Palautteiden satoa

Kiitokset kaikille digi.kansalliskirjasto.fi – palvelusta palautetta laittaneille. Tässä blogitekstissä hieman vastauksia ja apuja muutamiin kysymyksiin.

Mikä selain on käytössä?

Kansalliskirjaston Digin Palaute-lomaketta käyttäessä saamme tiedon selaimesta, mutta siltä varalta jos palaute on lähetetty eri selaimelta jolla ongelma näkyy, saatamme ajoittain kysyä käytettyä selainta.

Eri selaimet tunnistaa am. kuvien avulla. Voit myös kurkata esim. https://www.whatismybrowser.com/ -osoitteesta mitä tietoja se selaimestasi kertoo. Ei pelkästään Digin vaan tietoturvan kannalta ylipäätään, on hyvä pitää oma selain päivitettynä.

Firefox , hieman riippuen omista asetuksista ja lisäosista näyttää tältä.

Edge esimerkiksi sivuston merkitseminen suosikiksi on terävärajaisempi kuin yllä.

Chrome, erona aikaisempiin, on koti-nappula, joka vie omille aloitussivulle, Chromessa kyseisessä kuvakkeessa ei ole ovea.

Opera, suosikiksi merkitseminen on sydän-kuvake, ja vasemmalla on lisätoimintojen palkki.

Internet Explorer, Edgen edeltäjä:

Sanastoa

Kirjojen myötä digi.kansalliskirjasto.fi – palvelun sisältöhakuun on tullut lisää kenttiä, joille on yritetty etsiä mahdollisimman yleispäteviä määritelmiä. Kenttien nimet saattavat vielä muuttua, joten laitathan palautetta, jos jokin käytetty kentän nimi tai kuvaus kuulostaa vieraalta.

 

Kenttä Tarkoitus Esimerkkisisältö
Kaikki tekijät (teokset)

Tekijäkenttä kertoo kirjan, kartan tai nuotin kirjoittajan. Yksi tai useampi henkilö, joka teoksen on tehnyt.

Sisältää kirjojen tekijät nimiösivun tietojen perusteella, kirjoita haluamasi kirjoittajan nimen osa ja näet onko henkilöllä teoksia.

Huom! Listassa näkyvät myös henkilöt, joiden teokset näkyvät vain vapaakappaletyöasemilla.

Kaikki avainsanat .

Listaa avainsanat, jotka kirjaan, karttaan yms. on kirjaa kuvailtaessa lisätty.

Huom! Listassa näkyvät kaikki avainsanat, vaikka teokseen ei olisi yleistä käyttöoikeutta.

Laita viestiä , jos jokin muu termi ei kuulosta tutulta, niin päivitämme yllä olevaa listaa esimerkein.

 

Lisää yleistä digisanastoa kaikille löytää Ylen laajasta sanastosta selvälle suomelle.

Lukemisen unelmavuosi myös digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa

Tervetuloa tutustumaan uusittuun digi.kansalliskirjasto.fi – palveluun, johon on saatu  uusia toimintoja käyttöön. Aiemmin digitoimattomia aineistoja ilmestyy myös käyttöön hiljalleen, seuraa siis ‘Viimeiseksi tuodut ensin’ valintaa hakusivulla.

Tutustu palvelun demoon ohjevideolta tai käytä itse. Kaipaamme palautetta, joten laitathan viestiä Kansalliskirjaston Digin Palaute-nappulalla, jos erityisesti pidät jostakin tai jos jokin vaatisi lisää kehittämistä. Haluatko lisää ohjevideoita? Millaisia?

 

Kiitoksia kaikille , jotka antoivat palautetta jo testiympäristössä!

Kansalliskirjaston ystäväkirja – Black Friday 2018 vinkki

Kansalliskirjaston ystäväkirja “Naisia Kansalliskirjastossa” on juuri julkaistu. Teoksessa kerrotaan  edelläkävijänaisista ja kuinka he tai heidän teoksensa Kansalliskirjaston aineistoissa löytyvät. Kirjaa voi hankkia Kansalliskirjaston asiakaspalvelupisteessä, Unioninkatu 36, arkisin klo 9-18, hinta 35 €, Kansalliskirjaston ystävät 30 €.  Liity Kansalliskirjaston ystäviin tällä linkillä, ja saat jatkossa kutsuja myös Kansalliskirjaston tapahtumiin ja ystäväiltoihin.

IntoKustannuksen verkkopalveluun kirja tulee myyntiin vasta myöhemmin, joten varmista uniikki joululahjaidea hankkimalla teos suoraan Kansalliskirjastosta. Kirjan tuotot tukevat ystävätoimintaa ja työtä kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi.  Eri kirjastoista kirjan löytää hakemalla Finna-palvelusta ja valitsemalla oman kotikirjastonsa.

Aineettomia ostoksia näin “black friday”:n lähestyess’ voi tehdä myös nyt ja myöhemminkin tukemalla Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoa, löydät ohjeet Tuki-sivulta. Voit lahjoittaa Digin kehitystä valitsemalla ‘Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahast’.

 

Aineistoja tutkimuskäyttöön Haka-kirjautumisella*

Kesällä 2018 käynnistynyt Kansalliskirjaston, Kopioston, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja kuuden korkeakoulun pilottihanke sanoma- ja aikakauslehtien tutkimuskäytön edistämiseksi. Osallistuvien organisaatioiden käyttäjät pääsevät lukemaan Digissä olevia 1930-2010 aineistoja Haka-kirjautumisen jälkeen. Osallistuvat organisaatiot:

  • Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta (Tiedekunnan opiskelijat, tutkijat ja henkilökunta)
  • Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (Instituutin henkilökunta)
  • Jyväskylän yliopisto (yliopiston henkilökunta ja opiskelijat)
  • Oulun yliopisto (HIKUVIE-tutkinto-ohjelman henkilökunta)
  • Tampereen yliopisto (historian, viestinnän ja media sekä journalistiikan tutkijat ja opettajat)
  • Turun yliopisto (Kulttuurihistorian oppiaineen tutkimusryhmä)

Lisätietoja pilottihankkeesta löydät Kansalliskirjaston Tietolinja-lehden artikkelista.

(Vapaassa verkokäytössä olevaa aineistoa voi käyttää ilman kirjautumista, kuten ennenkin.)

Tällä hetkellä pilottiorganisaatioiden määrää ei mahdollisesti lisätä, mutta laita viestiä jos asia voisi myöhemmin yliopistonne ihmisiä kiinnostaa.

Projektin verkkosivut: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/projektit/sanoma-ja-aikakauslehtiaineiston-tutkimus-ja-opetuskayton-edistaminen

Esimerkki kuinka Haka-kirjautuminen toimii – aivan kuten muissakin palveluissa.

Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma 2018

Mikkelissä järjestettiin toista kertaa sotakirjallisuustapahtuma, jossa pohdittiin kuinka kotimaisessa tuotannossa sotatapahtumat eri aikoina ovat näkyneet.

Tänä vuonna erityisesti Helsingin yliopiston professori Jyrki Nummi avasi eri aikojen kirjallisuutta ja sotatapahtumien käsittelyä tuoden kiinnostavasti näkyviin kuinka yhteiskunnan muutos kirjoissa esiintyy. Esimerkiksi hän siteerasi toista tutkija, jonka mukaan vuonna 1918 Suomessa käytiin monta sotaa yhtä aikaa ja vain yhtä niistä ei voi käsitellä, vaan pitää huomioida kaikki eri puolet.

Sisällissodan aikaiset kirjailijat oli erilaisia kantoja sotaan, ja kirjailijat käsittelivät teemaa eri tavoin. Professori Nummi listasikin tarkoituksella myös muutamia sodan aikaisia kirjoja, joista usein ei ehkä puhutakaan. Ajan kaunokirjallisuudessa oli jossakin mielessä stereotyyppisiä sankari- ja viholliskuvia, jossa punaiset, valkoiset, sodan syyt, naiset tai miehet kategorisoitiin selkein viivoin.  Hän käsitteli myös monia muita kirjoja lyhyesti ja yksi mainittu oli mm. Juhani Ahon “Hajamietteitä kapinaviikolta” vuodelta 1919 (osa 1 , osa 2 , osa 3)    Doria.fi-palvelussa), jossa yksistään nimen muutokset teoksen nimessä kertovat kuinka kirjoittajan oma kannanotto muuttui — toisaalta kiinnostavaa oli, että 1. osa kirjasta oli aikanaan myynyt hyvin, mutta viimeinen huonosti… Kirjassa viitataan myös aikansa lehtiin, mutta kuviteltujen uutisten kautta, eikä niinkään lehdestä aidosti löytyvien artikkeleiden pohjalta.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tuulikki Pekkalainen kertoi tutkimuksestaan lapsista valtiorikosoikeuksissa 1918. Tietoa lapsista tuomioistuimissa on vähän ja lisäksi aineiston keruu pöytäkirjoista ja tilastoista oli vaikeaa, kun ikiä ei vangileireillä välttämättä merkitty tai merkitty oikein. Arvio oli, että lapsia olisi ehkä kaikilla vankileireillä ollut n. 1500 – eri paikkakunnilla eri määriä.

Kirjailija Sirpa Kähkösen aiheena oli vuosi 1918 suomalaisten sukujen taakkana, jossa hän avasi oman sukunsa historiaa mutta myös kirjansa Hugo kautta sitä kuinka sotavuodet vaikuttivat vahvasti sukuihin ja sukujen nykyelämäänkin. Sirpa Kähtönen kiitti erityisesti Kansalliskirjaston avoimuutta ja digitaalisia aineistoja, jossa vuoden 1918 aineistot tulivat vuonna 2017 saataville kaikille.  

Tulikin mieleen oliko ym. ilmoitus se pieni asia arkielämästä, joka oli toiminut sykäksenä koko kirjan tapahtumien kuvaukseen. Lehdissä ja muussakin arkistoaineistossa onkin vielä löydettävissä yksittäisten henkilöiden tarinoita ja niinpä sukututkimus tai paikallishistorian tutkimus on mahdollista ja saatavilla kaikille.

Tapahtuman juonsi Jone Nikula, joka referoi onnistuneesti aiempia esityksiä ja niinpä myös yleisökeskustelusta tuli kiinnostava. Yleisökeskustelun teemat olivat vaihtelivat Osa ei ollut saanut tietoa sota-ajoista isovanhemmiltaan, osa taas oli ja ajattelivat välittää tietoa eteenpäin seuraaville sukupolville. Lisäksi pohdittiin koulujen historian opetusta ja josko kansalaissotaa käsitellään siellä tarpeeksi, ja erään paikalla olleen entisen opettajan mukaan, kuulosti että kyllä se opetusohjelmaan kuuluu mm. sodan eri nimitysten käsittely. Oli nähtävissä, että ihmiset mieluusti kertovat omia tarinoita, mitä suvusta on löytynyt.

 

Karjalaiset juuret?

Jos itseltä tai tuttavilta löytyy karjalaisia sukujuuria, niin nyt kannattaa poiketa digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun, jossa juuri on avattu Käkisalmi-Säätiön lehdet: Käkisalmen Sanomat, Käkisalmen sanomain asiamieslehti, Käkisalmelainen, Käkisalmen kaupunki- ja maaseurakunnan seurakuntalehti, Laatokka, Sisämaa-Laatokka ja Itä-Karjala. Tiedote, jossa myös eri yhteistyökumppaneiden kommentteja.

Sanomalehdet löydät tällä linkillä:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search?query=&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&orderBy=DATE_DESC&pages=&title=1458-2295&title=fk14979&title=fk10247&title=fk10453&title=fk10252&formats=NEWSPAPER&searchBindings=false&page=1

Aikakauslehdet löytyvät täältä:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search?query=&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&orderBy=DATE_DESC&pages=&title=fk01183&title=fk01184&title=fk03396&formats=JOURNAL&searchBindings=false&page=1

Lehtien digitoinnin ja avaamisen käyttöön sopimuskauden ajaksi mahdollistaa  Kansalliskirjaston, Kopioston ja Käkisalmi-säätiön yhteistyö.

https://twitter.com/NatLibFi/status/1043026579528400897

&

https://twitter.com/Kopiosto/status/1043059063842656256

Kuulisimme myös mielellämme, oletko jo löytänyt jotakin kiinnostavaa näistä lehdistä?  Muuttaako pääseminen näihin tuoreempiin jopa 1950- ja 1960-lukujen lehtiin pääseminen näkemystäsi ko. ajasta?

 

Lukeminen pidentää ikää

Suomen Kuvalehdessä julkaistiin uudestaan alun perin Parnassossa ollut juttu kirjojen lukemisen positiivisesta vaikutuksesta terveyteen.

“Mitä enemmän lukee kirjoja, sitä kauemmin elää – kirjastokorttikin lisää ikää”

Oli sitten kyse fyysisestä kirjasta kuten jutussa viitatussa alkuperäisessä Yalen yliopiston tutkimuksessa, kirjat vievät uusiin maailmoihin, tutustuttavat erilaisiin ympäristöihin ja henkilöihin. Hyötyä toki on sanomalehtien, ja aikakauslehtien lukemisesta, mutta mahdollisesti vielä pidemmistä teksteistä on vielä enemmän iloa.

Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy kirjoja mm. Doria.fi-palvelusta, kesälukuhaasteisiin löytää sieltä suomalaisia klassikkokirjoja tai kirjahistoria kokoelmasta erikoisuuksia joihin ehkä ei ole muuten tulisi missään törmännytkään. Kirjojen alkuperäisiä mainoksia ja aikalaisten arvosteluita voi taas löytää digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta esim. leikepuolelta johon käyttäjät ovat niitä valinneet.

Kommentoi ja kerro mitä toimintoja pidät tärkeänä jos luet kirjoja verkkopalvelun kautta? Vai lataisitko ennemmin pdf:n ja lukisit sitä kännykälläsi laiturin nokassa?

 

Peri+-lehtien valikoima laajeni

Vuodenvaihteessa Peri+-palvelu laajeni muutamalla lehdellä. Kuten Kansalliskirjaston tiedotteesta näkee Peri+-palvelun lehtiin kuuluu vanhat tieteelliset aikakauslehdet:

Lakimies 1903 – 1999
Suomi 1841 – 1938
Historiallinen aikakauskirja 1903 – 1999
Kirjallisuuslehti 1932-1938
Aika 1906-1922
Valvoja-Aika 1923-1943

Kun olet paikassa jossa käyttöoikeus on, mene http://digi.kansalliskirjasto.fi – osoitteeseen, ja valitse aikakauslehdet ja pääset tutkimaan lehtien sisältöjä. Tämä linkki vie suoraan ym. lehtiin.

Kommentoi alle tai laita palautetta digin kautta, mitä olet lehdistä etsinyt tai aiot jatkossa etsiä!

Tieteiskirjallisuus ja Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto oli mukana 9.8.-13.8. Helsingissä järjestetyssä WorldCon-scifi/fantasiakirjallisuuden ystävien kansainvälisessä tapahtumassa. Kansalliskirjasto oli mukana ns. “Display”-toimijana, eli paikan päällä pyöri esitys, johon oltiin etukäteen koostettu erilaisia tieteis- ja fantasia-aiheisia materiaaleja pääosin toki kirjoista, mutta hiukan myös digitoiduista sanomalehdistä. Pisteellämme ei ollut päivystystä, mutta muutaman henkilön kanssa tuli silti konferenssipäivien aikana keskusteltua ja kuultua tarinoita miten Kansalliskirjaston aineistoja on kukin käyttänyt. Osalle myös ei ollut täysin selviää mitä Kansalliskirjasto tarjoaa, joten näistä pystyttiin kertomaan ja tutustuttaa ihmisiä eri aineistotyyppeihin, joita Kansalliskirjastossa on, mikä olikin WorldCon75-osallistumisen tavoite; tuoda erilaisia aineistoja ehkä hieman uudelle yleisölle ja houkutella ihmisiä käymään katsomassa aineistoja paikan päällä, koska tutkimuskirjastona, osaa aineistoahan ei lainata ulos ja on käytettävissä paikan päällä.

 

Tapahtumasta yleensä

WorldCon75 oli loppujen lopuksi toiseksi suurin WorldCon kautta aikojen, joten Helsinki veti sekä kansainvälisiä että kotimaisia kiinnostuneita paikalle paljon, jopa siinä määrin, että päivälippujen määrää rajoitettiin jo toisesta päivästä lähtien.

Akateemisen kategorian puheenvuoroissa oli yleensä n. 30 minuutin puheenvuorot. Esimerkiksi yhdessä tieteiskirjallisuus Kiinassa, josssa katsottiin kuinka kirjallisuuden historiasta yksittäisten merkkihenkilöiden avustuksella “scifi-tietoisuus” luotiin ja tehtiin näkyväksi esimerkiksi käännösten kautta. Toinen vaihtoehtoinen esitysten tyyli oli paneelikeskustelut, joissa saatettiin osaajia tai kiinnostuneita tietyn teeman puitteissa keskustelemaan annetusta aiheesta, jossa mentiin robottien moraalin pohdinnasta, kirjoittamiseen ja kuinka kuvata luontoa teksteissä. Lisäksi erikseen voisi mainita myös Nasan astronautin Kjell Lindgrenin tai hänen PAO-henkilönsä (Public Affairs Officerin) Jenny Knottsin kuvauksia siitä kuinka monimuotoinen avaruuslennon “projekti” oikeasti onkaan. Tieteiskirjallisuus joskus kuvaa asioita oikein ja välillä menee, lajityyppiin sopivasti, pois mukavuusalueelta.

Kiitos!

Kiitokset WorldCon75-järjestäjille järjestelyistä! Kiitokset myös vierailijoille, jotka kävivät juttelemassa ja kyselemässä aineistoista tai nappaamassa esitteen/kirjanmerkin mukaansa.