Arkistot kuukauden mukaan: March 2016

Kiitos kurssilaisille!

Aviisin pilotti ‘Kansalaisopiston kurssi’  Löydä historian aarteita lehtien sivuilta on nyt loppunut. Viimeisellä kerralla kerrattiin vielä aiemmin opittuja asioita ja tähän liittyen vielä pyytäneille Digi_leikeohje . Ohje neuvoo leikkeiden teon nykyisellä versiolla. Kunhan uuden version haku siirtyy varsinaiseen käyttöön, niin päivitämme sitten ohjetta sen osalta, leiketoiminnallisuuttahan ei tulevassa versiossa ei tulla muuttamaan.

Mannerheim-mitali, Lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, lähde: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345170#?page=1

 

Kiitokset vielä kerran kaikille osallistujille ja yhteistyökumppaneille!  Koostamme vielä kurssista ja sen palautteista vielä pidemmän koostetekstin tähän blogiin pikapuoliin.

Sukututkimusseuran luento kansalaisopiston kurssilla

Aviisin yksi piloteista, eli Kansalaisopiston kanssa yhdessä järjestettävä kurssi “Löydä historian aarteita lehtien sivuilta” on nyt etenemässä hyvää vauhtia. 22.3.2016 kurssin  opettajana toimi Suomen sukututkimusseuran varapuheenjohtaja Jukka Partanen, joka on Suomen johtavia asiantuntijoita sekä historian että sukututkimuksen saralla.

Jukka muisteli esityksensä alussa aikaa, jolloin kaikki aineistot olivat mikrofilmeillä ja niitä vain selattiin kunhan oikea kohta löytyi. Nykyään kun aineistoja on saatavilla, niin selailu on helppoa, koska aineistojen yhteydessä on oma haku joka kohdistuu suhteellisen hyvin haluttuun kohtaan. Kuitenkin oli hauska huomata, että nykyään osaamisen ja löytämisen taustalla on se, että keksii oikeat hakusanat. Yleissanat kuten “salmi”, löytyvät sanomalehtiteksteistä jo muutenkin paljon, joten omaa tutkimuskohdetta pitää pohtia  laajemmalti, jotta löytää hakusanoja, joilla pääsee alkuun ensimmäiseen tiedon langanpätkään, josta pääsee eteenpäin.

Kuvan lähde, SA-kuva, 30504

Propaganda-aseveljet ry:n lahjoittama kirjasto. Maastossa poikien käytettävänä. Lähde: SA-kuva, 30504

Esimerkiksi sota-aikaa tutkiessa, on huomattava, että tiettyjä tapahtumia ei mainita etukäteen tai tapahtumapäivänä, koska ne voivat olla sotasalaisuuksia, eikä niitä voitu etukäteen paljastaa. Lisäksi hän mainitsi, että historiallisista sanomalehdistä löytyy myös tietoa silloin tehdyistä tutkimuksista, jotka voivat olla myös erittäin arvokkaita. Tarinoita etsiville lehtijutut itsessään ovat hyvinkin eläviä ja kiinnostavia ja kertovat perheiden elämästä hyvinkin yksityiskohtaisesti ja nykylukijaakin kiinnostavasti. Jukka korostikin, että sukututkijan työ ei lopu, vaan oman suvun tarinaa voi aina syventää paikkakunnan, kylän, tilan tai vaikka työelämän kuvauksella.

Jukan päähuomio olikin digitoitujen sanoma- ja aikakauslehtien palvelussa kurssin teeman ja kurssilaisten aiheideoiden mukaan, mutta hän mainitsi lisäksi myös muita erinomaisia tiedonhakulinkkejä, joita voi myös käyttää tiedonhaun lähteinä:

 

P.S. Muista myös, että voit antaa palautetta uudesta hakuversiosta, jossa esimerkiksi fraasihaku nimien etsintään, toimii samoin kuin ennenkin, lisäämällä lainausmerkit halutun sanaparin ympärille, esimerkiksi Sakari Topelius -haku nimen kahdella eri versiolla.

Tule kokeilemaan uutta hakua!

Kuten aiemmin jo kerrottiin, digin hakua ollaan juuri uusimassa. Jos et kerennyt kommentoimaan 1.vaiheessa, niin vielä on hyvin aikaa kommentoida ja kertoa mielipiteesi. Joitakin uutuuksia joista tässä kerrotaan enemmän ovat tarkennettu haku ja sen uudet ominaisuudet. Tee näin päästäksesi uuteen hakuun digin testiympäristössä :

  1. Mene osoitteeseen http://digi.kansalliskirjasto.fi
  2. Klikkaa Sanomalehdet ja Haku
  3. Klikkaa linkkiä Kokeile ‘monipuolisempaa tekstihakua’ ja päädyt testipalvelimelle http://tethys.lib.helsinki.fi/sanomalehti/search
Digin uusi haku

Uuden haun sivukuvanäkymä.

Tarkennettu haku

Olemme saaneet paljon palautetta hausta ja eniten kerrottiin kaivattavan hakukentän jakamista erilleen, ja lehtien (eli nimekkeiden) selkeämpää erottelua. Nyt haku toimii sekä perus-, että tehokäyttäjille. Hakukenttään voi vain kirjoittaa haluamansa hakusanat ja oletuksena tehdään AND-haku, eli haku etsii kaikkia hakukentässä olevia sanoja. Tällä tulosten määrää saa kätevästi rajattua.

 

 

Monikykyinen hakukenttä

Hakukenttää on muokattu ja se mahdollistaa kovinkin erilaisia yhdistelmiä. Perustilanteessa voit vain kirjoittaa hakusanat, ja kun ‘vaadi kaikki hakusanat’ on valittuna hakusanojen suhteessa tapahtuu AND-haku, eli etsitään kaikilla sanoilla. Ilman ko. valintaa tapahtuu OR-haku, eli haku on tyytyväinen jos se löytää edes yhden sanoista.

Useampi hakusana: esimerkiksi hakusanoilla Porrassalmi taistelu  saadaan tuloslistaus, jossa hakutuloksista löytyvät molemmat hakusanat.

Fraasihaku nimiin tms. Yleensä toisaalta tarvitaan usein esimerkiksi nimien hakemisessa fraasihaku, tällöin hakusanat voi ympäröidä lainausmerkeillä, esimerkiksi “von Döbeln” fraasilla.

Lisäksi kannattaa huomata sumea haku – kuten aiemminkin, valinta antaa mahdollisuuksia löytää myös OCR-virheiden yli tai taivutusmuotoja.

Tehokäyttäjälle hakuehtoja voi myös kirjoittaa suoraan kenttään, jolloin AND ja OR ymmärretään omiksi operaattoreikseen, niinpä on mahdollista tehdä moniosainen haku  tyyliin:

Porrassalmi AND (taistelu OR tappelu OR ottelu)

Esimerkkihaussa etsittäisiin aina Porrassalmi-sanaa, mutta mikä tahansa toisesta joukosta riittää.

Lisäksi voi olla hauska kokeilla läheisyyshakua , tällöin voi antaa useampia sanoja, ja määritellä millä etäisyydellä sanat voivat olla toisistaan.

"Porrassalmi muisto"~10

Esimerkissä yllä annettuja sanoja etsitään enintään kymmenen sanan etäisyydeltä . Eri etäisyyttä ja eri hakusanoja kannattaa kokeilla, kunnes löytyy omaan käyttöön sopiva yhdistelmä.

Ilmestymisajat

Lisäksi hakuun voi valita lehtien ilmestymisajat joko valitsemalla haluamansa päivämäärä kalenterista, tai kirjoittamalla kenttään haluamansa vuodet. Ilmestymisaikakin on vapaaehtoinen kenttä sen voi lisätä hakuehtojen joukkoon tarvittaessa. Lisäksi aikaväliin voi lisätä joko vain aloituspäivämäärän, jolloin etsitään kaikkea ko. päivämäärästä lähtien. Tai vain lopetuspäivämäärän, joka etsii lehdistä joiden ilmestymispäivämäärä ollut ko. päivämäärää ennen.

digiaikavalihaku

Lehden valinta

Nimekevalinta mahdollistaa lehden valinnan, lisäksi nyt on mahdollista erotella samannimiset lehdet, joko vuositiedolla, joka näkyy lehden nimen alla, tai ISSN/NBN-tunnuksella. Lehden voi lisätä klikkaamalla lehden nimeä ja poistaa x-merkillä. Jos yhtään lehteä ei ole mainittu, silloin valinta osuu kaikkiin.

Uusi haku - lehden valinta

Vanhojen linkkien hyviin hakuihin pitäisi toimia, voit kokeilla vanhoja talteen laitettua kirjanmerkkejä  korvaamalla linkin osoitteeksi http://tethys.lib.helsinki.fi , jos huomaat linkin joka ei toimi, laitathan palautetta.

Tunnetut kehityskohteet hausta löytyvät digin pääsivulta, mutta ei haittaa vaikka ilmoitat samoja, niin voimme miettiä priorisointia.

P.S. Jatkossa lisää hausta, mutta huomaa myös hakukentän vieressä oleva ?-ikoni, jossa on selitetty eri hakukenttien käyttömahdollisuuksia.

Miten käyttää digitaalisia aineistoja?

Engel-mini-infograafiEsitteet, julisteet, jääkaappimagneetit ja jopa kukkien käärepaperi ovat muutamia tuotteita, joita vanhoista sanomalehdistä on luotu. Lisäksi aineistoista voi luoda omia digitaalisia koosteita, kuvituksia verkkosivuille  tai vaikka pieniä infograafeja haluamastaan teemasta.

Tutkimuskäyttö

Tutkimuskäyttöä onkin monenlaista, Kansalliskirjaston kokoelmasivulta löytyykin 14 erilaista tutkimusaluetta, joihin kokoelmat voivat soveltua ja voi olla vielä lisää, joita listalla ei edes mainita.

Esimerkiksi aatehistorian puolella digitaalisten aineistojen mahdollisuuksista Mikko Tolonen ja Leo Lahti pohtivat kuinka eri tutkimusaloilla digitaalisuuteen on suhtauduttu ja mikä kaikki voidaan laskea digitaalisiin ihmistieteisiin ja mikä on jotakin muuta. He jatkavat, että kvantitatiivisessa analyysissä, aineiston ei välttämättä tarvitse olla täydellistä, vaan yksistään suuri aineistomäärä mahdollistaa informaation löytämisen materiaalien syövereistä.

Lisäksi itse digitointi toimintana on oleellista, kuten naapuriblogimme Digitalian puolella kirjoittajavieraamme sanookin:

“it is vital to get material of our world into a digitized form so that it can be studied at the present and future”

Digitointi mahdollistaa aineistojen saatavuuden sijainnista riippumatta, tasapuolisesti, kaikille. Esimerkiksi Australian Kansalliskirjaston puolella aineistojen lisäarvoksi lasketaan myös ideat, joita digitaaliset aineistot voivat synnyttää. Jokin vanha mainos, uutinen tai  tarina voi olla uuden tutkimuksen, ohjelman tai jopa tuotteen käynnistävä kipinä.

Odottelemmekin kiinnostuneina Aviisin pilottien edistyessä, mitä kouluissa ja pilottikumppaneiden puolella tapahtuu ja millaisia uusia käyttötapoja keksitään. Itse huomasimme, että Aviisin omissa viestintämateriaaleissa pilottilehtien hyödyntäminen elävoittää materiaaleja että kertoo mistä piloteissa on kyse.

Jos olet huomannut digitoitujen aineistojen hyödyntämistä eri yhteyksissä tai olet huomannut uusia soveltamistapoja, kommentoi alle tai ota muuten yhteyttä!

P.S. Nopeimmat kerkeävät vielä ilmoittautumaan ensi viikolla alkavalle Mikkelin Kansalaisopiston kurssille, jossa tutustutaan aineistojen käyttöön omien ideoiden pohjalta. Tervetuloa!