Kansallinen koulutuksen arviointi ja tutkimus


Karvi järjesti tiedontuottajien tapaamisen kesäkuun 17 päivänä Hanasaaressa. Tapaamisen  tavoitteena oli edistää koulutuksen arvioinnin ja tutkimuksen keskinäistä tiedonvaihtoa ja hyödyntämistä kansallisella tasolla. Tarkoitus oli vahvistaa kansallista yhteistyötä, ehkäistä päällekkäisiä tiedonkeruita sekä lisätä koulutuksen arvioinnin ja tutkimuksen moninäkökulmaisuutta, avoimuutta ja vaikuttavuutta. Jyrki Reunamo esitteli Kehittävää palautetta jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Tutustu esitykseen osoitteessa https://karvi.fi/app/uploads/2019/06/Jyrki-Reunamo.pdf.

CLASS-observointi & opettajan ja lapsen vuorovaikutus

Amerikkalainen CLASS-observointi on kehitetty lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen observointiin. Yasmin Fong kävi Helsingissä kouluttamassa neljä observoijaa CLASS-observointiin. Kuvassa vasemmalta oikealle ovat Roosa-Maria Laaksonen, Mari Sillman, Yasmin Fong Education University of Hong Kongista, Jenny Hietanen and Jouni Veijalainen. CLASS-observointi mahdollistaa Kehittävän Palautteen observoinnin kriteerivalidiuden arvioinnin. Käytämme Suomessa ja Hong Kongissa sekä CLASS- että Kehittävän palautteen observointia vertaillaksemme Suomen ja Hong Kongin varhaiskasvatusta. Odotamme tutkimuksen tuovan runsaasti uutta tietoa erilaisista pedagogisista ratkaisuista, lasten ja aikuisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä myös lasten kehittymisestä.

Gender differences in emotional self-regulation

If the emotional self-regulation has different criterions for boys and girls, the gender differences may have educational background. How are the teachers self-regulations evaluations and children’s emotional expressions related? Are these relations related to expected gender experiences? Read the article online at https://link.growkudos.com/1e17aifhs74.

Onko lapsilähtöinen pedagogiikka todella parempi kuin opettajalähtöinen?

Professori James Ko  (Education University of Hong Kong) vierailee Suomessa. Testaamme lasten itsesäätely- ja esiakateemisia taitoja Hong Kongissa ja Suomessa. Sen jälkeen observoimme lasten ja aikuisten toimintaa ryhmissä. Myöhemmin testaamme lapset uudestaan. Näin voimme vertailla eri toimintojen, oppimisympäristöjen, kasvatuksen ja oppimisen välisiä yhteyksiä. Voidaan tutkia konkreettisesti näkyykö esimerkiksi positiivinen opettajan ja lasten välinen vuorovaikutus parempina oppimistuloksina? Millaisia yhteyksiä lapsilähtöisellä pedagogiikalla on lasten oppimiseen? Miten oppiminen kehitty kolmen vuoden seurannassa?

Kuvassa James esittelee tutkimuksessa käytettävää esi-akateemisten taitojen testiä. Olemme jo prosessimme aikana löytäneet keskeisiä avaimia syventämään oppimista lähikehityksen vyöhykkeellä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tutkimme tämän syventymisen pitkäaikaisia vaikutuksia. Pitkäaikaisten tutkimus edellyttää lasten tunnistetietojen keräämistä, jotta lasten kehitystä voi seurata. Näihin tunnistetietoihin luonnollisesti pyydetään huoltajilta lupa ja ne ovat luottamuksellisia. i

Lasten frustraation säätely varhaiskasvatuksessa

Jouni Veijalainen on tutkinut lasten frustraatiotilanteisiin liittyviä strategioita. Hankkeessa lasten suhdetta tilanteen muuttumiseen on arvioitu haastattelemalla. Lasten kuvaukset ja kasvattajien arviot liittyivät toisiinsa. Tämä tarkoittaa, että lapset pystyvät itse kuvaamaan itsesäätelyn olennaisia piirteitä konkreettisesti. Jo lapsen kokemuksia kuuntelemalla pääsemme perille lapsen itsesäätelyn mekanismeista. Tämä antaa kasvattajalle mahdollisuuden tukea käytännössä lasten turhautumisen käsittelyä. Varhaiskasvatuksessa tapahtuu jatkuvasti tilanteita, jotka koskevat kaikkia lapsia, mutta vain osa lapsista osaa suhtautua tilanteeseen avoimesti ja rakentavasti. Tässä lasten suhtautumistapojen konkreettinen käsittely voi auttaa. Taulukosta nähdään, miten lasten  emootion kuvaukset ja aikuisten arviot lasten itsesäätelytaidoista ovat yhteydessä. Artikkeli aiheesta on hyväksytty julkaistavaksi: Veijalainen, J., Reunamo, J., Sajaniemi, N. & Suhonen, E. (In print.) Children’s self-regulation and coping strategies in a frustrated context in early education. South African Journal of Childhood Education.

Monikulttuuristen lasten tuen tarve

Varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelman (Rauma) valinnan toisen vaiheen ennakkomateriaalina käytetään hankkeemme materiaalia. Opiskelijat saavat heti aluksi hyvän pohjustuksen monikulttuuristen lasten tuen tarpeista! Tutustu kasvattajien näkemyksiin monikulttuuristen lasten taidoista:

Maahanmuuttajataustaiset lapset varhaiskasvatuksessa: Kasvattajien näkemykset lasten taidoista ja tuen tarpeesta” (Outi Arvola – Jyrki Reunamo – Minna Kyttälä, Kasvatus 3/2017)

Tyttöjen ja poikien itsesäätelytaidot

Jouni Veijalaisen, Jyrki Reunamon ja Minna Heikkilän artikkeli Early gender differences in emotional expressions and self-regulation in settings of early childhood education and care on hyväksytty julkaistavaksi lehdessä Early Child Development and Care. Artikkeli perustuu Orientaatioprojektin aineistoon, josta käy ilmi muun muassa, että hyvät itsesäätelytaidot näyttävät tarkoittavan varhaiskasvattajille eri asioita. Seuraako erilaisista itsesäätelyn kriteereistä tytöille ja pojille erilaisia taitoja käsitellä emootioita, esimerkiksi myöhemmin koulussa tai elämässään?

Opettajaystävällistä kehittävää palautetta

Kehittävä Palautteemme on osoittautunut syvälliseksi ja monipuoliseksi varhaiskasvatuksen kehittämisen välineeksi. Sen mahdollisuuksien saattaminen opettajien helposti käytettäväksi on kuitenkin osoittautunut kovaksi haasteeksi. Huhtikuun 4-5 saimme vieraita NCSoft korealaisesta ohjelmointiyrityksestä, joka kehittää digitaalista opettajaystävällisiä varhaiskasvatuksen kehitysympäristöä. Pyrimme siihen, että käyttöliittymässämme olisi opettajille tietoperustaisen kehittämisen avaimet vain yhden klikkauksen päässä. Kunnianhimoisella laadun kehittämisellä ja pätevällä ohjelmoinnilla tällainen käyttöliittymä on mahdollinen.

Leikin syventäminen

Lego foundationin tuella olemme kirjoittaneet leikin rikastamisen oppaan, jossa on sovellettu runsaasti Kehittävän Palautteen aineistoja ja tuloksia. Opas on tarkoitettu globaaliin jakeluun. Suomi on monella tavalla leikin mallimaa, mutta Suomessakin on vielä tehtävää, jotta leikin hyvää tekevät ilmiöt saadaan näkyviin kaikessa toiminnassa. Leikki voi valitettavasti ajautua myös umpikujaan, lisätä lasten syrjäytymisriskiä ja olla merkityksetöntä. Syvenevä leikki on leikin ydin. Opas on juuri julkaistu ja se on saatavissa täältä.

Kehittävää täsmäpalautetta päiväkodeille ja lapsiryhmille

Pilottitutkimus Vantaan Siimapuiston päiväkodissa ja Järvenpään Nummenkylän päiväkodissa on valmis. Kokeilun perusteella tiedämme, että 400 havaintoa on riittävästi päiväkotikohtaisen luotettavan arvion ja kehittämisen suuntien löytämiseksi. Kaikista osa-alueista, päiväkodin toiminnasta, lasten toiminnasta, eri toimijoista, liikkumisesta, oppimisesta, emootioista ja sosiaalisuudesta löytyi sekä hyvin toimivia asioita että kehitettävää.
Molemmissa pilottipäiväkodeissa koettiin hyväksi, että koko kasvatushenkilökunta koulutetaan observointiin ja kaikki myös observoivat. Kokeilun aikataulu, tunti observointia viikossa, koettiin liian raskaaksi. Kokemusten perusteella tulos oli, että 1 tunti observointia kerran puolessatoista kuukaudessa riittää siihen, että päiväkotiin saadaan kehittävä palaute 12 viikossa. Ryhmäkohtainen kehittävä palaute saadaan 40 viikossa, jolloin tuloksia voidaan ryhmässä käyttää pohjana seuraavan vuoden toiminnan syventämiseen. Jos observointiin käytetään tunti kuukaudessa, saadaan tulokset nopeammin.

Joka tapauksessa observoinnin laatu on määrää tärkeämpi, muuten tulokset ovat käyttökelvottomia. On olennaista, että kaikki saavat observointikoulutuksen ja observointiajat ovat satunnaiset. Tähän tarvitaan selkeät ohjeet, johon henkilökunta sitoutuu.

Sydämelliset kiitokset Nummenkylän ja Siimapuiston väelle arvokkaasta työstä. Kokemusten pohjalta voimme aloittaa ensi syksynä päiväkotikohtaisen observoinnin, jolloin päiväkoti saa täsmäpalautteen oman työnsä kehittämiseen sekä päiväkotitasolla että ryhmätasolla. Päiväkodin johtaja voi painottua johtamisessaan tietoperustaiseen johtamiseen ja reaaliaikaiseen prosessien ohjaamiseen. Tämä on huippujuttu!