Kiitämme ja moitimme Suomenlinna-lautapeliä

Sairaspäivänä on keksittävä tekemistä kotona. Innostuimme kokeilemaan Suomen Historiapelien julkaisemaa Suomenlinna-lautapeliä, joka on maannut komerossa jo pitkään, se saatiin lahjaksi joitakin jouluja sitten. Seuraavassa lyhyt arvostelu kyseisestä pelistä (varoitus: sisältää kahden historioitsijan ja Viapori-ekspertin faktanillitystä). Lue lisää

Björkö

Saaristomerellä, ulkomeren Jurmosta muutama maili pohjoiseen sijaitsee Björkön saari. Se on erikoinen, koska sen sisällä on järvi, jonka vesi on juomakelpoista. Saarella on täydellinen luonnonsatama. Järvi syntyi saaren keskelle maankohoamisen seurauksena. Bjököstä tuli  tärkeä vesivarastojen täydennyspiste, ja sillä on ollut siksi myös strategista merkitystä laivastolle. Björkö mainitaan jo 1200-luvulla kirjoitetussa itineraariossa, jossa kuvattiin Tanskasta Tallinnaan kulkeva laivareitti etappeineen. Björkö on portti Itämerelle ja Euroopaan mutta samalla myös Ahvenamaalle sekä Korppoon, Nauvon ja Turun suuntaan. Continue reading “Björkö”

Kuninkaan tiekartasto Suomesta (”Konungens vägkarta i Finland 1790” )

Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790, red. Erkki-Sakari Harju och Jussi T. Lappalainen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura & AtlasArt, Helsinki 2010, 304 s.

”Konungens vägkarta i Finland 1790” heter ett historiskt kartverk som getts ut av Finska litteratursällskapet och förlaget AtlasArt som är specialiserat på  historiska kartor, kartverk och litteratur om kartor. De utgivna kartorna ingår i ett större svenskt rekognoserings- och kartprojekt som genomfördes under åren 1776–1806. Med rekognosering avsågs en kartläggning av terrängen för militärt bruk. Man kompletterade existerande kartor med militärt viktig information. Bland annat klassificerades vägarna, avstånd mellan städer och byar mättes och infördes i kartmaterialet, kvarnar och ängar markerades osv. Continue reading “Kuninkaan tiekartasto Suomesta (”Konungens vägkarta i Finland 1790” )”

Hylje, upseeri ja herrasmies

Kevätjäillä saattaa taas parin kuukauden kuluttua nähdä hylkeenpoikasia, ja Korkeasaarikin saa lähes joka vuosi emostaan eksyneitä kuutteja hoidettavakseen. Muistanette ehkä viime maaliskuun lopussa Lauttasaaren jäillä ihmisiä ihastuttaneen yksilön, jonka kuvat täyttivät hetkeksi median. Ihmisten kiinnostus näitä luontokappaleita kohtaan ei ole mitään uutta, kuuttibongauksesta kirjoitti päiväkirjassaan jo 257 vuotta sitten Viaporin upseeri Carl Tersmeden, joka tämän blogin vakilukijoille lienee ennestään tuttu. Tässä vapaasti suomennettuna otteita siitä, mitä upseeri ja herrasmies tekee hylkeelle sellaisen nähdessään. Lauantai, 3. toukokuuta 1755

Linkkivinkki: Sveaborg – seurapeli Suomen sodasta

Turun museokeskuksen tutkija Kari Hintsala esittelee Kaponieeri-blogissaan Suomen sota -seurapeliä nimeltä. “Sveaborg”. Nytt historiskt sällskapsspel. Plan öfver finska kriget 1808-1809 (kiitos Kaisalle vinkkauksesta). 1800-luvun lopulla tehdyssä ruotsalaisessa lautapelissä kilpaillaan siitä, kuka pelaajista pääsee ensimmäisenä Ruotsin puolelle turvaan maata valloittavan Venäjän armeijan tieltä… Ei kovin mairittelevaa, mutta melko autenttista.