Kansalaisopiston kurssin tunnelmia

Syksyllä järjestämämme kurssi Kansalaisopiston, Helsingin yliopiston ja Aviisi-projektin yhteistyönä on nyt onnellisesti ohi. Vielä viimeiselläkin kerralla liki kaikki kurssin aloittaneet pääsivät paikalle. Viimeisen kerran luento-osuus oli suhteellisen lyhyt, kertasimme hiukan kurssin aikana opittuja asioita ja annoimme linkkejä muihinkin digitaalisiin aineistoihin, kuten esimerkiksi Europeanaan, josta löytyy edustava otos eri Euroopan maiden digitaalista aineistoa.  4.10. kerran aiheena oli myös kurssilaisten omat aiheet ja yleinen palaute kurssista.

Kuvia kurssilta

Kurssilaisten oppeja Ristiinan sotakoulusta

Jo kolmannella kerralla kävimme läpi Ristiinan sotakoulun kiinnostavaa historiaa. Oli esimerkiksi  kiinnostavaa kuulla, että alkuperäinen Brahenlinna ja taas Ristiinan sotakoulu ovat oikeasti eri rakennukset – tosin Ristiinan sotakoulun ydinryhmäläinen kertoi, että Brahenlinnasta otettiin kuitenkin rakennusmateriaalia myös sotakouluun, kun oli tahdottu saada “hyvät hirret talteen”.  Ristiina valittiin sotakoulun sijainniksi sen strategisen sijainnin takia ja tavoitteena oli että upseerit koulutettaisiin paikallisesti Ristiinassa, jotta heillä olisi kontakti suomalaiseen sotaväkeen ja myös sotilastaktiikoihin.

Y. M. Sprengtportenin lähdettyä Suomesta 1789 puolustusinto pysyi kuitenkin voimissaan ja Ristiinan sijainti Saimaan varrella oli seuraava merkittävä seikka, koska paikkakunnalle perustettiin 1790  kymmenen aluksen tykkijollalaivasto (Ruotsin kuninkaallisen laivaston osana), joka pienenä ja ketteränä oli merkittävä keksintö merisodankäynnissä. Venäjän vallan aikana Saimaan laivasto loppui.

Myös Ristiinan sotakoulun lähihistoria oli kiinnostava sotakoulun lisäksi siellä on toiminut päiväkoti, kansalaisopisto ja emäntäkoulu. Rakennus olisi myös harvinainen Karoliinista aikaa edustava, joita ei monia olekaan säilynyt alkuperäisessä muodossaan ja siksi rakennus onkin suojeltu.  Lisäksi huomattiin yhteys Mikkelin Kenkäveroon, kuten Kenkäveronkin tapauksessa oli saatava yksi aktiivinen puolestapuhuja sotakoululle, joka saa ympärilleen pienen yhteisön, jonka avulla Kenkäverosta saatiin Mikkelille sen veroinen vierailukohde kuin se nykyään on.

Kurssilaiset kertoivatkin, että http://digi.kansalliskirjasto.fi -palvelusta oli löytynyt sekä uutta, että tuttua aineistoja. Uudet löydöt antoivat tietoja erityisesti lähihistorian keskusteluista ja toisaalta vaikka osa aineistosta varmistikin olemassaolevaa tietoa, sekin auttaa tietojen kriittisessä tulkinnassa.

Hakuja ja rajauksia

Mitä muuta kurssilaiset olivat oppineet?  Yksi mainittu asia oli fraktuurateksti, joka koukeroisempana koettiin hankalaksi hahmottaa ja erityisesti ruotsinkielinen – tähän pieni apu on uudesta sivutoiminnostaOCRAjonka avulla sivuteksti saa näkyviin,  kuten se on koneellisesti digitionnin jälkikäsittelyssä luotu. Puheltiin myös käännöksistä eri kielille ja siitä voisiko joskus saada tekstin puheena ulos.

Eräs kurssilianen mainitsi myös, että varsinaisten hakulöytöjen ohessa myös niin sanotut sivulöydökset olivat kiinnostavia, esimerkiksi perheilmoitukset omasta suvusta, joita oman paikkakunnan lehdistä saattaakin löytyä. Lisäksi etsittiin tarinoita tietyistä merkkihenkilöistä, sukulaisista ja tietyistä omista kiinnostuksen kohteista.

Kurssin alussa toivottiin jo keinoja rajoittaa hakua, tähän vastauksena koettiin fraasihaku kätevänä tapana rajoittaa hakua, kuten myös useampien hakusanojen käytön. Toinen vaihtoehto on lisätä lisää hakusanoja ja lisäksi ilmestymispaikkaa voi käyttää, jos on tiedossa minkä alueella haku voisi osua parhaiten.

hakkys-toiminnosta hakukentän vieressä löytää myös kaikki hakukentän ominaisuudet, joita voi vapaasti kokeilla ja katsoa kuinka eri hakuominaisuudet tulosten määrään vaikuttavat.  Osa olikin jo huomannut, että aineistoa voi löytyä jo jopa liikaa, joten sitten voi rajata omaan tarkoitukseen valitakin ne sopivimmat.

Jos haluat nähdä millaisia leikkeitä kurssilaiset tekivät, hae leikkeistä esimerkiksi Ristiina-sanalla ja uusiakin leikkeitä kaivataan. Kurssilaisten leikkeistä osa oli tuoreemmista aineistoista, jotka löytyvät Aviisi-projektin käyttöpaikoista, joissa Länsi-Savo ja Maaseudun Tulevaisuus on avattu aina niiden julkaisun alusta vuoteen 2013 saakka.

Tallenna

Tallenna

Tallenna