Arkistot kuukauden mukaan: May 2015

Avoin työpaikka OHJELMISTOSUUNNITTELIJALLE

Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto, joka vastaa kansallisen julkaisuperintömme ja ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Lisäksi se toimii koko kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena. Kansalliskirjasto on myös yksi Helsingin yliopiston suurimmista erillisistä laitoksista, ja sen vuosibudjetti on noin 26 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 280.

Digitointi- ja konservointikeskus vastaa Kansalliskirjaston aineistojen korkeatasoisesta säilytyksestä: digitoinnista, mikrokuvauksesta ja konservoinnista. Keskus toimii aktiivisesti kansallisissa verkostoissa ja osallistuu kansainväliseen kehitystyöhön muun muassa EU-projekteissa.

Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Mikkelissä hakee

OHJELMISTOSUUNNITTELIJAA 

määräaikaiseen vuoden kestävään työsuhteeseen, aloitus sopimuksen mukaan (hanke).

Ohjelmistosuunnittelija työskentelee digitaalisten aineistojen käyttöliittymien parissa (http://digi.kansalliskirjasto.fi) Aviisi-projektissa. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi käyttäjähallintaan, käytön raportointiin ja em. käyttöliittymän kehitykseen liittyvien ohjelmistomuutosten tekeminen.

Tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta edellytetään vankkaa työkokemusta web-ohjelmoinnista (erityisesti Java, lisäksi joitakin seuraavista: Spring, Hibernate, AngularJS, PHP, Perl, Python). Eduksi on soveltuva korkeakoulututkinto tai vahva työkokemuksen kautta hankittu taito. Hakijoilta toivotaan luovaa ongelmanratkaisukykyä, erinomaisia yhteistyö- ja organisointitaitoja, itsenäistä työtapaa sekä englannin kielen taitoa.

Aviisi-projektin tavoitteena on yhteistyössä sanomalehtikustantajien, Kopioston ja Kansalliskirjaston kanssa rakentaa toimintamalli, jonka avulla digitaalisten tekijänoikeudenalaisten sanomalehtiaineistojen käyttöä voidaan testata alueellisessa pilotissa Mikkelin seudulla. Hanketta toteuttaa Helsingin yliopiston Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus. EAKR-hanketta (Vipuvoimaa EU:lta) rahoittavat myös Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Kaakon Viestintä Oy/Länsi-Savo, Viestilehdet Oy/Maaseudun tulevaisuus sekä Kopiosto. Kaksivuotinen hanke toteutetaan vuosina 2015–2016.

Lisätietoja tehtävästä antavat tietojärjestelmäasiantuntija Tuula Pääkkönen (tuula.paakkonen(at)helsinki.fi) ja projektipäällikkö Pirjo Karppinen (pirjo.karppinen(at)helsinki.fi). Toimipaikkana Saimaankatu 6, Mikkeli.

Hakemukseen tulee liittää ansioluettelo. Hakemus osoitetaan Kansalliskirjastolle ja toimitetaan liitteineen sähköpostitse kk-rekry(at)helsinki.fi, otsikoksi ohjelmistosuunnittelija. Hakuaika päättyy 29. toukokuuta 2015.

Aviisi-ohjausryhmän kokous on ma 25.5.2015 klo 10 –13

Tervetuloa Aviisi-ohjausryhmän kokoukseen ma 25.5.2015 klo 10 –13 Kansalliskirjaston Digitointi-ja konservointikeskukseen Mikkeliin, Saimaankatu 6.

Järjestämme ilmoittautuneille jäsenille mahdollisuuden osallistua kokoukseen myös Connect Pro- etäyhteydellä Helsingistä Kansalliskirjaston auditoriosta.

Tervetuloa kehittämään kansallisen kulttuuriperintömme digitaalista käyttöä!

Millaista on turvallinen digitalisaatio?

Turvallisuus mielletään usein tietoturvallisuuden luottamuksellisuudeksi, sisältäen pääsynvalvonnan, autentikoinnin ja tunnistamisen. Tämä on kuitenkin vain turvallisuuden yksi näkökulma.Toinen, vähintään yhtä tärkeä näkökulma on käytettävyys, eheys ja kiistämättömyys. Tämä tarkoittaa sitä että tiedot ovat saatavilla silloin kun pitää, siellä missä pitää, niille jotka tietoa tarvitsevat ja että tietojen paikkansapitävyyteen voi luottaa. Tässä näkökulmassa tärkeiksi asioiksi muodostuvat muun muassa järjestelmien helppo löydettävyys, yksinkertaiset käyttöliittymät ja erityisryhmien huomiointi. Jos tätä näkökulmaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, voisi käyttäjäystävällisyys olla hyvä sana.

Luottamuksellisuuden ja käyttäjäystävällisyyden tulee digitalisaatiossa olla oikeassa suhteessa keskenään.

Julkiset järjestelmät, jotka käsittelevät vain julkisia tietoja, on rakennettava mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi.

Asteikon toisessa päässä ovat järjestelmät, jotka käsittelevät salaista tietoa ja joihin kohdistuu korkea varautumisen vaatimustaso. Näissä järjestelmissä on pakko sietää kovennettuja tunnistamismekanismeja, rajoitettuja käyttöoikeuksia, rajoitettuja käyttöpaikkoja, toimintalokeja, korkeampaa hintaa ja usein myös erillisiä pääte- ja muita laitteita.

Asteikon ääripäiden välissä olevissa järjestelmissä on osattava tasapainoilla oikein helppokäyttöisyyden ja luottamuksellisuuden välissä. Jos tässä arvioinnissa painotetaan luottamuksellisuutta liian vähän, on tuloksena liian suuri riski tietoturvallisuudelle. Jos tässä arvioinnissa painotetaan luottamuksellisuutta liian paljon, on tuloksena turhan kallis järjestelmä ja sen liian hankala käyttö.

Siis: Käyttäjäystävällisyys ja luottamuksellisuus mukaan suunnitteluun alusta alkaen – oikeassa suhteessa!

Kirjoittaa Valtionvarainministeriön uutiskirjeessa 24.4.2015 erityisasiantuntija Yrjö Benson, JulkICT-toiminto