Monthly Archives: September 2015

Osallistumme EU:n Koodiviikko-tapahtumaan

EU codeweekKansalliskirjasto osallistuu Mikkelissä EU:n Koodiviikko-tapahtumaan, joka järjestetään 10-11.10.2015. Verkkosivulta löydät tarkemman ohjelman ja rekisteröitymistiedot .

Voit jo etukäteen tutkailla digitoituja aineistoja osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi ja miettiä minkälaisen sovelluksen, 3D-tulostusaihion tai jonkin muun idean aineistoista keksisit. Paikalle voi tulla koko viikonlopuksi tai vain osaksi aikaa.

Painettuja sanomalehtiä lukee yhä 83 % suomalaisista

Tuore Kansallinen mediatutkimus kertoo, että painettu sanomalehti pitää yhä pintansa:

83 % suomalaisista lukee lehtensä printtilehdestä, 54 % tietokoneelta, 41 % matkapuhelimesta ja 26 % tabletilla. Painetun lehden lukeminen ja tietokoneella lehden lukeminen vähenevät. Sen sijaan lehden lukeminen sekä tabletilla että matkapuhelimella lisääntyvät.

15–24-vuotiaiden keskuudessa lehden lukeminen matkapuhelimella on jo suositumpaa kuin painetun lehden lukeminen. Voimakkaasti kasvanut tableteilla lehden lukemista suosivat etenkin 35–39-vuotiaat.

Painettujen sanomalehtien lukijamäärät putosivat lähes kautta linjan: poikkeuksina mm. Maaseudun Tulevaisuus, Etelä-Suomen Sanomat, Kauppalehti ja Savon Sanomat lisäsivät lukijoitaan.

Lukijamääriltään suurimmat sanomalehdet ovat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Maaseudun Tulevaisuus, Aamulehti, Turun Sanomat, Kauppalehti, Kaleva, Keskisuomalainen ja Savon Sanomat.

Lehtien kokonaistavoittavuutta laskettaessa ovat mukana myös lehden digitaalisia versioita käyttävät lukijat. Näin laskettuna lehtien kokonaistavoittavuus on moninkertainen verrattuna painetun lehden lukijoihin. Ilta-Sanomat tavoittaa yli 2,4 miljoonaa, Iltalehti yli 2,1 miljoonaa ja Helsingin Sanomat lähes 2 miljoonaa lukijaa.

Nutturat löystymässä

Outi Vuorenrinne kirjoitti ”verettömän vallankumouksen käsikirjan”. Vaikka kirjastojen tehtävämäärittely muuttui, kirjastolainsäädäntö pysyi ennallaan.

YTM Outi Vuorenrinne, 60, Tampere väitteli tohtoriksi Kirjavalinnan liberalisoitumisesta Suomen yleisissä kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla. Tieteenala informaatiotutkimus ja interaktiivinen media.Väitöskirja tarkastettiin 12.6.2015. Vastaväittäjänä oli ylikirjastonhoitaja, professori Kai Ekholm Kansalliskirjastosta.

Mitä tutkit? Tutkin kirjavalinnan vapautumista Suomen yleisissä kirjastoissa 1960–1970 -luvuilla. Tämä muutos oli yhteydessä esimerkiksi eri yhteiskuntaluokkien tasavertaistumiseen ja -arvoistumiseen. Hyödynsin arkistolähteitä, Kirjastolehden kirjoituksia ja henkilökuntalehtiä.

Mitä tuloksia sait? Kirjavalinta muuttui sivistyslaitoskirjaston työmuodosta palvelulaitoskirjaston palveluksi, ja kirjavalinta laajentui aineistonvalinnaksi. Myös viihdekirjallisuus hyväksyttiin kirjastojen kokoelmiin. Tutkimustuloksissa yllätti aktiivisuus ja määrätietoisuus, jolla palvelulaitoskirjastoa rakennettiin osana 1960-luvun hyvinvointivaltiokehitystä.

Mikä oli parasta tutkimuksen teossa?  Miten aihe tempaisi mukaansa ja miten värikkäänä, mutta ehjänä 1960–1970-lukujen ajan henki välittyi lähdeaineistosta. Ennen kaikkea vaikutuksen teki pioneerityö, jolla kirjastonhoitajakunta rakensi palvelulaitoskirjastoa. Tunsin saavani tehdä kunniaa ammattikunnalleni.

Mikä oli hankalinta? Ryhtyä 30 vuoden kirjastonhoitajauran jälkeen tutkijaksi ja uskoa itseensä.  Tästä syvä kiitos ohjaajani Ilkka Mäkisen kannustukselle ja luottamukselle.

Mitäs nyt? Taitaa tutkijan ura aueta eläkeläisellekin. Minua on pyydetty kirjoittamaan aihetta sivuava kirja ja muita artikkeleita.

Lähde: http://aikalainen.uta.fi/2015/09/01/kirjasto-sivistaa-ja-palvelee/