Tieteiskirjallisuus ja Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto oli mukana 9.8.-13.8. Helsingissä järjestetyssä WorldCon-scifi/fantasiakirjallisuuden ystävien kansainvälisessä tapahtumassa. Kansalliskirjasto oli mukana ns. “Display”-toimijana, eli paikan päällä pyöri esitys, johon oltiin etukäteen koostettu erilaisia tieteis- ja fantasia-aiheisia materiaaleja pääosin toki kirjoista, mutta hiukan myös digitoiduista sanomalehdistä. Pisteellämme ei ollut päivystystä, mutta muutaman henkilön kanssa tuli silti konferenssipäivien aikana keskusteltua ja kuultua tarinoita miten Kansalliskirjaston aineistoja on kukin käyttänyt. Osalle myös ei ollut täysin selviää mitä Kansalliskirjasto tarjoaa, joten näistä pystyttiin kertomaan ja tutustuttaa ihmisiä eri aineistotyyppeihin, joita Kansalliskirjastossa on, mikä olikin WorldCon75-osallistumisen tavoite; tuoda erilaisia aineistoja ehkä hieman uudelle yleisölle ja houkutella ihmisiä käymään katsomassa aineistoja paikan päällä, koska tutkimuskirjastona, osaa aineistoahan ei lainata ulos ja on käytettävissä paikan päällä.

 

Tapahtumasta yleensä

WorldCon75 oli loppujen lopuksi toiseksi suurin WorldCon kautta aikojen, joten Helsinki veti sekä kansainvälisiä että kotimaisia kiinnostuneita paikalle paljon, jopa siinä määrin, että päivälippujen määrää rajoitettiin jo toisesta päivästä lähtien.

Akateemisen kategorian puheenvuoroissa oli yleensä n. 30 minuutin puheenvuorot. Esimerkiksi yhdessä tieteiskirjallisuus Kiinassa, josssa katsottiin kuinka kirjallisuuden historiasta yksittäisten merkkihenkilöiden avustuksella “scifi-tietoisuus” luotiin ja tehtiin näkyväksi esimerkiksi käännösten kautta. Toinen vaihtoehtoinen esitysten tyyli oli paneelikeskustelut, joissa saatettiin osaajia tai kiinnostuneita tietyn teeman puitteissa keskustelemaan annetusta aiheesta, jossa mentiin robottien moraalin pohdinnasta, kirjoittamiseen ja kuinka kuvata luontoa teksteissä. Lisäksi erikseen voisi mainita myös Nasan astronautin Kjell Lindgrenin tai hänen PAO-henkilönsä (Public Affairs Officerin) Jenny Knottsin kuvauksia siitä kuinka monimuotoinen avaruuslennon “projekti” oikeasti onkaan. Tieteiskirjallisuus joskus kuvaa asioita oikein ja välillä menee, lajityyppiin sopivasti, pois mukavuusalueelta.

Kiitos!

Kiitokset WorldCon75-järjestäjille järjestelyistä! Kiitokset myös vierailijoille, jotka kävivät juttelemassa ja kyselemässä aineistoista tai nappaamassa esitteen/kirjanmerkin mukaansa.

 

 

Ristiinan Brahelinnan raportti luettavissa

Kuten Aviisi-blogin seuraajat ovat huomanneet, Aviisi-projektissa järjestetiin yhdessä Ruralia-instituutin kanssa Kansalaisopiston kurssi, jonka puitteissa kurssilaisten kanssa etsittiin sanomalehdistä uutisia Ristiinan sotakoulusta ja muista kiinnostusten kohteista.

Nyt Ristiinan sotakoulun selvitystyö on edistynyt ja kesäkuun lopussa oli julkaisutilaisuus, jossa loppuraporttia esiteltiin. Raportissa mainittiin Kansalliskirjaston em. kurssi ja sanomalehdet toimivatkin oivana lähdeaineistona katsottaessa rakennuksen värikästä historiaa.

Virkatalot ovat osa yhteistä perintöämme. Ne ovat kulttuurimme edustajia. Niiden rakenteelliset ratkaisut ja esineistö ovat tieteellisesti kiinnostavia. Brahelinna edustaa lähes ainoana maassamme harvinaista virkatalotyyppiä. (Sulevi Riukulehto, s. 14).

Raportissa on analysoitu sekä rakennusta itseään, mutta sitä myös yhteisönsä osana. Rakennustekniikoitakin on esitelty ja raportissa on kattavat kuvitukset rakennuksesta ennen ja nyt. Sanomalehtien osalta focus oli alueellisen tiedon löytämisestä ja nähdä kuinka Ristiinan Brahelinnan muuttuvat käyttötavat ovat alueella arkielämässä näkyneet. Ristiina-seuran kuvista näkee kuinka emäntäkoulussa tehtiin töitä pihassa ja puutarhassa ja lähempänä nykypäivää kuinka rakennus on toiminut päiväkotina.  Ristiinaa ja Brahelinnasta onkin digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun etsittykin runsaasti leikkeitä, jotka löydät leike-osiosta . Lisäksi leikkeitä voi toki kerätä vielä lisää, jolloin ne kasvattavat aineistojoukkoa, kun leikkeessä vain on teemaa sopivat asiasanat.

Leikkeitä aikakauslehdissä

Paikka auki: Tietojärjestelmäasiantuntija

Palwelukseen halutaanDigitointi- ja konservointikeskus vastaa Kansalliskirjaston aineistojen korkeatasoisesta säilytyksestä: digitoinnista, mikrokuvauksesta ja konservoinnista. Keskus toimii aktiivisesti kansallisissa verkostoissa ja osallistuu kansainväliseen kehitystyöhön muun muassa EU-projekteissa.

Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Mikkelissä hakee

TIETOJÄRJESTELMÄASIANTUNTIJAA

määräaikaiseen työsuhteeseen 31.8.2018 saakka (hanke), aloitus 1.5.2017 tai sopimuksen mukaan.  Lisätietoja Helsingin yliopiston hakusivulla, jossa voit lähettää myös hakemuksesi.
Lue loppuun

Suku 2017-seminaari Kansalliskirjastossa

Keskiviikkona 15.3.2017  klo 13 – 16 ,  Kansalliskirjaston auditoriossa järjestetiin yksi Suku2017-juhlaviikon tapahtumista, eli seminaari jossa käytiin läpi Kansalliskirjaston aineistoja ja kuinka sekä fyysiset että digitoidut aineistot voisivat toimia sukututkijoiden apuna.

 

Löydät ohjelman ja linkit esityksiin alta.

Ohjelma

Tilaisuuden isäntä Pirjo Karppinen, johtaja, Kansalliskirjasto

13.00 – 13.10 Tervetuloa Kai Ekholm, ylikirjastohoitaja, Kansalliskirjasto

13.10 – 13.30 Mitä aarteita sukututkija voi löytää Kansalliskirjastosta? Harri Ahonen, kokoelmapäällikkö, Kansalliskirjasto (materiaali)

13.30 – 14.10 Digi.kansalliskirjasto.fi – palvelun esittely sukututkijan näkökulmasta, Tuula Pääkkönen, tietojärjestelmäasiantuntija, Kansalliskirjasto  (materiaali)

Kahvitarjoilu 14.10-14.40

14.40 – 15.05  Nimien linkitys historiallisissa kirkonkirja-aineistoissa, Eric Malmi, DI, tohtorikoulutettava, Tietotekniikan laitos, Aalto-yliopisto (materiaali)

15.05 – 15.35  Elämäkertojen esittäminen ja tutkiminen linkitettynä datana semanttisessa webissä: Esimerkkeinä Semanttinen kansallisbiografia ja Sotasampo, professori Eero Hyvönen, johtaja, Helsinki Centre for Digital Humanities (Heldig), Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto   (materiaali)

15.35 – 16.00   Kuinka käytän Kansalliskirjaston aineistoja? FT Jukka Partanen Suomen Sukututkimusseuran varapuheenjohtaja

Kiitokset kaikille esittäjille ja osallistujille!

Tallenna

Kansalliskirjasto avaa itsenäisyyden alun lehtiä saataville

Kansalliskirjasto avaa digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1920 asti yleisön saataville 1.2.2017. Pitkään voimassa ollut vuoden 1910 pysyvä raja siirtyy näin kymmenellä vuodella eteenpäin. Uutta aineistoa avautuu käyttöön noin 1,9 miljoonaa sivua. Aineistot ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Lue lisää taustoista Kansalliskirjaston tiedotteesta .

 

Aviisi-projektin aikaan, pilottiympäristöissä käytettiinkin jo Länsi-Savoa ja Maaseudun Tulevaisuutta ja nyt nämä aineistot ovat saatavilla alkuvuosiensa osalta digin kautta kaikille verkossa. Aineistoja voi hakea, lukea ja selata ja löydät lisää käyttömahdollisuuksista käyttöehdoista.

 

Itsenäisyyden alkuhetket näkyvät eri lehdissä eri tavalla ja mielipiteet eri lehdessä ovat eläneet laidasta toiseen. MT-lehden kolumnissa ‘Yksinvalta ja tasavalta’ annettiin myös tietoa (ja mielipiteitä) eri hallitusmuodoista joita pohdittiin, pääset jutun alkuun alla olevan kuvan kautta.

Maaseudun Tulevaisuus 10.12.1917

Maaseudun Tulevaisuus, 10.12.1917, nro 30, s. 5 http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1126024/articles/1942651?page=5 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Digitoinnista uutisissa

Kansalliskirjaston yhteinen projekti tekijänoikeudellisten kirja-aineiston digitoimiseksi ja luettavaksi saamiseksi avautui eilen kaikille. Löydät joulukuun puolella julkaistun jutun taustoista linkistä alta.

Kuvan lähde Yle Areena kohdasta 1:19 , digi.kansalliskirjasto.fi

Kansalliskirjasto Suomi 100-juhlavuonna, katso klippi Areenassa

Digitointi- ja konservointikeskuksen toimintaa ja digitoituja aineistoja käytiin myös läpi Itä-Suomen uutisissa 21.12.2016.
Itä-Suomen uutiset 21.12.2016

Vuosisatamme verkkoon-keräys

 

Save

Save

Save

Aviisi-projekti toivottaa hyvää joulua!

Aviisi-projekti toivottaa kaikille yhteistyökumppaneille, pilottien osallistujille, kehittäjätiimille ja kaikille muille kiinnostuneille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Tervetuloa lukemaan lehtiä, joko jouluteemaan liittyen tai muuten myös juhlapyhien aikaan. Klikkaamalla kuvaa tai viereisellä linkillä löydät aikakauslehtipuolelta kaikki lehdet joiden nimessä on sana ‘joulu’.

Lehtiä joiden nimessä sana 'joulu'

Lehtiä joiden nimessä sana ‘joulu’

Save

Save

Digitaalinen kulttuuriperintö

Helsingin yliopiston Kulttuuriperintö ja nykyaika – johdatus kulttuuriperinnön tutkimiseen kurssi on kiinnostava katsaus kulttuuriperintöön ja sen tutkiukseen. Kurssin verkkoversio on saatavissa sekä ilmaiseksi, että opintoviikkoja kartuttavana kurssina avoimen yliopiston kautta. Kurssia järjestetään säännöllisin väliajoin, viimeksi lokakuusta lähtien, mutta keväällä lienee jo uusia kursseja tulossa.

Kansalliskirjaston Kansallista digitaalista kirjastoa ja kulttuuriperinnön digitointia käytetään esimerkkinä kulttuuriperinnön digitointikeskustelusta, jonka voi katsoa alta:

Kurssilla pohditaan myös kulttuuriperintöä ja kaupallisia käytön mahdollisuuksia. Tähän liittyen mielenkiintoinen voisi olla ‘Digiarkistoista liiketoimintaa’ seminaari, jossa pohditaan kuinka uudelleenkäyttää uutta aineistoa uusin tavoin. Sekä teknisesti, että käyttölupien ja säännöksissä on sekä mahdollisuuksia, että selvitettäviä avoimia kysymyksiä, jotta sekä saadaan aineistoja käyttöön, mutta arvostetaan tekijöiden aikanaan tekemää työtä, suhteessa kulttuuriperintöorganisaatioiden tehtäviin.

Aviisin käyttäjäkyselyn tulokset

Kuten aiemmin on tullut jo kerrottua väitöskirjaansa tekevä Inés Matres teki Aviisiin kyselyn, jolla pyrittiin selvittämään digitaalisten aineistojen käyttöä, keskittyen erityisesti opetuskäyttöön. Alla käydään läpi lyhyesti eri käyttäjäryhmiä ja heidän tavallisimpia kommenttejaan, joita kyselystä poimimme.

EDIT 14.12.2016: Koko raportin löydät täältä : http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016120230187

Digin käyttäjäryhmät

Tutkimuskäyttö

Suurin käyttäjäryhmä oli Tutkimus , jossa tutkimus ajateltiin laveasti joko liittyen työtehtäviin tai akateemisiin töihin, sisältyen opinnot (49). Heiltä tarvetta oli hakutoiminnallisuuksille, johtuen juuri siitä, että tutkimuskysymys on rajattu ja hakutuloksista halutaan tarkkoja. Sumeaa hakua toivottiin paremmaksi, joka huomio voi liittyä myös aineistojen tekstintunnistuksen laadun parantamiseen. Sumea hakukaan, vaikka se pyrkii katsomaan juurisanan eri taivututusmuodot, ei kaikkiin tilanteisiin taivu. Luonnollisesti tutkijoiden tarve myös saada aineistoja paikasta ja ajasta riippumatta, pidemmälle kuin vuoteen 1910, tuli jälleen ilmi ja tarvetta oli ihan 1910-luvun vuosista aina 1960-luvulle saakka.

Sukututkijat

Sukututkijat oli seuraavaksi suurin ryhmä, ja tähän tunnistautuvat henkilöiden määrä erosi  tutkijaryhmästä vain yhdellä (48 vastaajaa). Käyttökokemuksissa kerrottiin iso-iso-vanhempien etsinnästä ja yrityksestä löytää heistä informaatiota kuin myös ne hetket, jolloin joskus lehdistä löytyy yllättävääkin informaatiota.

 

Kulttuuriperintöorganisaatioista tulevat ja selailijat

Kulttuuriperintöorganisaatioissa työskentelevät (21) oli seuraavaksi suuri ryhmä, ja tämä ei olekaan yllätys, koska mm. Aviisin pilottikäyttäjistä suuri osa on eri organisaatioista ja tietysti myös itse Kansalliskirjastosta. Suurin osa tästä käyttäjäryhmästä etsi taustamateriaaleja dokumentointiin, ja erityisesti pienpainatteet ja sanomalehtien vanhat arviot näyttelyistä olivat arvossa arvaamattomassa.

Selailijakäyttöä ilmoitti tekevänsä 17 henkilöä, henkilöitä, jotka selailivat aineistoja ilman tarkkaa hakurajausta, tällöin inspiraatioksi katsottiin vanhoja uutisia tai kuvia satunnaisilla hakusanoilla.  Opettajia ja kouluttajia vastaajista ilmoitti 7 henkeä. Lisäksi 3 henkeä ilmoitti olevansa toimittajia, jotka etsivät vanhoja aineistoja uusien juttujen ideoinniksi tai lähteiksi.

 

Palautteita ja ideoita

Kyselyn mukana käyttäjiltä tuli myös hyviä ideoita http://digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kehittämiseen.

Yksi palautteista käsitteli sitä, että tarve olisi nähdä myös tekijänoikeudellista aineistoista edes viitetiedot, jotta voisi valmiin listaan kanssa mennä vapaakappalekirjastoon. Tämähän toiminto oli joskus käytössä, mutta erinäisistä syistä johtuen otettiin pois, mutta palautimme tämän löydöksenä takaisin työlistalle arvioitavaksi myöhemmin. Osittain tätä on jo lähestytty, koska nykyään hakutuloksista 1000 ensimmäistä riviä saa exceliin, mutta käytettävin tämä on pääosin -1910 aineistoihin. Toisaalta joillekin käyttäjille kirjaston aukiolorajat eivät olleet toivottuina ja aikoina ja toivottiin että digistä löytyviä aineistoja olisi käytössä vaikka yleisissä kirjastoissa joissa aukioloajat ovat laajemmat.

Digin uusittu haku

Digin uusittu haku

 

  • Haulle toivottiin ohjeistuista, johon toki löytyy haun vierestä ?-nappulasta, mutta myös hakuohjesivuun toivottiin näkyvämmälle paikalle ja lisää hakuesimerkkejä.
  • Pitää myös katsoa olisiko fraktuurafontin oppaasta hyötyä, sillä myös vanhan fontin lukuvaikeuksista tuli kommentti, tosin vain yksi.
  • Päivämäärän ilmestymispäivämääriin voi antaa halutusti esim. 3.5.1895 tai 4.7.1899 – ei ole pakko antaa vuoden ensimmäista tai toista päivää.
  • Kun haluaa rajata haun tiettyyn lehteen , kannattaa käyttää Lehti-valikkoa hakukentän oikealta puolelta . Jos lehden nimen kirjoittaa hakukenttään, tällöin ko. sanaa tai sanaparia etsitään sisällöstä, joka voi osua oikein, mutta kyseessähän on vapaatekstihaku, joten tuloksia tulee todennäköisesti enemmän kuin olisi haluttu.

 

Lisäksi osassa palautteista, ongelmat olisivat ratkenneet esimerkiksi käyttämällä fraasihakua, kun hakusanoja on kaksi, eli kun etsitään vaikka nimeä tai organisaatiota. Fraasihaun saa käyttöönsä ympäröimällä hakusanat lainausmerkeillä, alla olevassa videossa tätä on havainnollistettu:

 

Aineistoja myös selkeästi haluttiin lähemmäksi nykypäivää, eikä oikein ymmärretty miksi piilossapitoajat ovat aineistoille niin pitkiä. Kaipausta oli myös useammille aineistoille ja pienlehdille, joita välttämättä ei mistään löydy ja lehdet joiden kustantaja on lopettanut toimintansa voisivat olla lisämahdollisuuksia saatavilla olevan aineiston määrän kasvatamiseksi.

 

Yhteenvedoksi

83,9 % käyttäjistä oli täysin samaa mieltä siitä, että he tulevat käymään digissä uudestaankin. Siitä suuri kiitos!  Olemme lukeneet raportin tuloksia ja nostaneet sieltä myös toimintoideoita myös työlistallemme pohdittavaksi ja pariin asiaan olemme kerenneet jo Aviisi-projektin aikana reagoida. Toivomme jatkuvasti palautetta lisää, koska toistuvasti esiintyvät huomiot osoittavat asian tärkeyttä ja pitävät asian myös keskusteluissa esillä.

Digitointi jatkuu ja sitä myötä myös neuvottelut aineistojen käytön mahdollisuuksista ovat edelleen vireillä. Sanomalehtien Liitto pohtii myös aineistojen käyttöä toiselta tulokulmalta, ja kiinnostavia pohdintoja aiheesta löytää 29.10.2016 olleen seminaarin “Digiarkistoista liiketoimintaa” kotisivulta.

 

Erityisen isot kiitokset Aviisi-projektin puolesta Inés Matrekselle kyselyn laatimisesta, toteutuksesta ja analysoinnista! Hän hyödynsi myös kyselyn mainostamisessa uusia tapoja ja omia verkostojaan, joiden avulla saimme kattavuutta vastaajiin. Loppuraportti oli valaiseva ja oli sisällöltään, että rakenteeltaan sellainen, jota voimme hyödyntää lähteenä jatkossakin!

Save

Tallenna

Osoite- tai osotekalenterit

Huomasimme, että jonkin verran käyttöä digiin tulee suoraan sukututkimusseurojen kautta, erityisesti kohdistuen näihin aikakauslehtipuolella löytyviin osoite- ja ammattikalentereihin.

Nimekkeen valinta ‘osoite’ sanalla.

 

 

 

 

 

 

-1910 asti saatavilla olevia osoitekalentereita löytyy kahdeksantoista nimekkeen verran eri puolelta Suomea, vaihdellen Helsingistä, Kotkaan, Hämeenlinnaan jne. Löydät kaikki _aikakauslehtipuolelta_ lehdet joiden nimessä osote tai osoite, tämän linkin avulla ja jatkamalla eteenpäin linkin avulla voit myös lisätä lisää nimekkeitä listaan.

Verrattuna tuttuihin sanomalehtiin, joissa on yleensä neljästä kahdeksaan sivua, nämä kalenterit ovat jo kunnon kirjan kokoisia, sivuja voi olla liki tuhat ellei sitten ylikin. Vuoteen 1910 asti nämä aikakauslehtipuolelta löytyvät osoitekirjat ja -kalenterit löytyvät http://digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta ja sitä tuoreemmat ovat selattavissa vapaakappalekirjastoissa kautta Suomen.

Osoitekirjojen arvojen voisi ajatella nousevan, koska vasta kesällä uutisoitiin, että viimeinen puhelinluettelo julkaistiin Tampereella. Nyt digitaalisena aikana korvaavana ratkaisuna ovatkin verkosta löytyvät hakupalvelut tai organisaatioiden itse luomat puhelinluettelot tai henkilökuntagalleriat. Digitalisoitumisen myötä vanhojen paperisten puhelinluettelojenkin arvo, oman aikansa ajankuvana, voi nousta entisestään ja luultavasti niille löytyy uusia käyttötapoja.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna