Näytteillä oleva artikkeli

Karjalaiset juuret?

Jos itseltä tai tuttavilta löytyy karjalaisia sukujuuria, niin nyt kannattaa poiketa digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun, jossa juuri on avattu Käkisalmi-Säätiön lehdet: Käkisalmen Sanomat, Käkisalmen sanomain asiamieslehti, Käkisalmelainen, Käkisalmen kaupunki- ja maaseurakunnan seurakuntalehti, Laatokka, Sisämaa-Laatokka ja Itä-Karjala. Tiedote, jossa myös eri yhteistyökumppaneiden kommentteja.

Sanomalehdet löydät tällä linkillä:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search?query=&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&orderBy=DATE_DESC&pages=&title=1458-2295&title=fk14979&title=fk10247&title=fk10453&title=fk10252&formats=NEWSPAPER&searchBindings=false&page=1

Aikakauslehdet löytyvät täältä:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search?query=&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&orderBy=DATE_DESC&pages=&title=fk01183&title=fk01184&title=fk03396&formats=JOURNAL&searchBindings=false&page=1

Lehtien digitoinnin ja avaamisen käyttöön sopimuskauden ajaksi mahdollistaa  Kansalliskirjaston, Kopioston ja Käkisalmi-säätiön yhteistyö.

&

Kuulisimme myös mielellämme, oletko jo löytänyt jotakin kiinnostavaa näistä lehdistä?  Muuttaako pääseminen näihin tuoreempiin jopa 1950- ja 1960-lukujen lehtiin pääseminen näkemystäsi ko. ajasta?

 

Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma 2018

Mikkelissä järjestettiin toista kertaa sotakirjallisuustapahtuma, jossa pohdittiin kuinka kotimaisessa tuotannossa sotatapahtumat eri aikoina ovat näkyneet.

Tänä vuonna erityisesti Helsingin yliopiston professori Jyrki Nummi avasi eri aikojen kirjallisuutta ja sotatapahtumien käsittelyä tuoden kiinnostavasti näkyviin kuinka yhteiskunnan muutos kirjoissa esiintyy. Esimerkiksi hän siteerasi toista tutkija, jonka mukaan vuonna 1918 Suomessa käytiin monta sotaa yhtä aikaa ja vain yhtä niistä ei voi käsitellä, vaan pitää huomioida kaikki eri puolet.

Sisällissodan aikaiset kirjailijat oli erilaisia kantoja sotaan, ja kirjailijat käsittelivät teemaa eri tavoin. Professori Nummi listasikin tarkoituksella myös muutamia sodan aikaisia kirjoja, joista usein ei ehkä puhutakaan. Ajan kaunokirjallisuudessa oli jossakin mielessä stereotyyppisiä sankari- ja viholliskuvia, jossa punaiset, valkoiset, sodan syyt, naiset tai miehet kategorisoitiin selkein viivoin.  Hän käsitteli myös monia muita kirjoja lyhyesti ja yksi mainittu oli mm. Juhani Ahon “Hajamietteitä kapinaviikolta” vuodelta 1919 (osa 1 , osa 2 , osa 3)    Doria.fi-palvelussa), jossa yksistään nimen muutokset teoksen nimessä kertovat kuinka kirjoittajan oma kannanotto muuttui — toisaalta kiinnostavaa oli, että 1. osa kirjasta oli aikanaan myynyt hyvin, mutta viimeinen huonosti… Kirjassa viitataan myös aikansa lehtiin, mutta kuviteltujen uutisten kautta, eikä niinkään lehdestä aidosti löytyvien artikkeleiden pohjalta.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tuulikki Pekkalainen kertoi tutkimuksestaan lapsista valtiorikosoikeuksissa 1918. Tietoa lapsista tuomioistuimissa on vähän ja lisäksi aineiston keruu pöytäkirjoista ja tilastoista oli vaikeaa, kun ikiä ei vangileireillä välttämättä merkitty tai merkitty oikein. Arvio oli, että lapsia olisi ehkä kaikilla vankileireillä ollut n. 1500 – eri paikkakunnilla eri määriä.

Kirjailija Sirpa Kähkösen aiheena oli vuosi 1918 suomalaisten sukujen taakkana, jossa hän avasi oman sukunsa historiaa mutta myös kirjansa Hugo kautta sitä kuinka sotavuodet vaikuttivat vahvasti sukuihin ja sukujen nykyelämäänkin. Sirpa Kähtönen kiitti erityisesti Kansalliskirjaston avoimuutta ja digitaalisia aineistoja, jossa vuoden 1918 aineistot tulivat vuonna 2017 saataville kaikille.  

Tulikin mieleen oliko ym. ilmoitus se pieni asia arkielämästä, joka oli toiminut sykäksenä koko kirjan tapahtumien kuvaukseen. Lehdissä ja muussakin arkistoaineistossa onkin vielä löydettävissä yksittäisten henkilöiden tarinoita ja niinpä sukututkimus tai paikallishistorian tutkimus on mahdollista ja saatavilla kaikille.

Tapahtuman juonsi Jone Nikula, joka referoi onnistuneesti aiempia esityksiä ja niinpä myös yleisökeskustelusta tuli kiinnostava. Yleisökeskustelun teemat olivat vaihtelivat Osa ei ollut saanut tietoa sota-ajoista isovanhemmiltaan, osa taas oli ja ajattelivat välittää tietoa eteenpäin seuraaville sukupolville. Lisäksi pohdittiin koulujen historian opetusta ja josko kansalaissotaa käsitellään siellä tarpeeksi, ja erään paikalla olleen entisen opettajan mukaan, kuulosti että kyllä se opetusohjelmaan kuuluu mm. sodan eri nimitysten käsittely. Oli nähtävissä, että ihmiset mieluusti kertovat omia tarinoita, mitä suvusta on löytynyt.

 

Lukeminen pidentää ikää

Suomen Kuvalehdessä julkaistiin uudestaan alun perin Parnassossa ollut juttu kirjojen lukemisen positiivisesta vaikutuksesta terveyteen.

“Mitä enemmän lukee kirjoja, sitä kauemmin elää – kirjastokorttikin lisää ikää”

Oli sitten kyse fyysisestä kirjasta kuten jutussa viitatussa alkuperäisessä Yalen yliopiston tutkimuksessa, kirjat vievät uusiin maailmoihin, tutustuttavat erilaisiin ympäristöihin ja henkilöihin. Hyötyä toki on sanomalehtien, ja aikakauslehtien lukemisesta, mutta mahdollisesti vielä pidemmistä teksteistä on vielä enemmän iloa.

Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy kirjoja mm. Doria.fi-palvelusta, kesälukuhaasteisiin löytää sieltä suomalaisia klassikkokirjoja tai kirjahistoria kokoelmasta erikoisuuksia joihin ehkä ei ole muuten tulisi missään törmännytkään. Kirjojen alkuperäisiä mainoksia ja aikalaisten arvosteluita voi taas löytää digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta esim. leikepuolelta johon käyttäjät ovat niitä valinneet.

Kommentoi ja kerro mitä toimintoja pidät tärkeänä jos luet kirjoja verkkopalvelun kautta? Vai lataisitko ennemmin pdf:n ja lukisit sitä kännykälläsi laiturin nokassa?

 

Peri+-lehtien valikoima laajeni

Vuodenvaihteessa Peri+-palvelu laajeni muutamalla lehdellä. Kuten Kansalliskirjaston tiedotteesta näkee Peri+-palvelun lehtiin kuuluu vanhat tieteelliset aikakauslehdet:

Lakimies 1903 – 1999
Suomi 1841 – 1938
Historiallinen aikakauskirja 1903 – 1999
Kirjallisuuslehti 1932-1938
Aika 1906-1922
Valvoja-Aika 1923-1943

Kun olet paikassa jossa käyttöoikeus on, mene http://digi.kansalliskirjasto.fi – osoitteeseen, ja valitse aikakauslehdet ja pääset tutkimaan lehtien sisältöjä. Tämä linkki vie suoraan ym. lehtiin.

Kommentoi alle tai laita palautetta digin kautta, mitä olet lehdistä etsinyt tai aiot jatkossa etsiä!

Tieteiskirjallisuus ja Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto oli mukana 9.8.-13.8. Helsingissä järjestetyssä WorldCon-scifi/fantasiakirjallisuuden ystävien kansainvälisessä tapahtumassa. Kansalliskirjasto oli mukana ns. “Display”-toimijana, eli paikan päällä pyöri esitys, johon oltiin etukäteen koostettu erilaisia tieteis- ja fantasia-aiheisia materiaaleja pääosin toki kirjoista, mutta hiukan myös digitoiduista sanomalehdistä. Pisteellämme ei ollut päivystystä, mutta muutaman henkilön kanssa tuli silti konferenssipäivien aikana keskusteltua ja kuultua tarinoita miten Kansalliskirjaston aineistoja on kukin käyttänyt. Osalle myös ei ollut täysin selviää mitä Kansalliskirjasto tarjoaa, joten näistä pystyttiin kertomaan ja tutustuttaa ihmisiä eri aineistotyyppeihin, joita Kansalliskirjastossa on, mikä olikin WorldCon75-osallistumisen tavoite; tuoda erilaisia aineistoja ehkä hieman uudelle yleisölle ja houkutella ihmisiä käymään katsomassa aineistoja paikan päällä, koska tutkimuskirjastona, osaa aineistoahan ei lainata ulos ja on käytettävissä paikan päällä.

 

Tapahtumasta yleensä

WorldCon75 oli loppujen lopuksi toiseksi suurin WorldCon kautta aikojen, joten Helsinki veti sekä kansainvälisiä että kotimaisia kiinnostuneita paikalle paljon, jopa siinä määrin, että päivälippujen määrää rajoitettiin jo toisesta päivästä lähtien.

Akateemisen kategorian puheenvuoroissa oli yleensä n. 30 minuutin puheenvuorot. Esimerkiksi yhdessä tieteiskirjallisuus Kiinassa, josssa katsottiin kuinka kirjallisuuden historiasta yksittäisten merkkihenkilöiden avustuksella “scifi-tietoisuus” luotiin ja tehtiin näkyväksi esimerkiksi käännösten kautta. Toinen vaihtoehtoinen esitysten tyyli oli paneelikeskustelut, joissa saatettiin osaajia tai kiinnostuneita tietyn teeman puitteissa keskustelemaan annetusta aiheesta, jossa mentiin robottien moraalin pohdinnasta, kirjoittamiseen ja kuinka kuvata luontoa teksteissä. Lisäksi erikseen voisi mainita myös Nasan astronautin Kjell Lindgrenin tai hänen PAO-henkilönsä (Public Affairs Officerin) Jenny Knottsin kuvauksia siitä kuinka monimuotoinen avaruuslennon “projekti” oikeasti onkaan. Tieteiskirjallisuus joskus kuvaa asioita oikein ja välillä menee, lajityyppiin sopivasti, pois mukavuusalueelta.

Kiitos!

Kiitokset WorldCon75-järjestäjille järjestelyistä! Kiitokset myös vierailijoille, jotka kävivät juttelemassa ja kyselemässä aineistoista tai nappaamassa esitteen/kirjanmerkin mukaansa.

 

 

Ristiinan Brahelinnan raportti luettavissa

Kuten Aviisi-blogin seuraajat ovat huomanneet, Aviisi-projektissa järjestetiin yhdessä Ruralia-instituutin kanssa Kansalaisopiston kurssi, jonka puitteissa kurssilaisten kanssa etsittiin sanomalehdistä uutisia Ristiinan sotakoulusta ja muista kiinnostusten kohteista.

Nyt Ristiinan sotakoulun selvitystyö on edistynyt ja kesäkuun lopussa oli julkaisutilaisuus, jossa loppuraporttia esiteltiin. Raportissa mainittiin Kansalliskirjaston em. kurssi ja sanomalehdet toimivatkin oivana lähdeaineistona katsottaessa rakennuksen värikästä historiaa.

Virkatalot ovat osa yhteistä perintöämme. Ne ovat kulttuurimme edustajia. Niiden rakenteelliset ratkaisut ja esineistö ovat tieteellisesti kiinnostavia. Brahelinna edustaa lähes ainoana maassamme harvinaista virkatalotyyppiä. (Sulevi Riukulehto, s. 14).

Raportissa on analysoitu sekä rakennusta itseään, mutta sitä myös yhteisönsä osana. Rakennustekniikoitakin on esitelty ja raportissa on kattavat kuvitukset rakennuksesta ennen ja nyt. Sanomalehtien osalta focus oli alueellisen tiedon löytämisestä ja nähdä kuinka Ristiinan Brahelinnan muuttuvat käyttötavat ovat alueella arkielämässä näkyneet. Ristiina-seuran kuvista näkee kuinka emäntäkoulussa tehtiin töitä pihassa ja puutarhassa ja lähempänä nykypäivää kuinka rakennus on toiminut päiväkotina.  Ristiinaa ja Brahelinnasta onkin digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun etsittykin runsaasti leikkeitä, jotka löydät leike-osiosta . Lisäksi leikkeitä voi toki kerätä vielä lisää, jolloin ne kasvattavat aineistojoukkoa, kun leikkeessä vain on teemaa sopivat asiasanat.

Leikkeitä aikakauslehdissä

Paikka auki: Tietojärjestelmäasiantuntija

Palwelukseen halutaanDigitointi- ja konservointikeskus vastaa Kansalliskirjaston aineistojen korkeatasoisesta säilytyksestä: digitoinnista, mikrokuvauksesta ja konservoinnista. Keskus toimii aktiivisesti kansallisissa verkostoissa ja osallistuu kansainväliseen kehitystyöhön muun muassa EU-projekteissa.

Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Mikkelissä hakee

TIETOJÄRJESTELMÄASIANTUNTIJAA

määräaikaiseen työsuhteeseen 31.8.2018 saakka (hanke), aloitus 1.5.2017 tai sopimuksen mukaan.  Lisätietoja Helsingin yliopiston hakusivulla, jossa voit lähettää myös hakemuksesi.
Lue loppuun

Suku 2017-seminaari Kansalliskirjastossa

Keskiviikkona 15.3.2017  klo 13 – 16 ,  Kansalliskirjaston auditoriossa järjestetiin yksi Suku2017-juhlaviikon tapahtumista, eli seminaari jossa käytiin läpi Kansalliskirjaston aineistoja ja kuinka sekä fyysiset että digitoidut aineistot voisivat toimia sukututkijoiden apuna.

 

Löydät ohjelman ja linkit esityksiin alta.

Ohjelma

Tilaisuuden isäntä Pirjo Karppinen, johtaja, Kansalliskirjasto

13.00 – 13.10 Tervetuloa Kai Ekholm, ylikirjastohoitaja, Kansalliskirjasto

13.10 – 13.30 Mitä aarteita sukututkija voi löytää Kansalliskirjastosta? Harri Ahonen, kokoelmapäällikkö, Kansalliskirjasto (materiaali)

13.30 – 14.10 Digi.kansalliskirjasto.fi – palvelun esittely sukututkijan näkökulmasta, Tuula Pääkkönen, tietojärjestelmäasiantuntija, Kansalliskirjasto  (materiaali)

Kahvitarjoilu 14.10-14.40

14.40 – 15.05  Nimien linkitys historiallisissa kirkonkirja-aineistoissa, Eric Malmi, DI, tohtorikoulutettava, Tietotekniikan laitos, Aalto-yliopisto (materiaali)

15.05 – 15.35  Elämäkertojen esittäminen ja tutkiminen linkitettynä datana semanttisessa webissä: Esimerkkeinä Semanttinen kansallisbiografia ja Sotasampo, professori Eero Hyvönen, johtaja, Helsinki Centre for Digital Humanities (Heldig), Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto   (materiaali)

15.35 – 16.00   Kuinka käytän Kansalliskirjaston aineistoja? FT Jukka Partanen Suomen Sukututkimusseuran varapuheenjohtaja

Kiitokset kaikille esittäjille ja osallistujille!

Tallenna

Kansalliskirjasto avaa itsenäisyyden alun lehtiä saataville

Kansalliskirjasto avaa digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1920 asti yleisön saataville 1.2.2017. Pitkään voimassa ollut vuoden 1910 pysyvä raja siirtyy näin kymmenellä vuodella eteenpäin. Uutta aineistoa avautuu käyttöön noin 1,9 miljoonaa sivua. Aineistot ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Lue lisää taustoista Kansalliskirjaston tiedotteesta .

 

Aviisi-projektin aikaan, pilottiympäristöissä käytettiinkin jo Länsi-Savoa ja Maaseudun Tulevaisuutta ja nyt nämä aineistot ovat saatavilla alkuvuosiensa osalta digin kautta kaikille verkossa. Aineistoja voi hakea, lukea ja selata ja löydät lisää käyttömahdollisuuksista käyttöehdoista.

 

Itsenäisyyden alkuhetket näkyvät eri lehdissä eri tavalla ja mielipiteet eri lehdessä ovat eläneet laidasta toiseen. MT-lehden kolumnissa ‘Yksinvalta ja tasavalta’ annettiin myös tietoa (ja mielipiteitä) eri hallitusmuodoista joita pohdittiin, pääset jutun alkuun alla olevan kuvan kautta.

Maaseudun Tulevaisuus 10.12.1917

Maaseudun Tulevaisuus, 10.12.1917, nro 30, s. 5 http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1126024/articles/1942651?page=5 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot