Tiedoksi kaikille Wikipedian lukijoille: kenraalikuvernööri von Rosen ei ollut vampyyri!

Yliopiston nettipalvelin antaa meille viikoittaisia tilastoja blogimme lukijoiden määrästä, laadusta ja saapumisreiteistä. Viime viikon tilastoihin sisältyy mielenkiintoinen yksityiskohta: yksi lukija on tullut blogiin suoran linkin kautta Wikipediasta.

Pienellä tonkimisella linkki löytyikin Wikipedian sivulta Gustaf Fredrik von Rosen. Sen alareunassa “Aiheesta muualla” -otsikon alla on kaksi linkkiä, toinen Svensk biografisk handlexikoniin ja toinen minun taannoiseen aprillipäiväbloggaukseeni Kenraalikuvernööri von Rosenin arvoitus. Siis siihen jossa “todistin”, että Kaarle XII ja von Rosen muuttuivat vampyyreiksi ratsastaessaan Transilvanian läpi, ja jonka koristelin seuraavana päivänä kissankokoisilla APRILLIA-merkinnöillä…

En tunne kyseisen Wikipedia-artikkelin tekijää, mutta hänen täytyy olla joko a) suuri humoristi tai b) laiskuri joka on löytänyt bloggaukseni googlettamalla, lukenut sen pari ensimmäistä riviä, todennut sen näyttävän tieteelliseltä ja linkannut sen Wikipediaan  (vaihtoehto b on valitettavasti todennäköisempi). En ole vielä osannut päättää, pitäisikö linkki käydä poistamassa, vai pitäisikö se jättää paikoilleen jonkinlaiseksi kieroutuneeksi medianlukuharjoitukseksi…

Viikon blogihiljaisuus – projekti lähtee Prahaan

Viapori-projekti in corpore lähtee huomenna Prahaan, Euroopan kaupunkihistoriallisen yhdistyksen EUHA:n yhdenteentoista kansainväliseen konferenssiin. Tämänvuotisen konferenssin teemana on Cities & Societies in Comparative Perspective. Ikioma Mikko Huhtamiehemme on puheenjohtajana konferenssisessiossa M22, jonka teemana on sotilasyhteiskunnan ja siviiliyhteiskunnan vuorovaikutus varhaismodernissa Euroopassa, ja useampikin Viapori-tutkija pääsee esittelemään tutkimustuloksiaan.

Tämä merkitsee hiljaista viikkoa blogissa, mutta runsasta bloggaussatoa konferenssista paluun jälkeen…

Puffi: jonottamalla Lonnaan, arpomalla Suomenlinnan telakalle

Open House Helsinki -tapahtuma, joka tarjoaa kaupunkilaisille opastettuja kiertokäyntejä normaalisti suljettuihin historiallisiin kohteisiin, järjestetään taas syyskuun puolivälissä. Tarkka ohjelma osallistumisohjeineen löytyy osoitteesta  http://www.openhousehelsinki.fi/  Listalla on pari mielenkiintoista Viapori-tärppiä: Suomenlinnan luolasto, telakka ja Lonnan saari. Luolastoon ja Lonnalle pääsee jonottamalla, telakalle arpomalla. Continue reading “Puffi: jonottamalla Lonnaan, arpomalla Suomenlinnan telakalle”

Historiallinen piknik Tuomarinkylän kartanopuistossa 19.8.

Tässä historiallinen menovinkki Jere Jäppiseltä, jos viikonloppuun vielä mahtuu ohjelmaa ja sää suosii:

“Helsingin kaupunginmuseo järjestää historiallisen piknikin Tuomarinkylän kartanopuistossa sunnuntaina 19.8.2012 klo 13–15. Joukko kartanon vaiheisiin liittyviä henkilöitä saapuu nauttimaan leivonnaisia parin vuosisadan ajalta, ja Tuomarinkylän tarina kerrotaan heidän kauttaan. Yleisö on tervetullut juhlapiknikille omine eväineen ja, jos huvittaa, vanhanajan asussa. Pakilan Pelimannit luovat kartanopuistoon leppoisaa tunnelmaa, Tuomarinkylän ravintola myy piknikherkkuja, Tuomarinkylän ratsastuskoulu tarjoaa talutusratsastusta ja sisustusliike Country Whiten kädenjälki näkyy piknikpöytien somistuksessa. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.” Continue reading “Historiallinen piknik Tuomarinkylän kartanopuistossa 19.8.”

Viaporin eläimet

Parhaillaan vietettävän Helsinki-viikon osana järjestetään Suomenlinnassa Les Lumières–Valistusajan kulttuurifestivaali, jonka tämänvuotisena teemana on Eläin ja ihminen. Tässä yhteydessä Viaporin Ruotsin vallan ajan eläinkunta ansaitsee pienen esittelyn. Vuoden 1805 väkilukutaulukoista ilmenee monien Viaporissa olleiden eläimien määrä. Tuolloin linnoituksessa oli hevosia 24, lehmiä 46 ja lampaita 30. Hevosista suurin osa kuului korkea-arvoisille upseereille. Tämä käy ilmi esimerkiksi tarkastelemalla linnoituksen henkikirjoissa olevia tietoja kärryjen ja rekien määrästä. Continue reading “Viaporin eläimet”

Puffi: huomisen Helsinki-päivän ohjelmaa

Huomenna on jälleen Helsinki-päivä. Pääkaupunki täyttää 462 vuotta, laskettuna Kustaa Vaasan 12. kesäkuuta 1550 allekirjoittamasta perustamispäätöksestä.

Pläräsin juuri läpi Helsinki-päivän historiallisen ohjelman. Se on tällä kertaa kovasti painottunutta 1800-lukuun, koska nyt eletään Helsingin pääkaupungiksi korottamisen juhlavuotta. Kaupunginmuseon vuosittainen bravuurinumero, Sederholmin talon historiallinen kahvila, on tänä vuonna nimeltäänCafé Empire ja tarjoilee 1800-luvun alkupuolen leivonnaisia. 1800-luvun suurmiehet turinoivat Helsingin historiasta Patsaat kertovat -kiertonäytelmässä. Opastetut kävelykierrokset painottuvat Helsingin pääkaupungiksi tuloon.

1700-luvun tutkijan näkökulmasta Helsinki-päivän kiinnostavin häppeningi on Hakasalmen huvilan Made in Helsinki 1700-2012 -näyttelyn avajaiset. Esittelyteksti lupaa “helsinkiläisiä tuotteita ja tekijöitä 1700-luvulta nykypäivään”, eli esillä on melko varmasti myös käsityöläismestarien kädentuotteita Viaporin rakennusajalta. Toisin sanoen: lisää lusikoita! Tarkempi raportti näyttelystä seuraa heti kun ehdimme siihen tutustua.

Lisää Sederholmia Sederholmin taloon

Helsingin kantakaupungissa on erittäin vähän hyvin säilyneitä rakennuksia 1700-luvulta ja Viaporin rakennusajalta. Tarkalleen ottaen niitä on kaksi: Sederholmin talo ja Vanha tulli- ja pakkahuone.  Noiden kahden rakennuksen käyttöön liittyvät päätökset ja uutiset herättävät minussa siksi aina mielenkiintoa.

Sederholmin talo on viime vuodet toiminut kaupunginmuseon vaihtuvien näyttelyiden pitopaikkana. Tällä hetkellä siinä on designpääkaupunkivuoteen liittyvä Näköalapaikka-näyttely, joka esittelee 60-luvun helsinkiläistä lähiöasumista. Ei ehkä paras mahdollinen paikan ja aiheen yhdistelmä… Continue reading “Lisää Sederholmia Sederholmin taloon”

Kuninkaalliset kummit ennen ja nyt

Ruotsin prinsessa Estelle kastettiin tänään. Muistellaanpa sen kunniaksi hieman erästä kahden vuosisadan takaista kuninkaallista ristiäisjuhlaa.

Helsingin mahtavimmasta 1700-luvun kauppiaasta Johan Sederholmista puhuttaessa muistetaan aina mainita, että hän oli kruununprinssi Kustaa Aadolfin (myöhempi kuningas Kustaa IV Aadolf) kummi. Nykyaikaisten kummikäsitysten ei pidä antaa häiritä mielikuvaa – Sederholm ei seissyt kastemaljan ääressä ja pidellyt Kustaa Aadolfia sylissään. Continue reading “Kuninkaalliset kummit ennen ja nyt”

Palanen Helsingin panimohistoriaa

Aamun Metro-lehdessä on kiinnostava pieni palanen historiatietoisuutta, kiitos Sofialle vinkkauksesta. Otsikon “Senaatintorille uusi panimoravintola” alla haastatellaan Rakuunaolut Oy:n toimitusjohtajaa Pekka Kääriäistä, joka on perustamassa panimoravintolaa Sofiankadulle. (Löytyy myös Hesarin Oma Kaupunki -sivuilta.) Jutun kuvateksti kertoo seuraavaa:

Panimoravintola sijoittuu Senaatintorin ja Pohjoisesplanadin väliseen torikortteliin. Rakuunaolut Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen pitää miljöötä historiallisena, sillä Etelärannassa sijaitsi jo 1700-luvulla Stora Bryggeri -panimo. Continue reading “Palanen Helsingin panimohistoriaa”