Arkistot kuukauden mukaan: June 2015

Tutkimus: sanomalehtien on muutettava liiketoimintamallejaan

Sanomalehtien liiketoimintamallit eroavat tulevaisuudessa toisistaan nykyistä enemmän kun markkinoilla tulee olemaan enemmän malleja. Menestyjiä ovat ne, jotka uskaltavat tehdä muutoksia ajoissa. Tämä käy ilmi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) tehdyssä tutkimuksessa, jossa analysoitiin sanomalehtien liiketoimintamallien muutosta seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Tutkimuksessa tulevaisuuden liiketoimintamallit jaettiin neljään eri vaihtoehtoon: Näistä kaksi ensimmäistä ovat radikaalimpia malleja, sillä ne tarjoavat personoituja ja aihealueittain erikoistuneita sisältöjä. Nämä mallit vaativat myös isompia organisaatiollisia muutoksia sekä uudenlaista osaamista.

  • Local Discussion Board
  • Expert Friend liiketoimintamallin omaavat lehdet tarjoavat korkeatasoista sisältöä pienelle yleisölle.
  • Areal Influencer on perinteinen alueellista sisältöä suurelle yleisölle tarjoava malli.
  • National News Provider tuottaa globaalimpaa ja dynaamisempaa sisältöä laajalle lukijakunnalle.

Kaksi jälkimmäistä muistuttavat nykyisiä liiketoimintamalleja, mutta sanomalehdillä on selkeämmät roolit.

Tutkimus perustuu kahteensataan muutostekijään, joita tarkasteltiin tärkeyden ja epävarmuuden näkökulmista. Kaksi muutostekijää olivat molempien suhteen merkittäviä: sanomalehtien rooli ja niiden tarjoaman sisällön taso. Journalismilla on osaltaan tärkeä rooli tulevaisuudessa, sillä ihmiset kaipaavat laatu-uutisia. Toisaalta tulevaisuudessa joukkoistamisen työkalut tulevat lisääntymään ja osa liiketoimintamalleista voi pohjata lähes kokonaan niihin sisällöltään. Lukijoilta tulee entistä enemmän uutisia, jolloin toimittajilta vaaditaan erilaisia kykyjä ja osaamista kuin nyt.

“Journalistin rooli on tärkeä liiketoiminnan kannalta, koska se voi vaikuttaa kaikkeen”, tutkimuksen tehnyt Jenny Larikka selittää.

Vaihtuvuutta nähdään myös siinä minkä tasoisia uutisia sisällöllisesti tuotetaan: onko sisältö yleistä, paikallista vai esimerkiksi persoonallista. Jotkut sanomalehdet voivat erikoistua yleiseen, kaikkia kiinnostaviin uutisiin ja toiset taas tarjoavat huomattavasti personoidumpia uutisia. Tällaiset valinnat nyt vaikuttavat tulevaisuuden liiketoimintamalliin.

Larikan mukaan neljä eri mallia eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. On mahdollista, että sanomalehdet kehittyvät kaikkiin neljään suuntaan, jolloin tulevaisuudessa on käytössä useita eri liiketoimintamalleja. Joidenkin muutostekijöiden kohdalla voidaan kuitenkin jo nyt nähdä ja kokea alkava muutos. Yksi tällainen tekijä on väestön vanheneminen, mikä vaikuttaa kaikkien alojen liiketoimintamalleihin.

Sanomalehtien rooli yhteiskunnassa sekä niiden tulevaisuus ovat olleet keskustelun aiheita jo pitkään. Larikan tutkimus on ensimmäinen kokonaisvaltainen tutkimus sanomalehtien liiketoimintamallien onnistumisien tekijöistä.

“Suomessa on menty muita Pohjoismaita vastaan päätöksenteossa. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa sanomalehtiä tuetaan enemmän ja nykyinen Postin uudistuminen hankaloittaa esimerkiksi kaupunkilehtien toimintaedellytyksiä. Kuitenkin uutiset tulee olemaan haluttu tuote kymmenen vuoden päästä. Se, miten sanomalehdistä tehdään voitollista liiketoimintaa, riippuu osittain siitä, minkälaisia yhteiskunnallisia edellytyksiä niille luodaan”, Larikka kertoo.

LUT:n Master’s Programme in International Marketing Management (MIMM) -koulutusohjelmasta valmistunut Larikka haastatteli pro gradu-tutkimustaan varten päätoimittajia, toimittajia, liittotason toimijoita sekä myynti- ja markkinointijohtoa paikallis-, maakunta-, ja kaupunkilehdissä Itä- ja Etelä-Suomen alueella. Larikan ja professori Hanna-Kaisa Ellosen konferenssipaperi Future of newspaper business models in Finland palkittiin parhaana paperina European Media Management Association (EMMA) -konferenssissa toukokuun lopulla Hampurissa.

Lisätietoja: LUT Jenny Larikka,Hanna-Kaisa Ellonen, professori,

Tutkimus: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014120146698.

– See more at: http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/tutkimus-sanomalehtien-muutettava-liiketoimintamallejaan-selviytyakseen#sthash.Kw9aqByP.dpuf

Mikkeliin perustetaan Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Keskuksen perustavat yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk), Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto.

Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus vahvistaa Etelä-Savon maakunnan ja Suomen digitaalista kärkiosaamista.
Tutkimuskeskus tuo yhteen Mikkelin ammattikorkeakoulun digitaalisen tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin asiantuntijaryhmän sekä Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen tutkimuksen professorin tutkimusryhmän.
Tutkimuskeskuksessa työskentelee yhteensä seitsemän henkilöä molemmissa organisaatioissa.Tutkimus- ja kehittämiskeskus syventää osaamista digitaalisessa tiedon hallinnassa ja säilyttämisessä.
–  Tiedon määrän valtava kasvu ja yhteiskunnan digitalisoituminen tekevät oleellisen tiedon seulomisen suurista tietomassoista entistä tärkeämmäksi. Tulemme kehittämään menetelmiä tiedon parempaan hallintaan, säilyttämiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen, toteaa sähköisen arkistoinnin ja digipalveluiden tutkimusjohtaja Noora Talsi Mikkelin ammattikorkeakoulusta.
–  Mikkeli on ottamassa keskeisiä askeleita kohti digitaalisten aineistojen hallinnan ja käytön johtavaa asemaa Suomessa, sanoo digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Mikko Tolonen Helsingin yliopiston Kansalliskirjastosta.
Tutkimuskeskus on saanut merkittävän rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta. EAKR-rahoitus vuosille 2015–2017 on noin 753 000 euroa ja kokonaisbudjetti noin 1 255 000 euroa.Tutkimuskeskuksessa työskentelee yhteensä seitsemän henkilöä.

Twitteriin jaettuja leikkeitä

Yhden katsauksen ihmisiä kiinnostaviin digitaalisiin sisältöihin voi löytää katsomalla millaisia aineistoja pyörii sosiaalisessa mediassa. Alta näet tuoreimmat Twitterissä pyörivät digi.kansalliskirjasto.fi palvelun tuitit.

Digitoitujen aineistojen hyödyntämistä Rantakylän yhtenäiskoulussa

Aviisi-projektin puitteissa Kansalliskirjaston Pirjo Karppinen ja Tuula Pääkkönen kävivät viime lukukauden lopulla, huhtikuulla osallistumassa Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulun projektipäivään, jossa eri luokkien koululaiset tekivät projekteja yhdessä.

Koululaisia digitoituja aineistoja käyttämässä

Koululaisia digitoituja aineistoja käyttämässä

Kansalliskirjaston ja Aviisi-projektin osuus projektipäivässä oli käydä läpi Kansalliskirjaston Digitoituja Aineistoja, eli http://digi.kansalliskirjasto.fi – palvelua ja tutustuttaa opiskelijat sen käyttöön. Tarkoitus oli johdatella teemaan näyttämällä, kuinka verkkopalvelua käytetään, ja kuinka sieltä erilaisilla hakusanoilla löytää haluttua aineistoa. Materiaalia haettiin mm. paikannimillä ja harrastuksille pyrkien löytämään Mikkeliin liittyvää materiaalia.
Lue loppuun