Ulkoministeri Erkki Tuomioja parahti joitakin aikoja sitten valitellen, että tutkijoilta on tullut niukalti apua Ukraina-kysymyksen ratkaisemiseen. Yleensä tutkijat ovat voivotelleet sitä, että poliitikot eivät halua kuunnella heitä. Viime aikoina on paljon puhuttu tutkimukseen perustuvasta päätöksenteosta (evidence based policy). Tapaus Ukraina on hyvä testi sille, mitä se voisi olla.
Aihearkisto: Venäjä ja venäläisyys
Miksi Venäjän media reagoi laimeasti laserjupakkaan?
Suomalainen media kertoi melko vaisusti tapauksesta, jossa katsomosta tullut lasersäde sokaisi Venäjän maalivahdin jalkapallon MM-kisoissa. Tapaus ylitti kyllä uutiskynnyksen, mutta siitä ei tehty SUURTA uutista. Jos jotain vastaavaa tapahtuisi Venäjällä ja kohteena olisi Saksan tai Yhdysvaltojen joukkue, saisimme nähdä mehevämpiä otsikoita. Tässä ei ole mitään ihmettelemistä. Media tekee mielellään otsikoita, jotka vahvistavat ihmisten aikaisempia käsityksiä. Ihmeellistä sen sijaan on se, että Venäjän media ei tarttunut laserkorttiin mitenkään erityisen innokkaasti. Yritän selittää, miksi.
Valko-Venäjä on erikoinen maa myös kielellisesti
Hesari otsikoi pari päivää sitten, että Valko-Venäjän diktaattori halveksii omaa äidinkieltään. Vielä erikoisempaa on, että Valko-Venäjän kansakaan ei ole kovin innoissaan tästä kielestä, vaan puhuu mieluummin venäjää. Lue loppuun
Vähätelty karhu on kuin koulukiusattu
Median mukaan presidentti Niinistö muisti sanoneensa Obamalle, että vähätelty karhu on vaarallisempi kuin haavoittunut karhu. Hieno oivallus valtakunnanfilosofilta. Tuskin Obama kuitenkaan ymmärsi, mitä Niinistö yritti metaforallaan sanoa. Tarkemmin ajatellen Niinistön luonnehdintaa Venäjän asemasta voi verrata koulukiusaamiseen. Lue loppuun
Moskova eilen
Kun näinä päivinä matkustaa Moskovaan, aistit ovat erityisen herkkinä tekemään huomiota: mikä on muuttunut, mikä ei. Varsinaisen konferenssiohjelman ulkopuolella minua pyydettiin kertomaan, mitä lännessä ajatellaan Venäjän politiikasta. Minä olin yhtä kiinnostunut tietämään, mitä venäläiset yliopistoihmiset ajattelevat siitä. Lue loppuun
Vox: rauhasta ja konflikteista moniäänisesti
Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämät Vox-tilaisuudet käsittelevät meitä kaikkia koskettavia suuria kysymyksiä maailmanmuuttoliikkeen hengessä. Kun viime keskiviikkoillan teemasta Sota ja rauha päätettiin, ei osattu aavistaa kuinka ajankohtainen asia on kyseessä. Intensiivinen kaksituntinen antoi jokaiselle kuulijalle ja katsojalle uutta mietittävää.
Nyt Krim – seuraavaksi Transnistria?
Osallistuin muutama vuosi sitten yliopistonlehtorin Ekaterina Protassovan kanssa projektiin, jossa yritettiin kehittää Krimin koululaitosta. Tavoitteena oli lisätä niemimaalla käytettävien kielten – venäjän, ukrainan ja krimintataarin – arvostusta ja käyttöä. Vasta paikan päällä sain kuulla, että projektin takana oli silloinen ulkoministeri Alexander Stubb. Projektista kehittyi minulle oiva ”krimnologian” oppikurssi. Lue loppuun
Sotšin avajaiset kremnologin silmin
Neuvostoaikana kremnologit tekivät pienenpienistä tiedonmurusista suurensuuria päätelmiä. Yksi havainnointikohde oli paraateja vastaatottavien pönöttävien johtajien seisomajärjestys. Vaikka Venäjä on tiedonsaannin kannalta aivan erilainen maa kuin Neuvostoliitto, niin edelleenkin joudutaan tekemään arvailuja pienten yksityiskohtien perusteella. Olympialaisten avajaiset herättivät minussa uinuvan kremnologin, tarpeen pohtia, miksi nähtiin se mikä nähtiin. Lue loppuun
Venäläiset identiteettiään etsimässä
Russki mir on vaikutusvaltainen ja rikas venäläinen rahasto, jonka tarkoituksena on edistää venäjän kielen opetusta ja pitää yhteyksiä ulkovenäläiseen väestöön. Vuosittaiseen assambleen kutsutaan venäjän kielen opetuksen vaikuttajien lisäksi eri maailman kolkissa asuvia venäläisiä. Lue loppuun