Monthly Archives: March 2015

TEM raportoi: Palvelutalouden murros ja digitalisaatio – Suomen kasvun mahdollisuudet

TEM-raportin tarkoituksena on nostaa palvelut Suomen hyvinvointia koskevan keskustelun keskiöön yhdessä teollisuuden ja digitalisaation kanssa. Digitalisaation vaikutukset palvelusektoriin ovat yhtä voimakkaat kuin teollisuuteen; se lisää tuottavuutta ja muuttaa kilpailuoloja esimerkiksi digitaalisten palvelualustojen myötä.

Palvelusektorin laajuus korostaa muutokseen varautumisen tarvetta, sillä digitalisaation vaikutukset voivat olla erittäin suuria. Rakennemuutosta tukevat politiikkatoimet ovat siksi elintärkeitä. Raportti sisältää viisi eri asiantuntijanäkökulmaa palvelualojen kehityksestä ja digitalisaation vaikutuksista.

  • Etlatieto tarkastelee palvelujen skaalautuvuutta ja vientipotentiaalia sekä näiden vaikutuksia henkilöstön määrän, jalostusarvon ja tuottavuuden kasvuun.
  • McKinsey & Company toteaa Suomen palvelusektorin olleen toistaiseksi vakaa kasvun ja työllisyyden lähde ja arvioi tältä osin digitalisaation vaikutuksia.
  • VTT luo näkökulmassaan laajemman kuvan palvelujen globaaleihin muutostrendeihin.
  • DIGILEn näkökulman mukaan alustatalous on nousemassa voittavaksi tuottavuusratkaisuksi.
  • Tekesin Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelmaa koskevassa näkökulmassa kuvataan ohjelman opit palveluliiketoiminnan uudistumiseen.

Asiantuntijanäkemysten pohjalta Työ- ja elinkeinoministeriö esittää johtopäätöksensä jatkotyön perustaksi.

Palveluyritysten mittakaavaetujen ja viennin mahdollisuuksien hyödyntäminen on kansantalouden tuottavuuskehityksen ydinkysymyksiä. Tietoisuutta teollisuuden ja palvelujen ”kohtalonyhteydestä” on lisättävä ja palvelut tulisi nähdä liiketoimintamahdollisuutena kaikilla aloilla.

Tulevaisuuden haasteena on tuotteiden ja palvelujen yhdistäminen innovatiivisin tavoin ja myös yli toimialarajojen. Digitalisaatio globalisoi palvelujen markkinoita ja mahdollistaa tuottavuuden kasvun samalla vähentäen työvoiman tarvetta monilla nykyisillä aloilla.

Digitalisaatio kuitenkin luo myös uusia työpaikkoja muille, osin täysin uusille talouden aloille ja avaa mahdollisuuksia suomalaisten innovaatioiden vauhdittamiseen. Siksi tulisi tunnistaa keinot päästä mukaan palveluliiketoiminnan globaaliin kasvuun ja kytkeä politiikkatoimet palvelemaan tätä kehitystä.

http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/palvelutalouden_murros_ja_digitalisaatio_suomen_kasvun_mahdollisuudet.98033.xhtml

Katso Digibarometri 2015 -päättäjäseminaarin esitykset!

Digibarometri 2015 -päättäjäseminaari järjestettiin 17.3.2015 Musiikkitalolla, Helsingissä.

Mistä on kyse?

Valtaosa Suomen kasvumahdollisuuksista liittyy digitaalisuuteen tai sen hyödyntämiseen. Suomen digitaalista asentoa kuvaava ja ennustava Suomen Digibarometri 2015 julkaistiin 17.3.2015 Digitaalinen Suomi -päättäjäseminaarissa.

Katso tilaisuuden ajankohtaiset, mielenkiintoiset ja hauskat tallenteet:kopioi linkki alla selaimeesi ja katso videotallenteet:  http://digibarometri.fi/

Esiintyjinä mm.

  • Tilaisuuden juontaja: Tuomo Luoma, Hallituksen varapuheenjohtaja, Verkkoteollisuus
  • Petri Rouvinen: Etlatioto Oy, Toimitusjohtaja, Digibarometri 2015: Mahdollisuudet lisääntyvät, mitä tekee Suomi?
  • Pirkka Palomäki: Teollinen internet mullistaa liiketoiminnan, mikä on johdon rooli?
  • Petri Rajaniemi: Sokka irti? Työ, elämä ja teknologia
  • Paneeli: Mikä Suomen verkkokaupassa mättää, vai mättääkö?Moderaattori: Ville Tolvanen. Panelistit: Krister Määttä Enterpay, Kati Hagros Kone, Johanna Wahlroos Google, Arhi Kivilahti Solita

Yhdeksän miljoonan digitoidun sivun raja ylittyi

Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi – palvelussa on nyt jo yli yhdeksään miljoonaa sivua digitoituja aineistoja. Aineistot ovat digitoituja sanoma- ja aikakauslehtiä sekä pienpainatteita.

Sanomalehtiä on noin 3,2 miljoonaa sivua, joista on vapaassa käytössä noin 60%.

Aikakauslehtiä noin 5,6 miljoonaa sivua, joista on vapaassa käytössä noin 19%.

Aineistot vuodesta 1771 vuoteen 1910 asti ovat vapaasti kaikkien käyttävissä verkossa. Tekijänoikeuden alainen aineisto on nähtävissä vapaakappaletyöasemilla vapaakappalekirjastoissa. Suomessa on kuusi vapaakappalekirjastoa: Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto.
Katso aineistoja osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/