Monthly Archives: January 2016

Ministeri Berner lupailee muutoksia digitaalisen mediasisällön verotukseen

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) seuraa huolestuneena suomalaisen mediakentän kehitystä, jossa eri julkaisutavalla on nykyään erilainen verotustaso. Aiemmin viime vuonna YLE:llä tehdyssä haastattelussa hän jatkaa, että  median murros vaatii myös toimintaa valtion puolelta.

“Tällä hetkellä digitaalista sisältöä verotetaan ankarammin kuin perinteistä printtimediaa, ja se on myöskin vääristänyt kehitystä, mutta yhtiöt kantavat vastuuta omasta tuloksentekokyvystään.” 

Mediamarkkinoita ja YLEn asemaa selvitettiin mediatyöryhmällä, jossa alan asiantuntijat pohtivat tulevaisuuden vaihtoehtoja. Mediatyöryhmän valmistuneesta raportista “Pätevät pärjäävät” onkin havaittavissa että mm. tekijänoikeuskysymyksiin on uusia ehdotuksia, joissa kannustetaan laajempaan sopimiseen ja antaa tekijöille lisämahdollisuuksia neuvotella sisältöjensä jakelusta. Lisäksi mediatyöryhmä ehdotti, että verotuksesta tehtäisiin teknologianeutraalia, jolloin painotus onkin tuotetussa aineistossa eikä riipu siitä missä kanavassa julkaisu tehdään.

AVIISI-projektin tuore tietosuojaselvitys tukee digitaalisten sanomalehtien käyttöä

Kansalliskirjaston vuosina 2015–2016 toteuttavassa Aviisi-projektissa testataan ja pilotoidaan tekijänoikeudenalaisten sanomalehtiaineistojen käyttöä ja rakennetaan niiden käyttöön saattamisen toiminta- ja sopimusmalleja. Pilotissa mukana olevia sanomalehtiaineistoja avataan rajatusti tutkimuksen ja opetuksen sekä kansalaisten käyttöön http://digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta.

Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki sanomalehdet vuoteen 1910 asti. Ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta. Sitä tuoreemmat digitoidut sanomalehdet ovat lakiin perustuen nähtävillä Kansalliskirjastossa ja Suomen vapaakappalekirjastoissa, mutta muun muassa tekijänoikeudellisista syistä eivät sitä laajemmin. Vuoteen 2013 saakka digitoidut tekijänoikeudenalaiset pilottilehdet Länsi-Savo ja Maaseudun Tulevaisuus välitetään Aviisi-projektin pilotissa tutkimus- ja opetuskäyttöön muun muassa Helsingin yliopiston FinClarin-hankkeessa ja Ruralia-instituutissa, Tampereen yliopiston kansanperinnearkistossa, Mikkelin maakunta-arkiston tutkijatyöpisteissä, Mikkelin peruskouluissa ja lukioissa ja Mikkelin kaupunginkirjaston asiakaspäätteillä.

OTT, dosentti Marjut Salokannel teki Aviisi-projektia varten henkilötietojen suojaa koskevan selvityksen, joka julkistettiin keskiviikkona 20.1.2016 Kansalliskirjastossa. Tavoitteena on selvittää, asettaako tietosuoja erityisvaatimuksia sanomalehtiaineistojen käyttöön välittämiselle Aviisissa.  160122_151432_COLLAGE-1

Selvityksen mukaan Aviisissa tapahtuvaa toimintaa on pidettävä henkilötietojen käsittelynä henkilötietolain ja direktiivin merkityksessä. Henkilötietojen käsittely edellyttää, että siihen on henkilötietolain mukainen peruste. Kansalliskirjasto käsittelee henkilötietoja lakisääteisen tehtävänsä hoitamiseksi. Kansalliskirjastolla on kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä säädetyn lain mukaan velvollisuus säilyttää lain nojalla sille talletettu aineisto tuleville sukupolville ja mahdollistaa aineiston käyttö tutkimukseen ja muuhun perusteltuun tiedonhakuun sekä mahdollisiin muihin perusteltuihin käyttötarkoituksiin. Lain kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä mukaan sen perusteella talletettuja aineistoja voidaan käyttää lain tarkoituksen mukaisesti ja noudattaen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki. Aviisi-palvelusta aineistoa käytetään yksinomaan opetus- ja tutkimustoimintaan. Tämän lisäksi yksittäiset kansalaiset voivat tutustua aineistoon vapaakappalekirjastojen sekä Mikkelin kaupunginkirjaston asiakaspäätteiden välityksellä. Käyttö on tarkoin rajoitettua ja kontrolloitua eikä pilottiaineisto ole yleisesti avoimessa internetissä saatavilla.

Kansalliskirjasto voi henkilötietolain puitteissa välittää Aviisi-pilottiin sisältyvät aineistot tutkimus- ja opetustarkoitukseen sekä kansalaisten saataville pilotissa mainituin tavoin joko henkilötietolain 2.4§:n rajoitussäännöksen perusteella, jolloin katsottaisiin, että kyseessä on aineiston välittäminen yleisölle journalistisessa tarkoituksessa. Vaihtoehtoisesti aineiston yleisölle välittämisen voidaan katsoa kuuluvan Kansalliskirjaston lakisääteisen tehtävän hoitamiseen ja se voi antaa aineistot pilotissa mainituin tavoin yleisölle henkilötietolain asettamissa puitteissa. Molemmissa vaihtoehdoissa edellytyksenä on, että aineistot suojataan hallinnollisesti ja teknologisesti niin, että niiden käyttö tapahtuu korkean tietoturvan alaisessa ympäristössä. Aineistojen käytöstä pilotissa on sovittu julkaisijoiden ja tekijänoikeuksista tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa sopimuslisenssimenettelyllä.

Aviisi-projektin rahoittajat ovat Euroopan aluekehitysrahasto Vipuvoimaa EU:lta 2014–20, Etelä-Savon maakuntaliitto, Kopiosto, Viestilehdet Oy, Kaakon Viestintä Oy, Mikkelin kaupunki ja Kansalliskirjasto.

Lisätiedot:

OTT, dosentti Marjut Salokannel, marjut.salokannel(at)helsinki.fi

Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Digitointi- ja konservointikeskus / Kansalliskirjasto, pirjo.karppinen (at)helsinki.fi

Anna palautetta Digin hakutoiminnosta!

Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun tekstihaku-toiminto on ollut nykyisessä muodossaan käytössä jo tovin. Kun haun toimivuudesta eri käyttötarkoituksissa on saatu kerättyä käytännön kokemusta, on tullut aika ottaa seuraava askel sen kehittämisessä.

Hakutoimintoon tehdään muutoksia, joiden avulla uskomme sen palvelevan entistä paremmin palvelun käyttäjäkuntaa. Nykyistä toimintoa ei ole tarkoitus korvata kokonaan uudella, vaan sitä kehitetään ja tuodaan rinnalle vaihtoehtoisia mahdollisuuksia hakujen kohdentamiseen.

Myös Digin käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa tekstihaun kehittämiseen. Hakutoimintoon liittyvää palautetta voi antaa tämän blogin kommenteissa, jolloin sitä pääsevät lukemaan ja kommentoimaan muutkin käyttäjät. Vaihtoehtoisesti käytettävissä on http://digi.kansalliskirjasto.fi -sivuston palautelomake, jonka kautta lähetetyt viestit tulevat nekin Digin kehittäjien tietoon.

Kerro meille esimerkiksi: Mitä mieltä olet digi.kansalliskirjasto.fi:n hakutoiminnosta? Onko maailmalla vastaavissa palveluissa hyvin toteutettuja hakuja? Mikä nykyisessä haussa on hyvää, eli mitä et ainakaan haluaisi muutettavan?

Palautteessa olisi arvokas myös tieto siitä, mihin tarkoitukseen ja kuinka usein käytät digiä.

Kulttuuriperintöorganisaatiot digitaalisessa maailmassa -raportti on julkaistu

“Kulttuuriperintöorganisaatiot digitaalisessa maailmassa”-raportti julkaistu ja löytyy osoitteesta: avoinglam.fi/raportti-2015.

Suomen Open Knowledge Finland yhdistyksen AvoinGLAM-työryhmä järjesti kyselyn joulukuussa 2014, joka lähti kaikille muistiorganisaatioille. Kysely oli Suomen osuus kansainväliseen OpenGLAM Benchmark-tutkimukseen, jossa pohdittiin nykyisten kokoelmien digitointiin, avoimeen dataan ja yhteistyöhön ja viestintään liittyviä toimia.

Raportin löydöksiä

Suomalaiset kulttuuriperintöorganisaatiot pitävät arvosa avoimia toimintatapoja. Digitointi koetaan tärkeänä saatavuuden lisäämiseksi ja myös näkyvyyden parantamiseksi, mutta huolia nähdään tekijänoikeuksissa ja tietosuojakysymyksissä, kuin myös ongelmissa joihin ei vielä osata edes varautua.

Suosituksia tulevaan

Raportissa kannustetaan myös muistiorganisaatioita eteenpäin muutamilla keskustelunavaukseksi muodostetuille perusperiaatteilla:

Kulttuuriaineistojen digitoinnin yhtenä kriteerinä tulisi olla aineistojen käyttöarvo.

Digitoitavaa kyllä riittää, joten onkin kiinnostavaa, että jo digitoitavan aineistojen valinnassa kysyttäisiin mielipiedettä käyttäjäkunnalta. Esimerkiksi Kansalliskirjaston digitointi perustuu digitointipolitiikkaan ja asiakkaiden kysymyksiin vastataksemme tieto mitä digitoimme nyt on näkyvillä verkkosivuilla avoimesti.

Lisäksi raportissa suositeltiin, tekijänoikeuksista vapaiden aineistojen avaamista ja tekijänoikeuksien selkeää merkintää mm. käyttöehdoissa tai aineiston yhteydessä. Lisäksi kannustettiin toimia siihen, että kaikki  kulttuuriperintöaineisto olisi löydettävissä yhdestä paikasta, ja jopa avoimen rajapinnan kautta johon liittyen mm. finna.fi-palvelu on mainittu yhtenä ratkaisuvaihtoehtona.

Perässä luovijoita vai avoimuuden airueita? Suomalaiset kulttuuriperintöorganisaatiot digitaalisessa maailmassa -raportti on julkaistu avoimella  CC BY-SA 4.0 -lisenssillä. Lisää tietoja raportin yhteenvedosta löytää OpenGLAM:n kirjoituksesta ja raportin toimittajalta Liisa Sillanpäältä .