Kohti kestävää tulevaisuutta ja hiilineutraalisuutta: kemian yliopisto-opetuksen nykytila ja kehittäminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta

Kestävä muutos ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on aikamme suurimpia haasteita. Kemianalan ammattilaiset ovat merkittävässä asemassa niiden ratkaisemisessa, erityisesti kemian ja muidenkin teollisuusalojen päästöjen vähentämisessä. Vaadittava osaaminen koostuu tarvittavien ratkaisujen edellyttämän kemian osaamisen lisäksi myös monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen edellyttämiä taitoja ja kestävään tulevaisuuteen pyrkivää asennetta. Tätä taitojen kokonaisuutta pyritään kuvaamaan avainkompetensseilla, jotka luovat kehyksen tarvittavan osaamisen kuvaamiseen ja arvioimiseen sekä koulutuksessa että työelämässä.

Kestävän kehityksen muutos ja sen edellyttämät avainkompetenssit. Suomennos Wiekin et al. (2011) kaaviosta.
Kestävän kehityksen muutos ja sen edellyttämät avainkompetenssit. Suomennos Wiekin et al. (2011) kaaviosta.

Yliopistokoulutus on avainasemassa muutokseen johtavan osaamisen tuottamisessa, mutta aiemmat tutkimukset osoittavat, että kestävän kehityksen edellyttämää osaamista tuottava opetus voi olla ristiriidassa perinteisen yliopisto-opetuksen kanssa. Lisäksi monia sen mukaisia menetelmiä on voi olla vaikea toteuttaa tiukasti tiedealoihin jakautuneessa yliopistoinstituutiossa.

Pyrin tutkimuksellani kartoittamaan, kuinka hyvät tämän hetken kemianalan yliopistokulutuksen edellytykset näin kokonaisvaltaisen osaamisen synnyttämiseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta ovat. Tutkimus kartoitti Suomen kemianalan yliopistojen opetushenkilökunnan lähetetyn kyselyn perusteella, miten suuri painoarvo on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvillä sisällöllä, millaisia opetusmenetelmiä he käyttävät, miten he suhtautuvat taitojen oppimisen edistämiseen ja opiskelijoiden asenteisiin vaikuttamiseen. Lisäksi kartoitettiin opetushenkilökunnan näkemyksiä siitä, miten koulutusta tulisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen näkökulmasta kehittää.

Tulokset ovat kannustavia. Opetushenkilökunta pitää aihetta erittäin tärkeänä ja aiheeseen liittyvistä sisällöistä varsinkin biotalouteen ja kiertotalouteen liittyviä aiheita opetetaan paljon. Tulosten perusteella opetusmenetelmiä käyttää ainakin osa opetushenkilökunnasta melko monipuolisesti ja pyrkimystä entistä monipuolisempiin opetusmenetelmiin on. Taitojen oppimista pidetään tärkeänä, joskin niiden uskotaan usein kehittyvän muun opiskelun ohessa. Tämä on vastoin tutkijayhteisön näkemystä, jonka mukaan myös taitojen kehittymistä on tuettava soveltuvilla opetusmenetelmillä. Asenteisiin vaikuttaminen ei myöskään näytä olevan kemianalan opetushenkilökunnalle ongelmallista.

Myös kemianalan opetusta tulisi jatkossa kehittää kokonaisvaltaisempaa osaamista silmällä pitäen. Edellä esitetyt avainkompetenssit ovat kehys, jonka nostaminen opetuksen suunnittelun ja arvioinnin kehykseksi nostaisi myös taitojen opettamisen opetuksen keskiöön.

Tutustu tutkimukseen ja yksikön muihinkin opinnäytetöihin tästä.

Teksti: FM Emmi Vuorio

Tule tekemään opinnäytetyö kestävästä kehityksestä

Opettajat ja opiskelijat tarvitsevat tietoa ja työkaluja globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen ja toimijuuden kehittämiseen.

Helsingin yliopiston kemian osasto yhdessä yhteistyötahojen kanssa tarjoaa mahdollisuuksia tietojen ja työkalujen kehittämiseen kahdella kansainvälisellä kurssilla: Teachers` Climate Change Forum opettajille sekä Global Challenges Course For Youth 15-19-vuotiaille opiskelijoille.

Kurssien kehittäminen on tutkimuspohjaista. Tutkimusryhmään etsitään nyt opinnäytetyön tekijää/tekijöitä, jotka saavat mahdollisuuden osallistua kansainvälisen tiedeopetuksen kehittämiseen.

Opinnäytetyön tekijältä edellytetään, että tutkimusaihe sopii omaan pääaineeseen (keskusteltava oman pääaineen vastaavan kanssa), opinnäytetyö liittyy joko kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon.

Kurssien kehittämiseen ja tutkimukseen voi myös osallistua osana muiden kurssien suoritusta (tiedustele tätä mahdollisuutta Jaanalta sekä omalta kurssiopettajaltasi). Kurssin voi yhdistää esimerkiksi Tiedekasvatuskurssiin.

Hae paikkaa vapaalla hakemuksella sähköpostitse perustelemalla miksi olisit kiinnostunut tekemään opinnäytetyön kyseisen kurssin parissa (voit ilmaista kiinnostuksesi joko toisesta kurssista tai molemmista), ja miksi olisit sopiva tehtävään (jaana.herranen@helsinki.fi)

Prof. Maija Aksela, kurssien johtaja
Dr. Jaana Herranen, projektipäällikkö
LUMA-keskus Suomi, HY

Kestävän kehityksen osa-alueiden ilmentyminen luonnontieteiden projektitöissä: Tapaustutkimus StarT-projekteista

Kestävän kehityksen opetus on noussut merkittävään rooliin uusien opetussuunnitelmien myötä. Tutkimusten mukaan opettajat kuitenkin kokevat, että heillä ei ole riittävästi valmiuksia opettaa kestävää kehitystä koulussa. Tähän tarpeeseen pyrittiin juuri valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa vastaamaan tutkimalla luonnontieteellisissä aineissa (fy, ke, bi, ge) tehtyjä projektitöitä ja tarkastelemalla, kuinka niissä näkyy kestävän kehityksen näkökulmat: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen.

Projekteissa painottui kestävän kehityksen ekologinen näkökulma, mutta toisaalta projekteista nostettiin erilaisia teemoja kestävän kehityksen osa-alueiden sisältä. Nämä teemat voivat olla ideoina projekteihin tai muihin oppimiskokonaisuuksiin. Tutkimuksessa nostettiin myös työtapoja, joilla kestävää kehitystä on käsitelty projektitöissä. Kestävän kehityksen työtavoissa näkyvät projektioppimisen vaiheet antaen katsauksen eri tavoista käsitellä kestävän kehityksen osa-alueita projektioppimisessa. Tutkimus antaa lisätietoa sekä opettajille että opettajankouluttajille kestävän kehityksen opetuksen kehittämiseen.

Tutustu koko tutkimukseen tästä.

 Teksti ja kuvat: Kaisa Väätäinen