Arkistot kuukauden mukaan: November 2016

Aviisin käyttäjäkyselyn tulokset

Kuten aiemmin on tullut jo kerrottua väitöskirjaansa tekevä Inés Matres teki Aviisiin kyselyn, jolla pyrittiin selvittämään digitaalisten aineistojen käyttöä, keskittyen erityisesti opetuskäyttöön. Alla käydään läpi lyhyesti eri käyttäjäryhmiä ja heidän tavallisimpia kommenttejaan, joita kyselystä poimimme.

EDIT 14.12.2016: Koko raportin löydät täältä : http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016120230187

Digin käyttäjäryhmät

Tutkimuskäyttö

Suurin käyttäjäryhmä oli Tutkimus , jossa tutkimus ajateltiin laveasti joko liittyen työtehtäviin tai akateemisiin töihin, sisältyen opinnot (49). Heiltä tarvetta oli hakutoiminnallisuuksille, johtuen juuri siitä, että tutkimuskysymys on rajattu ja hakutuloksista halutaan tarkkoja. Sumeaa hakua toivottiin paremmaksi, joka huomio voi liittyä myös aineistojen tekstintunnistuksen laadun parantamiseen. Sumea hakukaan, vaikka se pyrkii katsomaan juurisanan eri taivututusmuodot, ei kaikkiin tilanteisiin taivu. Luonnollisesti tutkijoiden tarve myös saada aineistoja paikasta ja ajasta riippumatta, pidemmälle kuin vuoteen 1910, tuli jälleen ilmi ja tarvetta oli ihan 1910-luvun vuosista aina 1960-luvulle saakka.

Sukututkijat

Sukututkijat oli seuraavaksi suurin ryhmä, ja tähän tunnistautuvat henkilöiden määrä erosi  tutkijaryhmästä vain yhdellä (48 vastaajaa). Käyttökokemuksissa kerrottiin iso-iso-vanhempien etsinnästä ja yrityksestä löytää heistä informaatiota kuin myös ne hetket, jolloin joskus lehdistä löytyy yllättävääkin informaatiota.

 

Kulttuuriperintöorganisaatioista tulevat ja selailijat

Kulttuuriperintöorganisaatioissa työskentelevät (21) oli seuraavaksi suuri ryhmä, ja tämä ei olekaan yllätys, koska mm. Aviisin pilottikäyttäjistä suuri osa on eri organisaatioista ja tietysti myös itse Kansalliskirjastosta. Suurin osa tästä käyttäjäryhmästä etsi taustamateriaaleja dokumentointiin, ja erityisesti pienpainatteet ja sanomalehtien vanhat arviot näyttelyistä olivat arvossa arvaamattomassa.

Selailijakäyttöä ilmoitti tekevänsä 17 henkilöä, henkilöitä, jotka selailivat aineistoja ilman tarkkaa hakurajausta, tällöin inspiraatioksi katsottiin vanhoja uutisia tai kuvia satunnaisilla hakusanoilla.  Opettajia ja kouluttajia vastaajista ilmoitti 7 henkeä. Lisäksi 3 henkeä ilmoitti olevansa toimittajia, jotka etsivät vanhoja aineistoja uusien juttujen ideoinniksi tai lähteiksi.

 

Palautteita ja ideoita

Kyselyn mukana käyttäjiltä tuli myös hyviä ideoita http://digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kehittämiseen.

Yksi palautteista käsitteli sitä, että tarve olisi nähdä myös tekijänoikeudellista aineistoista edes viitetiedot, jotta voisi valmiin listaan kanssa mennä vapaakappalekirjastoon. Tämähän toiminto oli joskus käytössä, mutta erinäisistä syistä johtuen otettiin pois, mutta palautimme tämän löydöksenä takaisin työlistalle arvioitavaksi myöhemmin. Osittain tätä on jo lähestytty, koska nykyään hakutuloksista 1000 ensimmäistä riviä saa exceliin, mutta käytettävin tämä on pääosin -1910 aineistoihin. Toisaalta joillekin käyttäjille kirjaston aukiolorajat eivät olleet toivottuina ja aikoina ja toivottiin että digistä löytyviä aineistoja olisi käytössä vaikka yleisissä kirjastoissa joissa aukioloajat ovat laajemmat.

Digin uusittu haku

Digin uusittu haku

 

  • Haulle toivottiin ohjeistuista, johon toki löytyy haun vierestä ?-nappulasta, mutta myös hakuohjesivuun toivottiin näkyvämmälle paikalle ja lisää hakuesimerkkejä.
  • Pitää myös katsoa olisiko fraktuurafontin oppaasta hyötyä, sillä myös vanhan fontin lukuvaikeuksista tuli kommentti, tosin vain yksi.
  • Päivämäärän ilmestymispäivämääriin voi antaa halutusti esim. 3.5.1895 tai 4.7.1899 – ei ole pakko antaa vuoden ensimmäista tai toista päivää.
  • Kun haluaa rajata haun tiettyyn lehteen , kannattaa käyttää Lehti-valikkoa hakukentän oikealta puolelta . Jos lehden nimen kirjoittaa hakukenttään, tällöin ko. sanaa tai sanaparia etsitään sisällöstä, joka voi osua oikein, mutta kyseessähän on vapaatekstihaku, joten tuloksia tulee todennäköisesti enemmän kuin olisi haluttu.

 

Lisäksi osassa palautteista, ongelmat olisivat ratkenneet esimerkiksi käyttämällä fraasihakua, kun hakusanoja on kaksi, eli kun etsitään vaikka nimeä tai organisaatiota. Fraasihaun saa käyttöönsä ympäröimällä hakusanat lainausmerkeillä, alla olevassa videossa tätä on havainnollistettu:

 

Aineistoja myös selkeästi haluttiin lähemmäksi nykypäivää, eikä oikein ymmärretty miksi piilossapitoajat ovat aineistoille niin pitkiä. Kaipausta oli myös useammille aineistoille ja pienlehdille, joita välttämättä ei mistään löydy ja lehdet joiden kustantaja on lopettanut toimintansa voisivat olla lisämahdollisuuksia saatavilla olevan aineiston määrän kasvatamiseksi.

 

Yhteenvedoksi

83,9 % käyttäjistä oli täysin samaa mieltä siitä, että he tulevat käymään digissä uudestaankin. Siitä suuri kiitos!  Olemme lukeneet raportin tuloksia ja nostaneet sieltä myös toimintoideoita myös työlistallemme pohdittavaksi ja pariin asiaan olemme kerenneet jo Aviisi-projektin aikana reagoida. Toivomme jatkuvasti palautetta lisää, koska toistuvasti esiintyvät huomiot osoittavat asian tärkeyttä ja pitävät asian myös keskusteluissa esillä.

Digitointi jatkuu ja sitä myötä myös neuvottelut aineistojen käytön mahdollisuuksista ovat edelleen vireillä. Sanomalehtien Liitto pohtii myös aineistojen käyttöä toiselta tulokulmalta, ja kiinnostavia pohdintoja aiheesta löytää 29.10.2016 olleen seminaarin “Digiarkistoista liiketoimintaa” kotisivulta.

 

Erityisen isot kiitokset Aviisi-projektin puolesta Inés Matrekselle kyselyn laatimisesta, toteutuksesta ja analysoinnista! Hän hyödynsi myös kyselyn mainostamisessa uusia tapoja ja omia verkostojaan, joiden avulla saimme kattavuutta vastaajiin. Loppuraportti oli valaiseva ja oli sisällöltään, että rakenteeltaan sellainen, jota voimme hyödyntää lähteenä jatkossakin!

Save

Tallenna

Osoite- tai osotekalenterit

Huomasimme, että jonkin verran käyttöä digiin tulee suoraan sukututkimusseurojen kautta, erityisesti kohdistuen näihin aikakauslehtipuolella löytyviin osoite- ja ammattikalentereihin.

Nimekkeen valinta ‘osoite’ sanalla.

 

 

 

 

 

 

-1910 asti saatavilla olevia osoitekalentereita löytyy kahdeksantoista nimekkeen verran eri puolelta Suomea, vaihdellen Helsingistä, Kotkaan, Hämeenlinnaan jne. Löydät kaikki _aikakauslehtipuolelta_ lehdet joiden nimessä osote tai osoite, tämän linkin avulla ja jatkamalla eteenpäin linkin avulla voit myös lisätä lisää nimekkeitä listaan.

Verrattuna tuttuihin sanomalehtiin, joissa on yleensä neljästä kahdeksaan sivua, nämä kalenterit ovat jo kunnon kirjan kokoisia, sivuja voi olla liki tuhat ellei sitten ylikin. Vuoteen 1910 asti nämä aikakauslehtipuolelta löytyvät osoitekirjat ja -kalenterit löytyvät http://digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta ja sitä tuoreemmat ovat selattavissa vapaakappalekirjastoissa kautta Suomen.

Osoitekirjojen arvojen voisi ajatella nousevan, koska vasta kesällä uutisoitiin, että viimeinen puhelinluettelo julkaistiin Tampereella. Nyt digitaalisena aikana korvaavana ratkaisuna ovatkin verkosta löytyvät hakupalvelut tai organisaatioiden itse luomat puhelinluettelot tai henkilökuntagalleriat. Digitalisoitumisen myötä vanhojen paperisten puhelinluettelojenkin arvo, oman aikansa ajankuvana, voi nousta entisestään ja luultavasti niille löytyy uusia käyttötapoja.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Aviisi-projektista kertomassa Informaatiotutkimuksen päivillä

Aviisi-projektin väkeä oli mukana 3.-4.11.2016 olleissa Informaatiotutkimuksen päivillä 2016 esittelemässä Aviisi-projektia yleisesti ja erityisesti keväällä ja syksyllä tehtyä kyselytutkimusta opettajille. #digisurvey2016

Yleisössä oli tutkijoita professoreista opiskelijoihin monista eri yliopistoista ja avajaispuheenvuorossa kerrottiinkin, että osallistujia 1.päivään oli ilmoittanut 140 ja toiseenkin päivään vielä 100. Kansalliskirjaston aineistot olivat hyvin esillä.  Kansalliskirjaston tohtori Kimmo Kettusella oli työpaja otsikolla “Digitoidut kokoelmat digitaalisten ihmistieteiden tutkimusaineistona”, jossa olikin 3 esitystä neljästä käsittelikin http://Digi.kansalliskirjasto.fi -verkkopalvelun aineistoja ja seminaarisali olikin täynnä kiinnostuneita kuulijoita.  Puhuttiin sekä historiallisen lehtiaineiston laadusta tutkimukselle, että kuinka aineistoa ollaan avaamassa avoimena datana. Lisäksi Inés Matres esitteli tutkimustuloksiaan em. työpajassa tutkijanäkökulmasta, ja toisessa esityksessään myös katsoen aineistojen käyttöä opettajien, sukututkijoiden ja muiden kiinnostusten kohteiden näkökulmasta. Ineksen tutkimuksesta tulee lisätietoa osallistujille tähän blogiin ja Aviisin osallitujille myöhemmin – kiitokset kaikille kyselyyn vastaajille.

 

Ideoita ja keskustelua

Informaatiotutkimuksen päivillä tärkeää oli tavata myös muita tutkijoita ja kysymykset esitysten yhteydessä olivatkin paljastavia. Oli toiveita lisäaineistoille tutkijoille ja avata aineistoja pidemmälle. Lisäksi kuulimme kysymyksiä, kuinka aineistoista viestitään ja ideana, että hehän voisivat viitata aineistoihin ja tähän meillä on mahdollisuuksia jo sekä lehti- että leiketasolla , mutta tuleviin aineistopaketteihin tällaista ei vielä oltukaan pohdittu.