Arkistot kuukauden mukaan: October 2016

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston väkeä vieraana digitointi- ja konservointikeskuksessa

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston erityisasiantuntijat Sointu Räisänen ja Janne Uusivirta sekä Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämispäällikkö Tomi Heimonen vierailivat digitointi- ja konservointikeskuksessa 18.10. Asiantuntijoille esiteltiin Kansalliskirjaston digitoinnin ja säilytyksen toimintoja ja keskuksen hankeyhteistyötä. Erityistä kiinnostusta ja innostusta herättivät Kansalliskirjaston lakisääteinen säilytystoiminta ja http://digi.kansalliskirjasto.fi .
 Kuvituskuva: Mikkeli

 

Mikkelin vierailullaan Sointu Räisänen ja Janne Uusivirta esittelivät EU-toimiston palveluja hanketoimijoille yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa järjestetyssä tilaisuudessa.

 

 

Teksti: Minna Kaukonen, Digitointi- ja konservointikeskus
Kuva: “100 hyvää esimerkkiä Mexphaltin luotettavuudesta eristysaineena”, 01.01.1938, s. 1 , http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/348567/articles/1898630?page=1

Bokhylla – Norjan digitaalinen kirjahylly

Norjassa on tällä hetkellä tavoitteena digitoida ja saada luettavaksi kaikki kirjat, jotka on julkaistu ennen vuotta 2000. Tämän on mahdollistanut sopimus paikallisen tekijänoikeusjärjestön Kopinorin kanssa ja palveluun tavoitellaan 250.000 kirjaa vuoteen 2017 [1]. Tätä kirjoittaessa tavoite oli etenemässä hyvällä vauhdilla ja aineistoa on jo 226.562 kirjaa. Käyttö on rajattu norjalaisiin IP-osoitteisiin, mutta erillisellä pyynnöllä, myös kuka tahansa Norjan ulkopuolelta voi aineistoa, tarkoilla ehdoilla, käyttää. Käytännössä käyttö sallii lukemisen verkkopalvelun kautta, mutta muuta ei. Toisaalta tällöin Norjassa oleva suomalainen voi hyödyntää aineistoja päästessään kiinni norjalaiseen verkkoyhteyteen, joten kyse on (pääosin) maantieteellisestä rajoituksesta.

Suomessa, esimerkiksi YLE pohtii kuinka saada lähetyksiä näkymään suomalaisille ulkomailla, tosin yllättävää on se, että YLE Tunnusta ei välttämättä pidetä tarpeeksi vahvana tunnistautumiskeinona, kun esimerkiksi tässä koekäytössämme Norjassa suositeltiin sosiaalisen median tunnuksien käyttöä… Lisäksi pari viikkoa sitten julkaistussa ns. tekijänoikeusdirektiivin uudistuksissa pyritään entistä paremmin sallimaan EU-maiden välinen aineistojen käyttöä, ja erityisesti toki tutkimus- ja opetuskäyttöön [2], minkä parissa Aviisi-projektissakin on työskennelty. EU:ssa ajatuksena on yhtenäistää tekijänoikeussäännöksiä eri maissa, toisaalta ajatellen sekä kuluttajaa, että tekijöitä ja heidän oikeuksiaan soveliaaseen korvaukseen ja asemaan markkinoilla.

Hakuprosessi

Pyysimme luvan aineistoon nähdäksemme myös kuinka prosessi toimi, jotta voisimme pohtia myös Aviisissa esiintulleita käyttäjähallintakysymyksiä myös pohjoismaiselta kannalta. Kirjaston sivuilla oleva hakulomake oli suhteellisen suoraviivainen ja lomakkeen toimitus onnistui skannattuna sähköpostilla Norjan kansalliskirjastoon. Vielä parempi toisaalta olisi sähköinen lomake, mutta todennäköisesti allekirjoitusten takia tällainen puoliautomaatio oli valittu vaihtoehdoksi. Anomuksen hyväksymisen jälkeen sain ohjeet kuinka saisin oikeudet aineiston käyttöön, kiintoisasti tässä suositeltiin käytettäväksi myös sosiaalisen median tunnuksia ja ensimmäisen kirjautumisen jälkeen  ilmoittamalla oman tunnuksen tiedot, he pystyivät lisäämään tunnukselle  oikeuksia, joiden avulla rajoitettu aineistokin tuli näkyviin. Some-tunnukset ovat hyvä vaihtoehto, että ne yleensä muistaa paremmin kuin palvelukohtaiset tunnukset, mutta riippuu toki omasta tottumuksesta.

Käyttöoikeudet aineistolle , lähde bokhylla.no

Käyttörajoituksista

Aineistoa etsiessä haun yhteydessä kerrotaan löytöjen käyttörajoitukset, joissa vaihtoehtoina näytti olevan kaikkien käytettävissä tai vain norjalaisiin osoitteisiin. Kuitenkin on hyvä, että myös rajoitettujen aineistojen viitetiedot annetaan, koska sen tiedon avulla voi sitten käydä etsimässä aineistoa muualta. Tosin täältä käsin katsottuna, vain digitaalinen aineisto on ainoa mahdollinen vaihtoehto.

Aineisto

Aineistoa näytti olevan laidasta laitaan, kirjoja, lehtiä  ja jopa äänitallenteita, mm. tutun radioäänen selostus vuoden 1947 Norja-Suomi maaottelusta (NRK:lta), joka oli jopa vapaasti käytettävissä. Aina kotimaisiin kokoelmiin upotessa, ei tule huomattua, että naapurimaissa on yhtä lailla kiinnostavaa aineistoa. Tosin digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun palautteita tulee aika ajoin Ruotsistakin, todennäköisesti johtuen siitä, että ruotsinkielistäkin aineistoa aineistoa on digitoitu edustava määrä ja naapurimaiden historiat ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa.

Tekniikka ja toiminnot

Norjan järjestelmässä tilaa käytettiin tehokkaasti ja tarvittavat asiat ovat haussa ja sivuilla näkyvissä. Hakutuloksien yhteydessä näytetään pikkukuva, ja tuloksia voi filtteröidä aineistotyypin, kielen tai vaikka julkaisuvuoden perusteella. Hakujoukon läpikäynti ja niteestä toiseen siirtyminen oli tehty sujuvaksi, mikä nosti muistiin muutaman parannusidean, jota voisi työlistallamme nostaa ylemmäksi. Pieniä ongelmia aiheutti sivunäytön flash-komponentti, mutta sivustolla oli myös HTML-versio, joka toimi paremmin. Pidempien tekstien lukemiseen sivunäytössä meni hetki kunnes sai teksin zoomauksen sopivalle tasolle.

Norjasta takaisin ja Eteenpäin…

EU-tasolla, erityisesti digitaalisten yhtenäismarkkinoiden (digital single market) tavoitteena on yhtenäistää tekijänoikeuskäytäntöjä, lisäksi uudet ja osaaottamista kannustavat keinot kulttuuriperinnön digitoinnissa ja käyttäjien aktivointia auttavat toimet oli nostettu tuoreen raportin parhaimmiksi käytännöiksi. Mm. Suomesta digitoitujen sanomalehtien osallistavia joukkoistustoimintoja (leikkeiden teko) oli mainittu. Aviisin piloteissakin on huomattu, että aineistojen saatavuuden mahdollistamisen lisäksi, erinäiset lisätoiminnot, kuten leikkeiden teko, ovat tuoneet uutta merkitystä käyttäjille. Leikkeet luovat pysyvän jäljen tehdystä työstä, oli sitten leike huviksi tai hyödyksi ja auttavat palaamisessa löydettyyn aineistoon. Osa leikkeiden tekijöistä onkin ollut mukanamme koko käyttöajan aina keväästä 2014 alkaen.

Lähteet

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kansalaisopiston kurssin tunnelmia

Syksyllä järjestämämme kurssi Kansalaisopiston, Helsingin yliopiston ja Aviisi-projektin yhteistyönä on nyt onnellisesti ohi. Vielä viimeiselläkin kerralla liki kaikki kurssin aloittaneet pääsivät paikalle. Viimeisen kerran luento-osuus oli suhteellisen lyhyt, kertasimme hiukan kurssin aikana opittuja asioita ja annoimme linkkejä muihinkin digitaalisiin aineistoihin, kuten esimerkiksi Europeanaan, josta löytyy edustava otos eri Euroopan maiden digitaalista aineistoa.  4.10. kerran aiheena oli myös kurssilaisten omat aiheet ja yleinen palaute kurssista.

Kuvia kurssilta

Kurssilaisten oppeja Ristiinan sotakoulusta

Jo kolmannella kerralla kävimme läpi Ristiinan sotakoulun kiinnostavaa historiaa. Oli esimerkiksi  kiinnostavaa kuulla, että alkuperäinen Brahenlinna ja taas Ristiinan sotakoulu ovat oikeasti eri rakennukset – tosin Ristiinan sotakoulun ydinryhmäläinen kertoi, että Brahenlinnasta otettiin kuitenkin rakennusmateriaalia myös sotakouluun, kun oli tahdottu saada “hyvät hirret talteen”.  Ristiina valittiin sotakoulun sijainniksi sen strategisen sijainnin takia ja tavoitteena oli että upseerit koulutettaisiin paikallisesti Ristiinassa, jotta heillä olisi kontakti suomalaiseen sotaväkeen ja myös sotilastaktiikoihin.

Y. M. Sprengtportenin lähdettyä Suomesta 1789 puolustusinto pysyi kuitenkin voimissaan ja Ristiinan sijainti Saimaan varrella oli seuraava merkittävä seikka, koska paikkakunnalle perustettiin 1790  kymmenen aluksen tykkijollalaivasto (Ruotsin kuninkaallisen laivaston osana), joka pienenä ja ketteränä oli merkittävä keksintö merisodankäynnissä. Venäjän vallan aikana Saimaan laivasto loppui.

Myös Ristiinan sotakoulun lähihistoria oli kiinnostava sotakoulun lisäksi siellä on toiminut päiväkoti, kansalaisopisto ja emäntäkoulu. Rakennus olisi myös harvinainen Karoliinista aikaa edustava, joita ei monia olekaan säilynyt alkuperäisessä muodossaan ja siksi rakennus onkin suojeltu.  Lisäksi huomattiin yhteys Mikkelin Kenkäveroon, kuten Kenkäveronkin tapauksessa oli saatava yksi aktiivinen puolestapuhuja sotakoululle, joka saa ympärilleen pienen yhteisön, jonka avulla Kenkäverosta saatiin Mikkelille sen veroinen vierailukohde kuin se nykyään on.

Kurssilaiset kertoivatkin, että http://digi.kansalliskirjasto.fi -palvelusta oli löytynyt sekä uutta, että tuttua aineistoja. Uudet löydöt antoivat tietoja erityisesti lähihistorian keskusteluista ja toisaalta vaikka osa aineistosta varmistikin olemassaolevaa tietoa, sekin auttaa tietojen kriittisessä tulkinnassa.

Hakuja ja rajauksia

Mitä muuta kurssilaiset olivat oppineet?  Yksi mainittu asia oli fraktuurateksti, joka koukeroisempana koettiin hankalaksi hahmottaa ja erityisesti ruotsinkielinen – tähän pieni apu on uudesta sivutoiminnostaOCRAjonka avulla sivuteksti saa näkyviin,  kuten se on koneellisesti digitionnin jälkikäsittelyssä luotu. Puheltiin myös käännöksistä eri kielille ja siitä voisiko joskus saada tekstin puheena ulos.

Eräs kurssilianen mainitsi myös, että varsinaisten hakulöytöjen ohessa myös niin sanotut sivulöydökset olivat kiinnostavia, esimerkiksi perheilmoitukset omasta suvusta, joita oman paikkakunnan lehdistä saattaakin löytyä. Lisäksi etsittiin tarinoita tietyistä merkkihenkilöistä, sukulaisista ja tietyistä omista kiinnostuksen kohteista.

Kurssin alussa toivottiin jo keinoja rajoittaa hakua, tähän vastauksena koettiin fraasihaku kätevänä tapana rajoittaa hakua, kuten myös useampien hakusanojen käytön. Toinen vaihtoehto on lisätä lisää hakusanoja ja lisäksi ilmestymispaikkaa voi käyttää, jos on tiedossa minkä alueella haku voisi osua parhaiten.

hakkys-toiminnosta hakukentän vieressä löytää myös kaikki hakukentän ominaisuudet, joita voi vapaasti kokeilla ja katsoa kuinka eri hakuominaisuudet tulosten määrään vaikuttavat.  Osa olikin jo huomannut, että aineistoa voi löytyä jo jopa liikaa, joten sitten voi rajata omaan tarkoitukseen valitakin ne sopivimmat.

Jos haluat nähdä millaisia leikkeitä kurssilaiset tekivät, hae leikkeistä esimerkiksi Ristiina-sanalla ja uusiakin leikkeitä kaivataan. Kurssilaisten leikkeistä osa oli tuoreemmista aineistoista, jotka löytyvät Aviisi-projektin käyttöpaikoista, joissa Länsi-Savo ja Maaseudun Tulevaisuus on avattu aina niiden julkaisun alusta vuoteen 2013 saakka.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Opetuskäyttöesimerkkejä

Kuten Aviisin kyselyissä jo kerrottiinkin, yksi kiinnostuksen kohteemme on kuinka digitaalisia aineistoja voisi käyttää opetuksessa. Kansalliskirjaston aineistojahan laitettiin vuosi pari sitten EduCloud Allianceen, jossa tehtiin EduCloud Alliance Bazaarreferenssiarkkitehtuuria, jossa eri oppimisjärjestelmien tuottajat ja sisällöntuottajat voisivat koostaa aineistonsa opettajien käyttöön.

 

Nuorten eduskunta

Verkkoanalytiikkaa tutkimalla huomasimme, että mm. Nuorten eduskunnan tehtäväpaketissa ohjaa historiallisiin sanomalehtiaineistoihin aineistojen etsinnässä. Digistähän on tehty paljon leikkeitä mm. vuoden 1863 säätyvaltiopäivistä ja löytyypä joitakin linkkejä jo Wikipediasta.

Helsingin Kaiku, 18.05.1907, nro 20, s. 6-7 http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872492/articles/547858?page=6 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Merkkihenkilöistä

Sitten esimerkiksi erinäisistä merkkihenkilöistä on luotu teemasivustoja, joista yksi esimerkki on vaikka Nurmijärven kunnan Aleksis Kivi-sivut. Sivustolla käytetään Kansalliskirjaston aineistoja, ja aineistojen myötä on luotu oppimistehtäviä joiden avulla motivoidaan oppijoita tutkimaan asioista enemmän. Löydät vastaavat viitteet http://aleksiskivi.www28.zoner-asiakas.fi/?s=kansalliskirjasto -haulla

 

Kuvituksia Finnan kautta

Finna-palvelun puolella, jonka kautta saa useiden museoiden ja kirjastojen aineistoa on luonut kuvatus-tehtäväpaketin yhdessä OKF:n kanssa neuvoen sisätöjen löytämisessä ja käyttötavoissa.

Aviisi-projektissa

Aviisi-projektissa opetuskäyttöä tapahtuu piloteissa jotka ulottuvat peruskouluista lukioon ja tutkimuskäyttöön aina yliopistotasolle. Lisäksi joissakin Suomen Akatemian tutkimushankkeissa käytetään myös digitoituja aineistoja. Lisäksi keväällä ja syksyllä käynnissä olleet käyttäjäkyselyt toivottavasti avaavat ovia opetuskäytön kasvattamiselle. Lisäksi työn alla olevassa väitöskirjassa pohditaan kulttuuriperintöaineistojen opetuskäyttöä.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna