Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 5: Anders Johan Asp (2/2)

Eilen luimme siitä, miten Anders Johan Asp kuvaili 1780-luvun Helsinkiä ja sen linnoitusyrityksiä. Kuvauksensa itse Viaporin linnoituksesta Asp aloittaa luettelemalla kaikki saaret sekä kuvailemalla Kustaanmiekan salmen strategista merkitystä ainoana kelvollisena meriväylänä Helsingin satamaan.

Saarten välissä on suuri, tilava satama, ja linnoituksen sisällä on kaksi kallisarvoista ja kaunista laivatelakkaa, joissa sekä laivoja että kaleereita voidaan säilyttää ja korjata. Majoitus- ja varastotiloja täällä on riittävästi suurellekin varuskunnalle, ja sitä paitsi runsaasti kauniita rakennuksia. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 5: Anders Johan Asp (2/2)”

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 4: Anders Johan Asp

1700-luvun Helsingistä kirjoitettiin Henrik Forsiuksen väitöskirjan lisäksi myös toinen, tuntemattomampi ja vaiheiltaan omituisempi paikalliskuvaus. Sitä ei koskaan julkaistu, ja sen viimeistelemätön käsikirjoitus löydettiin 1900-luvun alussa Mäntsälän pappilan ullakolta. Arvid Hultin julkaisi tekstin Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland –sarjan CV. osassa. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 4: Anders Johan Asp”

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 2: Henrik Forsius

Yksi 1700-luvun suosituimpia akateemisia julkaisuja olivat paikalliskuvaukset, eräänlaiset modernien paikallishistorioiden esi-isät, joissa kuvailtiin eri paikkakuntien ulkomuotoa, historiaa, maantiedettä ja elinkeinoja. Kruunu kannusti opiskelijoita ja yliopistomiehiä näiden julkaisujen kirjoittamiseen, sillä niiden avulla viranomaiset saivat ajantasaista, tieteellisesti analysoitua tietoa valtakunnan eri osien tilasta. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 2: Henrik Forsius”

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 1: Augustin Ehrensvärd

Augustin Ehrensvärd kuvasi Viaporia jo ennen kuin siitä tuli Viapori. Kesällä 1747 hänen johtamansa linnoituskomissio matkusti pitkin Suomenlahden rannikkoa katsastamassa, mitkä paikat soveltuisivat parhaiten valtakunnan uuteen puolustussuunnitelmaan kuuluvien rannikkolinnoitusten rakentamiseen. Matkallaan hän piti yksityiskohtaista päiväkirjaa, joka on julkaistu alkukielellään nimellä Anteckningar under en resa i Finland ja suomennettuna nimellä Matka Suomessa 1747. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 1: Augustin Ehrensvärd”

Joulukalenteri 2012, huomenna se alkaa

Viimevuotisen Reinholmin joulukalenterin hauskojen muistojen innoittamina halusimme tehdä tänäkin vuonna jotain vastaavaa. Joulukalenteriksi soveltuvaa materiaalia oli tarjolla eri suunnista, mutta useimmat hylättiin perusteella “ei tätä jaksa lukea kukaan muu kuin me”. Esimerkiksi 24 tärkeintä Viapori-tutkimusta oli pitkään ennakkosuosikki, mutta hylättiin pelätyn tylsyyden takia. Aihe, johon lopulta päädyimme, on:

24 aikalaiskuvausta 1700-luvun Viaporista

(Tunnustan tosin heti kättelyssä, että sarjassa tullaan harrastamaan hieman bluffia ja jakamaan samoja kuvauksia useille päiville. Joissakin kuvauksissa kun on liikaa herkullista materiaalia yhden bloggauksen tarpeiksi.)

Aloitamme huipulta, joten huomenna ensimmäisen luukun takaa paljastuu itse Augustin Ehrensvärd.

Saanko minä hieman kehua itseäni?

Otsikko on sitaatti akateemikko Jutikkala-vainaalta. Kun häntä haastateltiin Suomen Kuvalehteen (muistaakseni 98-vuotispäivän kunniaksi), hän esitti tämän vaatimattoman kysymyksen toimittajalle ennen kuin alkoi selostaa kirjojensa menestymistä Pohjoismaissa. Aito hämäläinen kehuu itseään vain poikkeustapauksissa, ja silloinkin anteeksipyytäen…

Nyt meidänkin pitänee harrastaa hieman itsekehua. Agricola-historiaverkko, Suomen Historiallinen Seura ja Historiska Föreningen i Finland valitsivat viime perjantaina vuoden 2012 parhaat historiablogit. Kategorioita oli kolme, ja parhaan ryhmäblogin palkinnon voitti meidän vaatimaton teelmämme. Lehdistötiedotteesta voi lukea seuraavat perustelut: Continue reading “Saanko minä hieman kehua itseäni?”

Viikon vainaja: rovasti Fredrik Collin

Kirkkoherra on saanut soveliaasti hautansa aivan Vanhan kirkon kivijalan kupeeseen. Matalan rautakettingin ympäröimässä hautapaadessa lukee:

Contracts Prosten, Magister F. Collin, född 17 17/5 43, död 18 8/4 16, dess kära Maka A. M. Borgström, född 17 8/4 60, död 18 1/9 15, jemte Barn och Barna-Barn hvila här.

[Lääninrovasti, maisteri F. Collin, syntynyt 17.5.1743, kuollut 8.4.1816, hänen rakas puolisonsa A. M. Borgström, syntynyt 8.4.1760, kuollut 1.9.1815, sekä heidän lapsensa ja lapsenlapsensa lepäävät tässä.] Continue reading “Viikon vainaja: rovasti Fredrik Collin”

Puffi: Tiedekulman Helsinki-teemaviikko

Viikon vainaja on tänä sunnuntaina tauolla. Tiedekulma-päivän valmistelu on vienyt aikamme sen verran kokonaan, että hautakivitutkimus on jäänyt. Mutta puffataan vielä kerran huomenna alkavaa Tiedekulman Helsinki-teemaviikkoa:

HELSINKI – PÄÄKAUPUNKI TUTKIMUSKOHTEENA

Helsingin yliopiston Tiedekulma-teemaviikko

Maanantai 24.9.
VIAPORI JA HELSINKI 1700-LUVULLA (eli me!) 

Tiistai 25.9.
UNIONINAKSELI

Keskiviikko 26.9.
HELSINKI – PÄÄKAUPUNKI

Torstai 27.9.
HELSINKI – KRIISIT, SODAT JA TURVALLISUUS

Perjantai 28.9.
HELSINKI – TIETOA MONESTA VINKKELISTÄ

Täydellinen ohjelma luettavissa osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/wdc-2012/helsinki_paakaupunki_tutkimuskohteena/