Monthly Archives: November 2015

Sanomalehtiä käyttävä tutkimus OpenFinlandChallenge finalistina

Open Finland Challenge, aiemmin Apps4Finland valitsi Koulutus- ja tutkimus-kategoriaan DHH15-hackathonissa kehitetyn sosialismin termistön leviämistä sanomalehdissä tutkivan työn.

Sanomalehtikorpuksesta valittiin sosialistiset lehdet ja etsittiin kuinka paljon niissä esiintyvät sanat ovat erilaisia kaikissa lehdissä löytyvään termistöön. Näin saadaan kuvaa siitä, kuinka eri konseptit ovat sanomalehdistössä esiintyneet.

Termien aikajanat: sosialistiset lehdet (Kuvan lähde: http://dayofdh2015.uned.es/fnewspapers/wp-content/uploads/sites/129/2015/05/Key-concepts-of-Socialism-Friday.pdf , s16)

Termien aikajanat: sosialistiset lehdet (Kuvan lähde: http://dayofdh2015.uned.es/fnewspapers/wp-content/uploads/sites/129/2015/05/Key-concepts-of-Socialism-Friday.pdf , s16)

Löydät työn yksityiskohdat, ja voit kommentoida työtä OFC:n Trello-työkalun linkkien kautta. Tutkimuksessa hyödynnettiin Kansalliskirjaston http://digi.kansalliskirjasto.fi -sivuston aineistoja, joista oltiin poimittu raakatekstit ja jotka ovat myös saatavilla jo esikäsiteltyinä Fin-Clarinin kielipankin kautta.

Aviisin piloteista – uusimpana Tampereen yliopisto

Jo aiemmin avattujen Kopioston, lehtitalojen oman ja Kansalliskirjaston pilottien lisäksi tovi sitten avattiin myös Tampereen yliopiston pilotti. Sitä ehkä ei voi täysin Etelä-Savon sisällä olevaksi pilotiksi kutsua, mutta perusteluina on, että pilotin avulla saadaan seurattua aineistojen käyttöä myös laajemmin.

Uusi Kuvalehti, 15.08.1901, nr. 15, s. 6-8 http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889159/articles/117112#?page=6 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot Uusi Kuvalehti, 15.08.1901, nr. 15, s. 6-8 http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889159/articles/117112#?page=6 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Viimeisimpänä pilottina avattiin 5.11.2015 Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön kansanperinteen arkiston kanssa työpiste, jossa http://digi.kansalliskirjasto.fi – palvelun kautta pääsee Aviisin pilottiaineistoon. Pilotti Tampereella, kuten muutkin pilotit jatkuvat enimmillään vuoden 2016 loppuun saakka. Kulut piloteista hoitaa Aviisi-projekti ja pilotin osallistujat. Lisäksi yhtenä konkreettisena tavoitteena piloteista onkin katsoa käyttömääriä, -tapoja, -syitä ja millaiset sopimus- ja toimintamallit olisivat kestävällä pohjalla kaikkien osallistujien suhteen.

Uusille käyttäjille vielä kertauksena digi.kansalliskirjasto.fi – palvelun käyttöohje ja tulostusohje .

Jos haluat omalle organisaatiollisesi aineistoja käyttöön Aviisin pilottien jälkeen, laita asia korvan taakse ja ota yhteyttä Kansalliskirjaston Digitointi- ja Konservointikeskuksen asiakaspalveluun .

Hallitus kannustaa kärkihankkeellaan korkeakouluja lisäämään yhteistyötä yritysten kanssa

ja synnyttämään uusia yrityksiä kaupallistamalla tutkimustuloksia, kirjottaa Helsingin Sanomat kirjoittaa verkkolehdessään http://www.hs.fi/paivanlehti/09112015/a1446996095729

Vaikka Suomi on OECD:n mukaan jo mallimaa yritysyhteistyössä, tutkimuksen hyödyntäminen ja kaupallistaminen on vielä vähäistä.

”Nyt tavoitteena on synnyttää suoraan lisää osaamisperusteista kasvua, eli yrityksiä, jotka pohjautuvat korkeakoulujen tutkimukseen. Yhteistyöstä pitäisi syntyä myös uusia työpaikkoja ja taloudellista toimintaa”, sanoo kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetusministeriöstä.

Esimerkiksi patentointi on piristynyt parin vuoden aikana etenkin yliopistoissa, kävi ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) viime syksynä korkeakouluille tekemästä kyselystä.Vuosittain syntyy 60–65 sellaista yritystä, jotka pohjautuvat tutkimustuloksiin ja ovat joko tutkijoiden perustamia tai joissa on mukana myös korkeakoulu omistajana.Silti korkeakoulujen osuus kotimaisista patenttihakemuksista ja hyväksytyistä patenteista oli vuonna 2013 vielä alle kymmenen prosenttia.Helsingin yliopistossa on tänä vuonna tehty enemmän keksintöilmoituksia (76) kuin koskaan ennen. Patenttihakemuksia HY teki viime vuonna 14.

Tekesin erityinen ohjelma vauhditti korkeakoulujen tutkimusideoiden kaupallistamista vuosina 2012–2014 noin 44 miljoonalla eurolla. Yhteensä noin 150 hankkeesta kolmannes on johtanut kaupalliseen hyödyntämiseen.

Hallitus toisaalta leikkaa tutkimusvaroja mutta toisaalta lupaa pienempiä summia tutkimustulosten kaupallistamisen tukeen. Esimerkiksi Tekesin avustus- ja lainavaltuuksia vähennetään 150 miljoonaa euroa, mutta Tekesin ja Suomen Akatemian yhteistyöhön tutkimustulosten hyödyntämistä varten on varattu kolmelle vuodelle 30 miljoonaa euroa erityisessä kärkihankkeessa.

Suomen tutkimus- ja kehittämismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 6,5 miljardia euroa. Menot laskivat etenkin yrityksissä.

Tutkimusmenojen kansantuoteosuus laski 3,2 prosenttiin, kun se ylimmillään oli lähes neljä vuonna 2009. Tuoreimpien kansainvälisten vertailujen mukaan Suomea edellä olivat Etelä-Korea, Israel ja Japani. Ruotsin kanssa oltiin tasoissa.

Neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti työ- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa, että pelkästään julkiset tutkimusmenot ovat Suomessa yli kaksi miljardia euroa, mutta niiden tuottamaa taloudellista hyötyä ei juuri edes seurata, vaan tieteen tuloksia mitataan lähinnä tieteellisten tuotosten, kuten artikkelien perusteella.

Kutinlahden mielestä tutkimustulosten hyödyntämisessä ei tarvitsisi aina tavoitella suurta kaupallistamista, vaan myös sosiaalisia innovaatioita lisäämään kustannustehokkuutta esimerkiksi sairaanhoidossa, koulutuksessa ja maahanmuutossa.

TEM:n kyselyn mukaan korkeakoulujen kaupallistamispalvelut ovat vielä pirstaleisia ja ne on organisoitu vaihtelevin tavoin. Työntekijöitä niissä on noin 70 henkilötyövuoden verran.

Esimerkiksi Helsingin yliopisto perusti pari vuotta sitten erityisen kaupallistamisyhtiön, jonka nimi on Helsinki Innovation Services. Toimitusjohtaja Jari Strandman kertoo saaneensa yliopiston 4 500 tutkijasta jo noin 200 innostumaan tutkimustulosten kaupallistamisesta.Teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa HY esittelee yliopistosta ponnistavaa 17 yhtiötä ja ideaa, joille etsitään yrittäjiä ja sijoittajia.

 

Historiatiedolla taustoittava journalismi on katoamassa

Ympäri maailmaa ollaan huolissaan siitä, että  asiantunteva historiatietoa käyttävä  journalismi on vaarassa kadota

Copyright Terms And How Historical Journalism Is Disappearing:

https://www.techdirt.com/articles/20151102/16255832697/copyright-terms-how-historical-journalism-is-disappearing.shtml?utm_source=newsletter&utm_medium=email&utm_campaign=Copyright%20%26%20A2K%20Issues%20-%205%20November%202015%20%28Part%201%29

from the into-the-memory-hole dept

The National Endowment for the Humanities announced last Wednesday the “Chronicling America” contest to create projects out of historical newspaper data. The contest is supposed to showcase the history of the United States through the lens of a popular (and somewhat ephemeral) news format. But looking at the limits of the archival data, another story emerges: the dark cloud of copyright’s legal uncertainty is threatening the ability of amateur and even professional historians to explore the last century as they might explore the ones before it.

Consider that the National Digital Newspaper Program holds the history of American newspapers only up until 1922. (It originally focused on material from 1900-1910 and gradually expanded outwards to cover material from as early as 1836.) Those years may seem arbitrary—and it makes sense that there would be some cut-off date for a historical archive—but for copyright nerds 1922 rings some bells: it’s the latest date from which people can confidently declare a published work is in the public domain. Thanks to the arcane and byzantine rules created by 11 copyright term extensions in the years between 1962 and 1998, determining whether a work from any later requires consulting a flow chart from hell—the simple version of which, published by the Samuelson Clinic last year, runs to 50 pages.

The result is what’s been dubbed “The Missing 20th Century,” after it was brought to light by the striking research of Paul Heald, which shows copyright restrictions are tightly correlated with the lack of commercial availability of books. He analyzed the titles available in Amazon’s warehouses to find a steep drop-off in titles first published after 1923, which carries through until just the last few years. As Heald’s research shows, the number of books available from the 1850s is double the number available from 1950.

Despite what advocates of copyright term extensions like to say, the data suggests that after the first few years of a book’s publication, publishers as a group are much less willing to print a text that’s under copyright than one in the public domain.

The situation with newspapers is worse. After all, while books may tend to see their value to readers taper off after a few years after publication, for newspapers that same tapering happened in just days. Today’s newspaper issue may be incredibly valuable in the right hands, but yesterday’s is more likely to line bird cages or wrap fish than to end up preserved for posterity.

The big players keep their own archives. The New York Times, for example, makes articles available dating back to 1851. But that’s an incomplete solution for two major reasons. For one thing, it sets up a single point of failure that could allow catastrophic losses. Just last month, flooding threatened a priceless collection of photos in the New York Times archive; had those images been digitized and widely copied, no single flood or fire would pose a risk. But also, even a robust archive from a major publication like the Times can’t provide the kinds of insights that come from looking at a diverse collection from multiple different sources.

In the world of media journalism, we talk a lot about the future. But we can’t have a coherent conversation about that without thinking about the past and the present. And those thoughts, in turn, rely on access to the history that we’ve allowed to be locked up under effectively unlimited copyright restrictions or as orphan works.

Because this issue is bigger than the entries into a particular contest, or the way today’s history students can explore the past. The Atlantic documented last month the near-total disappearance of a groundbreaking series of investigative journalism from just eight years back. If copyright continues to jeopardize the unrestricted ability of archivists and researchers to preserve and contextualize our history, how much will we lose?