Kirjapuffi: Seppo Aallon Sotakaupunki

Tänään julkistettiin virallisesti Seppo Aallon teos Sotakaupunki – Helsingin Vanhankaupungin historia 1550 – 1639. Lämpimäiskappale kirjaa on tällä hetkellä työpöydälläni. Visuaalisesti hienoa ja viimeisteltyä työtä, mutta koska kamera jäi kotiin, joudutte tyytymään sanaani tai tiirailemaan kirjaa kustantaja Otavan verkkosivuilta.

Sotakaupunki on osa Helsingin kaupungin historiatoimikunnan hanketta kirjoittaa Helsingin vanhempi historia uusiksi. Continue reading “Kirjapuffi: Seppo Aallon Sotakaupunki”

Aprillipäivän erikoistutkimus: Kenraalikuvernööri von Rosenin arvoitus

Kenraalikuvernööri Gustaf Fredrik von Rosen (1688 – 1769) on yksi Viaporin rakennushistorian mielenkiintoisimpia hahmoja. Tämä vanha karoliiniupseeri, joka nimitettiin 1747 Suomen kenraalikuvernööriksi ja Suomen puolustuksen ylimmäksi valvojaksi, hönki Viaporin rakentajien niskaan ja vaati heiltä jatkuvaa raportointia työn etenemisestä. Augustin Ehrensvärdin ja hänen lähimmän upseerinsa Fabian Casimir Wreden kirjeet ovat täynnä tuskastuneita purkauksia kenraalikuvernööriä ja tämän “niljakasta konttorisielua” kohtaan. Continue reading “Aprillipäivän erikoistutkimus: Kenraalikuvernööri von Rosenin arvoitus”

Terveisiä Hämeenlinnasta

Uudenmaan ja Hämeen lääninhallituksen arkisto, yksi Viapori-tutkimuksen keskeisistä lähdesarjoista, siirrettiin viime vuonna Kansallisarkistosta Hämeenlinnan maakunta-arkistoon. Kansallisarkisto kärsii tilapulasta, ja Hämeenlinnaan on juuri valmistunut moderni arkistorakennus. Tämä siirto oli meille pieni logistinen takaisku, koska lääninhallituksen arkistomateriaali on nyt viiden minuutin kävelymatkan sijasta tunnin junamatkan päässä. Kävin itse toissapäivänä ensimmäistä kertaa Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Continue reading “Terveisiä Hämeenlinnasta”

(Kuolin)päivänsankari: kuningas Kustaa III

Tänään on kulunut tasan 220 vuotta kuningas Kustaa III:n salamurhasta. Kapteeni Jacob Johan Anckarström, kuningasta vastustaneen upseerisalaliiton jäsen, ampui Kustaata pistoolilla kesken oopperanaamiaisten. Kuningas kuoli kaksi viikkoa myöhemmin verenmyrkytykseen ja keuhkokuumeeseen.

Giuseppe Verdin kuuluisa ooppera Naamiohuvit (Un ballo in maschera, 1859) perustuu Kustaa III:n salamurhaan ja kuolemaan. Historiallinen tarkkuus ei ole suuri, sillä libretossa on otettu runsaasti vapauksia, jotta tarinasta tulisi vetävämpi ja italialaiseen makuun sopivampi: mustasukkainen Anckarström pistää kuninkaan kuoliaaksi tikarillaan, koska tällä on eroottinen suhde rouva Anckarströmin kanssa. Continue reading “(Kuolin)päivänsankari: kuningas Kustaa III”

Kiitämme ja moitimme Suomenlinna-lautapeliä

Sairaspäivänä on keksittävä tekemistä kotona. Innostuimme kokeilemaan Suomen Historiapelien julkaisemaa Suomenlinna-lautapeliä, joka on maannut komerossa jo pitkään, se saatiin lahjaksi joitakin jouluja sitten. Seuraavassa lyhyt arvostelu kyseisestä pelistä (varoitus: sisältää kahden historioitsijan ja Viapori-ekspertin faktanillitystä). Lue lisää

Linkkivinkki: Sveaborg – seurapeli Suomen sodasta

Turun museokeskuksen tutkija Kari Hintsala esittelee Kaponieeri-blogissaan Suomen sota -seurapeliä nimeltä. “Sveaborg”. Nytt historiskt sällskapsspel. Plan öfver finska kriget 1808-1809 (kiitos Kaisalle vinkkauksesta). 1800-luvun lopulla tehdyssä ruotsalaisessa lautapelissä kilpaillaan siitä, kuka pelaajista pääsee ensimmäisenä Ruotsin puolelle turvaan maata valloittavan Venäjän armeijan tieltä… Ei kovin mairittelevaa, mutta melko autenttista.

Nordenskiöldin satsikirja

Kymmenen kananmunan valkuainen
1/2 tuopillista tummaa olutta
1 luoti hienoa sokeria
3/4 luotia luunokea
1 kortteli kaivovettä

Arvaatteko mitä tällä reseptillä kokataan? Vinkki: se löytyy Anders Johan Nordenskiöldin teoksesta Beskrifning af Fästnings Arbetet uti Swerige, eli liittyy läheisesti 1700-luvun linnoituselämään. Vastaus löytyy, kun resepti luetaan loppuun: Continue reading “Nordenskiöldin satsikirja”

Talviretkellä Tukholmassa

Joulun päättymisen kunniaksi pyörähdimme Anskun kanssa vanhassa pääkaupungissamme Tukholmassa. Ei paras vuodenaika risteilylle (Ahvenanmerellä pohjoistuulta 25 m/s, onneksi emme ole taipuvaisia merisairauteen), mutta päämatkakohteemme eli Moderna Museetin impressionistinäyttely oli auki viimeistä viikkoa. Siitä ei nyt sen enempää ettei mene blogiteeman vierestä. Toisessa vierailukohteessamme eli Ruotsin kansallisgalleriassa Nationalmuseumissa oli sen sijaan paljonkin 1700-lukuun ja Viaporiin liittyvää. Continue reading “Talviretkellä Tukholmassa”

(Huominen) päivänsankari: Helsingin historian isä Henrik Forsius (1733-1813)

Henrik Forsius oli helsinkiläinen kauppiaanpoika joka opiskeli Turun akatemiassa tavoitteena papin ura. Filosofian maisterin tutkintoa varten hän kirjoitti kaksi väitöskirjaa: De Helsingforsia, celebri Nylandiae emporio (1755) ja Historisk och oeconimisk beskrifning öfwer stapel-staden Helsingfors (1757). Forsiuksen väitöskirjat edustavat valistusajalla suosittua maantieteellis-historiallista paikalliskuvausta Continue reading “(Huominen) päivänsankari: Helsingin historian isä Henrik Forsius (1733-1813)”