Arkistot kuukauden mukaan: July 2016

Digitaalisia aineistoja verkossa

Aika moni käyttäjä hyödyntää digin aineistoja omassa sisällöntuotannossaan sosiaaliseen mediaan. Viime aikoina mm. YleHistoria on löytänyt liki päivittäin kiinnostavia ajankuvia Digistä ja epäilisimme, että eniten on käytetty muutoinkin hyvin suosittua Päivän Lehdet-toimintoa .

Löydät muutaman valikoidun löydön lyhyestä storify-koosteestamme alta. Kommentoi tai vinkkaa jos olet löytänyt hyviä käyttötapoja, niin voimme lisätä ne ao. Storify-koosteeseen oli sitten käyttötarkoitus tiedotus, koulutus, tai muuten vain. Kaikki alle valitut kuvat ovat -1910 aineistosta.

Takeaways from APIDaysNordic

One of the more future orientic things for Aviisi was prepared by participating to the first APIDaysNordic event in Tampere. In the Aviisi the goal is to experiment with contract models  via pilots in order to open up digital materials to both education and research, and possible sometimes later to other new kinds of purposes. Application programming intrfaces or APIs are key in that kind of development.

In the NordicApiDays there program was created with a point of view of an API Economy, which could be understood as an lifecycle and ecosystem of APIs – taking the view of the content provider, API operator, developer and finally the API consumer, who might be you, via an application, which resides in your mobile phone.

Strategic APIs

One of the key background themes, which quite many speakers approached, was to start API thinking from early on from development. Preferably even start by API first, which seemed to be one key thing, which has got ecosystem rolling in Estonia. It was highlighted by many that it can be a challenge to change familiar ways of working could be difficult; one of the speakers referenced to a Gartner’s definition of two differnt modes of IT – where mode 1 is the traditional pre-planned mode, and the mode 2 is the agile, responsive and fast moving development, where mode 2 was seen important for API Development.

Branding and productization of API

Second main takeway as a whole, is the need to brand and productize the API, and especially companies were keen to find ways to monetize the API. As told in the 19.5. keynote by the main IT provider for airports and airlanes (SitaOnAir), as they have the true data, then they can provide it to the interested parties, who can generate the applications they need. Over few years, they had grown from providing 3 public APIs to a dozen, while at the same time attracting more and more developers. Some of the applications for the https://www.developer.aero/  mentioned were e.g. Miami airport, where employees can be tracked within airport, or to follow up that luggage containors get to the correct plane. The airports contain multitude of Beacons, which can be monitored, which give up-to-date, realtime data , which various 3rd party applications an utilize.

Fun with bots

The developer keynote was from 3Scale, talking about the “bot revolution”, which had interesting insights about how e.g. via slack it is possible to implement human-frienly interfaces which respond to text, instead of heavy and complex user interface. The concept used was CI, which in this context did not mean continuous integration but a “conversation interface” . Tiny bots, which do one specific thing, could be very useful and on the other hand quite fast to implement.

 

Paving the way to the developers – research and education

Then 3rd main point was beside the ultimate consumer, to think also the developers. For example the product owner of http://apinf.io said that focus for them in starting to create an API catalogue was to answer to the first questions – what APIs exist, and how to take them into use. The example which Ms. Björklund about mashup APIs where one can combine data from mutiple sources, is exactly what is thought in the joint effort of National Library and Mikkeli University of Appied Sciences do in the Research Center on Digital Information Management, Digitalia, where one of the aims is to also think interlinking different data sources.

Then EduCloud Alliance (ECA), which aims to digitize teaching was present, where the point of view was to develop APIs and let content owners and learning management system providers to sort out the details. ECA created the basic standard for the API (or selected the most feasible APIs to use), and it leaves to “others” to define the content. For Aviisi point of view it was interesting to hear that e.g. the new school curriculum is now available in digital format, which allows teachers to pick the tools and methods via which they can implement the official curriculum. One idea there was to experiment if the national curriculum development could be ongoing process, which then could improve it, but also create analytics and common practices how teachers could implement it.

As is piloted in Aviisi, the digital materials in education and research is a step towards a digital school environment. Teachers and students can take even the raw materials into use, and get to the actual information of a period by utilizing the cultural heritage materials. This is why were are now actively listening the feedback from the visits to the pilot participants, and we are extremely grateful to those who answered to the survey of use of the digital materials last week. If you missed it, fear not, a new round will be done during autumn, when the school year begins again.

 

Suomen uusi akatemiaprofessori tutkii historiaa Kansalliskirjaston digitaalisista sanomalehtiaineistoista

Suomen Akatemian tiedote 22.6.2016

Suomen Akatemia on valinnut kahdeksan akatemiaprofessoria. Uudet akatemiaprofessorit ovat Eero Castrén (Helsingin yliopisto), Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto), Markku Kulmala (Helsingin yliopisto), Matti Latva-aho (Oulun yliopisto), Craig Primmer (Turun yliopisto), Hannu Salmi (Turun yliopisto), Päivi Törmä (Aalto-yliopisto), ja Anu Wartiovaara (Helsingin yliopisto). Heidän viisivuotiskautensa alkaa 1.1.2017.

Akatemiaprofessorien tutkimusalat ovat neurotiede, filosofia, aerosoli- ja ympäristöfysiikka, ekologia ja evoluutiobiologia, tietoliikennetekniikka, historia, teoreettinen fysiikka ja kliininen lääketiede.

Akatemiaprofessuurin tavoitteena on antaa kansainvälisellä huipulla olevalle tieteenharjoittajalle mahdollisuus tehdä täysipäiväistä tieteellistä tutkimustyötä. Akatemiaprofessorin odotetaan edistävän alansa tutkimusta merkittävästi ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä.

Uuden historian akatemiaprofessorin, Hannu Salmen (Turun yliopisto) tutkimuksen kohteena on kulttuurin viraalisuus 1800-luvun alussa eli aikana, jota voidaan pitää modernin Euroopan synnyn kannalta keskeisenä ajankohtana. Ranskan vallankumouksen jälkeen Euroopan rajat piirrettiin uudelleen, ja samaan aikaan liike rajojen yli vauhdittui teknologisen muutoksen seurauksena. Sanomalehdistön kasvava vaikutusvalta 1820-luvulta lähtien edisti kehitystä.  Salmi jäljittää kulttuuristen tartuntojen ja viraalisuuden muotoja tutkimalla tekstinlouhinnan keinoin digitaalisten sanomalehtiarkistojen kokoelmia. Tutkimuksessaan hän tavoittelee koko kulttuurin käsitteen uudelleentulkintaa. Tutkimus tuo uutta valoa viestintään ja tiedonvälittämiseen ilmiönä tarjoamalla tähän historian tutkimuksessa varsin hyvin tunnetun ajanjakson tutkimukseen metodologisesti ja käsitteellisesti innovatiivisen lähestymistavan.

Hannu Salmi käyttää tutkimuksissa aineistonaan mm. Kansalliskirjaston digitaalisia sanomalehtiaineistoja. Kansalaiset voivat tutkia samoja lehtiaineistoja digi.kansalliskirjasto.fi sivuston kautta, jossa sanomalehdet ovat kaikkien vapaassa käytössä vuoteen aina1910 asti. Tätä tuoreemmat lehtiaineistot ovat tekijänoikeudellisista syistä johtuen käytössä vain rajoitetusti.

Lisätietoja:

www.aka.fi > akatemia > tutkimuksen tekijöitä > akatemiaprofessorit

Kansanperinteen arkiston pilotti

Yksi jo aiemmin mainituista piloteista on Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto, johon on Aviisin ajaksi avattu digitaalisia aineistoja laajempaan käyttöön. Lähin vapaakappaletyöasema lie linnuntietä Helsingissä tai Turusta, joten on ymmärrettävää, että Tampereelta löytyi kiinnostusta osallistua pilotteihin. Samalla ku

tre_kavipaate

n kävin APIDaysNordic -tapahtumassa kävin pikaisesti tutustumassa myös arkistoon, joka oli paikkana uusi tuttavuus.

Yiopiston ohjeiden perusteella E-rakennus ja arkiston tilat löytyivät helposti. Asiakaspiste löytyi, ja kun vieraskirjaan oli oma nimi lisätty, aineistojen käyttö saattoi alkaa samoin kuin muuallakin tutun verkkopalvelun parissa.

Aiemmissa piloteissa olimme huomanneet, että joskus välityspalvelimet voivat aiheuttaa yllättäviä pulmia, mutta niitä arkistossa ei ollut käytössä, jolloin myös digin testipalvelimen käyttö onnistui ilman eri kommervenkkejä.

Parannusehdotuksena jatkoon tuli mieleen, että olisi pitänyt ottaa mukaan joitakin Aviisin esitteitä ja pikkujulisteita, sillä arkiston lähellä oli houkuttelevasti ilmoitustauluja, joilla voisi houkutella paikallisia ohikulkijoitakin vielä lisää aineistojen pariin. Toisaalta voi olla, että aineistojen maininta arkiston verkkosivuilla on tärkeintä (kiitos siitä!), koska se lienee arkistossa käyvien ensimmäinen kosketuspinta paikkaan ja kaikkiin sieltä saatavilla oleviin aineistoihin.

Tallenna