tutkimukseen ja yksikön muihinkin tutkielmiin tästä. 

Teksti: Saara Salminen