Painajaisen tunteet

Painajaisiin ja pahoihin uniin yhdistetään usein nimenomaan voimakas pelon tunne, jonka saattamana nukkuja herää. Joidenkin uniteorioiden mukaan valvetilassa koettuihin pelkoihin liittyvät muistot ovat jopa painajaisten alkusyy. Samat aivojen limbisen järjestelmän osat ja etuaivojen alueet, jotka osallistuvat tunteiden ilmaisuun ja säätelyyn, ovatkin osallisena myös unien synnyssä. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että evoluutionäkökulmasta katsottuna painajaisten tehtävänä on säädellä ja sammuttaa pelkomuistoja muuntamalla niitä unikuvastoksi.

File:Fear MET DP281277.jpg
Henry Peach Robinson: Fear (n. 1860). Valokuva Metropolitan Museum of Artin kokoelmissa. Kuvalähde: Wikimedia Commons.

Tämän mallin mukaisesti pelkomuiston elementit aktivoituvat ja yhdistyvät sitten uudenlaisilla tavoilla liittymällä yksittäisiin, toisiinsa liittymättömiin muistielementteihin. Aktivoituneet pelkomuistot prosessoidaan unennäkemisen aikana aivojen tunneilmaisuun liittyvissä osissa eli pelkomuistojen muodostumista muistuttavan kanavan kautta. Tällöin pelottavaksi koettu asia ja tähän muistoon liittyvä pelko voidaan kokea turvallisessa tilanteessa, unen todellisuutta jäljittelevässä simulaatiossa. Tämän on katsottu voivan johtaa lopulta pelkomuiston sammumiseen.

Painajainen aiheutuu tämän mallin mukaan kuitenkin silloin, jos jossain prosessin vaiheessa on häiriö. Sen seurauksena nukkuja kokee intensiteetiltään hyvin voimakkaita tunteita, joiden myötä hän herää.

Tunteet toimivat kehossa ja niihin liittyy aina jonkinlainen muutos. Esimerkiksi pelon ollessa kyseessä voidaan heräämisen hetkenä kokea pelon fysiologiaan yleisesti liitettyjä kehollisia tuntemuksia. Keskeisenä näissä pelon kehollisissa reaktioissa on aivojen limbisen järjestelmän mantelitumakkeena tunnettu osa: se lähettää signaaleja, jotka käynnistävät erilaisia fysiologisia reaktioita. Mantelitumake aktivoi autonomisen hermoston sympaattisen osan, jolloin lisämunuainen vapauttaa verenkiertoon hormoneja, kuten adrenaliinia, jotka taas käynnistävät erilaisia reaktioita. Nämä tunnekokemukseen liittyvät keholliset muutokset voivat olla konkreettisesti havaittavissa. Sydän voi pamppailla, syke on noussut, hengitys on voinut kiihtyä, lihakset ovat jännittyneet, herännyt saattaa olla hikinen ja niin edelleen.

File:Adrenalin - Adrenaline.svg
Adrenaliini. Kuvalähde: Wikimedia Commons.

Vastaavat keholliset muutokset liitetään myös niin kutsuttuun ”taistele tai pakene” -reaktioon (fight-or-flight). Sen mukaisesti ihminen voi vaaran kohdatessaan joko paeta uhkaa tai valmistautua taistelemaan. Tunnetasolla tähän reaktioon liitetään usein viha ja pelko. Tietynlaiset kehossa ilmenevät ja havaittavat muutokset eivät välttämättä olekaan vain yhdelle tunteelle tyypillisiä, vaan samanlaiset muutokset voivat liittyä useisiin eri tunteisiin.

File:Edvard Munch - Anxiety - Google Art Project.jpg
Edvard Munch: Ahdistus (Angst) vuodelta 1894. Maalaus Munch-museon kokoelmissa. Kuvalähde: Wikimedia Commons.

Pohjoiset painajaiset -projektin järjestämän keruun yhteydessä kysyttiin vastaajilta myös painajaisten herättämistä tunteista. Svenska Litteratursällskapet i Finlandin arkistossa säilytettävässä aineistossa mainitaan runsaasti esimerkiksi yllä mainitun kaltaisia kuvauksia fysiologisista muutoksista. Ne ovat tulkittavissa tunnereaktioiksi, ja yleensä ne yhdistetään juuri pelon tunteeseen. Useat vastaajista mainitsevat hikisyyden tai kylmänhien tuntemuksen, joka pelon lisäksi voi kummuta myös koetusta ahdistuksesta. Moni mainitsee myös sydämentykytyksestä tai kiihtyneestä pulssista heräämisen yhteydessä.

Yleisin nimetty tunne tässä aineistossa on juuri pelko ja jopa kauhu tai paniikki. Osa on myös herännyt itkien tai on huutanut tai kiljunut unessa tai herätessään. Jälkimmäinen reaktio liittyy yleensä unessa koettuun kauhuun tai pelkoon, kun taas itku on liittynyt sekä pelkoon että suruun tai jonkinlaiseen avuttomuuden tunteeseen.

Monet saattavat kuitenkin herätä muunkin kaltaisten häiritsevien ja epämiellyttävien tunteiden saattelemana. Osa vastaajista mainitsee vihan tunteesta sekä voimakkaasta surun tuntemuksesta. Pahoihin uniin on voinut liittyä myös ahdistusta sekä avuttomuuden tunnetta ja epätoivoa. Yksittäisinä mainintoina tulevat esille myös menetyksen ja pettymyksen tunne. Aina pahaan uneen liittynyttä tunnetta ei suoraan nimetä. Sen sijaan moni mainitsee hieman epämääräisemmin painajaisiin liittyneistä “epämiellyttävistä” tai ”kamalista” tunteista tai esimerkiksi ”kaaoksen tunteesta”.

File:A frontal outline and a profile of faces expressing anger. E Wellcome V0009398.jpg
Viha. B. Picartin etsaus vuodelta 1713, Charles Le Brunin mukaan. Kokoelmassa Wellcome Collection gallery. Kuvalähde: Wikimedia Commons.

Aineistossa mainitaan myös kokemuksista, joissa unen epämiellyttävä tunnesisältö koostuu kokemuksesta, että on tehnyt jotain täysin anteeksiantamatonta. Aiemmat tutkimukset ovat nekin osoittaneet, että pahat unet voivat pitää sisällään myös sosiaalisia tunteita, kuten häpeää tai syyllisyyttä.

Kirjallisuutta

Levin, Ross, and Tore A. Nielsen. 2007. “Disturbed Dreaming, Posttraumatic Stress Disorder, and Affect Distress: A Review and Neurocognitive Model.” Psychological bulletin 133, no. 3 (2007): 482–528.

Levin, Ross & Tore A. Nielsen. (2009). Nightmares, Bad Dreams, and Emotion Dysregulation: A Review and New Neurocognitive Model of Dreaming. Current Directions in Psychological Science: A Journal of the American Psychological Society, 18(2), 84–88.

Merritt, Jane M. , Robert Stickgold, Edward Pace-Schott, Julie Williams, J.Allan Hobson. (1994). Emotion Profiles in the Dreams of Men and Women. Consciousness and Cognition, Volume 3, Issue 1, 1994, 46-60.

Zadra A, Pilon M, Donderi DC. (2006) Variety and intensity of emotions in nightmares and bad dreams. Journal of Nervous and Mental Disease. 2006 Apr; 194(4):249-54.

Leave a Reply

Your email address will not be published.