Monthly Archives: April 2016

Digitaalisen kokoelman käytön analysointi tuottaa hyödyllistä tietoa

Sanomalehdet ovat kirjastojen digitoitujen kokoelmien käytetyintä aineistoa ympäri maailman. Käytön seuranta ja analysointi on kuitenkin usein sivuosassa verrattuna kokoelman kattavuuden ja koon mittaamiseen.

Aineistojen käytön ja käyttäjämäärien seuranta- ja tilastointijärjestelmän rakentaminen on yksi Aviisi-projektin tavoitteista. Esittelin projektin tätä osaa Hampurissa IFLA:n News Media konferenssissa, johon oli kokoontunut alan asiantuntijoita yli kahdestakymmenestä maasta eri puolilta maailmaa.

Lichthof Entrance

2016 IFLA International News Media -konferenssi pidettiin Hamburg Staats- und Universitätsbibliothek:n Lichthof-rakennuksessa.

Yleisesti käytössä olevat verkkopalvelujen kävijäseurantaan tarkoitetut ohjelmistot antavat hyvän yleiskuvan sanomalehtikirjaston sivuston käytöstä. Ne kertovat kuitenkin varsin vähän siitä, kuinka itse kokoelmaa käytetään.

Tietoa kokoelman käytöstä ja käyttäjien tarpeista voidaan kerätä esimerkiksi kyselyillä, mutta niillä on omat rajoitteensa. Jo melko yksinkertainen käyttö- ja käyttäjädatan analyysi näyttääkin paljastavan uutta informaatiota, jota ei ole ollut saatavilla muilla tiedonhankinnan menetelmillä.

Konferenssiyleisön kommenttien perusteella yksi este kokoelmien käytöstä kerätyn datan tarkemmalle analyysille on se, että käyttäjätilastoja tekevät usein järjestelmän ylläpitäjät. Tutkijat ja hallinto saavat käyttöönsä vain määrämuotoisia raportteja.

Kansalliskirjaston Digi-järjestelmän ylläpidosta vastaavat henkilöt työskentelevät Mikkelissä Digitointi- ja konservointikeskuksessa. Tällöin mahdollisuudet käytön seurannan kehittämiseen ovat paremmat kuin organisaatioissa, joissa esitysjärjestelmän ylläpito ja kehitys teetetään ulkopuolisena työnä.

Käytön analyysi voi hyödyttää sekä esitysjärjestelmän että digitaalisen kokoelman kehitystä. Monipuolinen ja kattava tieto digitaalisen sanoma- ja aikakauslehtikokoelman käytöstä ja käyttäjistä mahdollistaa resurssien tehokkaan kohdentamisen.

Staats- und Universitätsbibliothek Hamburg Carl von Ossietzky. Pääsisäänkäynti sijaitsee kirjaston uudemmassa osassa.

Staats- und Universitätsbibliothek Hamburg Carl von Ossietzky. Pääsisäänkäynti sijaitsee kirjaston uudemmassa osassa.

Historia aarteita sanomalehtien sivuilta

Artikkelin kirjoittaja on vt. johtaja Pirjo Karppinen Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksesta.

Mitä Mannerheim teki Mikkelissä? Tulipalot Mikkelissä – mitä Mikkelissä on palanut ja milloin? Isoäitini on ollut töissä sirkuksessa-löytyisikö siitä jotain?  Miksi Mikkeliin on muutettu? Mikkeli urheilukaupunkina.   Esimerkiksi nämä kysymykset olivat kurssilaisten mielessä, kun he tulivat tutustumaan ja oppimaan Kansalliskirjaston digitaalisten sanomalehtiaineistojen käyttöä.

Kansalliskirjaston digitointi-ja konservointikeskus toteutti mikkeliläisille kurssin ” Löydä historian aarteita sanomalehtien sivuilta ”yhdessä Mikkelin kansalaisopiston ja Mikkelin maakuntakirjaston kanssa. Kansalliskirjaston asiantuntijat Juha Rautiainen, Tuula Pääkkönen ja Pirjo Karppinen suunnittelivat ja ohjasivat kurssin, jonka vieraana kävi myös Suomen sukututkimusseuran tunnettu ja arvostettu historioitsija, Jukka Partanen.

Jukka muisteli aikaa, jolloin kaikki aineistot olivat mikrofilmeillä ja niitä vain kelattiin kunnes oikea kohta löytyi. Nykyisin aineistoja on saatavilla ja niiden selailu ja haku on helppoa. Kurssi pidettiin neljänä maaliskuun tiistaina Mikkelin Maakuntakirjastossa.

Kurssilaiset saivat valita itseä kiinnostavan aiheen, johon etsittiin tietoja Kansalliskirjaston digitaalisista sanomalehdistä, digi.kansalliskirjasto.fi – palvelusta. Sanomalehdet vuoteen 1910 asti ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Löydät ne ja voi käyttää niitä digi.kansalliskirjasto.fi –palvelusta. Tekijänoikeudellisista syistä johtuen yllämainittua tuoreemmat sanomalehdet ovat nähtävissä vain Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa mikrofilmeiltä. Kansalliskirjaston Aviisi-projektissa Mikkelin seudulla pilotoidaan digitaalisten tätä uudempien Länsi-Savo ja Maaseudun Tulevaisuus- lehtien avaamista ja käyttöä mm. peruskoulun, lukion, kansalaisopiston, museoiden ja tutkijoiden käyttöön. Molemmat lehdet viettävät satavuotisjuhliaan lähivuosina, kuten itsenäinen Suomi. Näiden lehtien digitaaliset aineistot ovat nyt käytettävissä piloteissa lähes sadalta vuodelta, aina vuoteen 2013 asti.

Sanomalehdet ovat korvaamattoman rikas kulttuurihistoriallinen perintö ja arvokas aineisto. Päivän lehdistä suomalaiset ovat kautta aikojen lukeneet ajankohtaiset tapahtumat, olivat ne sitten politiikkaa, taloutta, tiedettä, kulttuuria tai taidetta. Sanomalehdet kertovat paikalliset, alueelliset ja valtakunnan uutiset lyhyesti ja selkeästi. Siksi sanomalehtiaineistot ovat hyvin monipuolisesti käytettäviä ja rikkaita aineistoja.

Hanketta toteuttaa Helsingin yliopiston Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus. EAKR-hanketta rahoittavat Etelä-Savon Maakuntaliitto, Kansalliskirjasto sekä Mikkelin kaupunki, Kaakon Viestintä Oy/Länsi-Savo, Viestilehdet Oy/Maaseudun tulevaisuus sekä Kopiosto. Kaksivuotinen hanke toteutetaan vuosina 2015–2016.

Lisätietoja: Vt. johtaja Pirjo Karppinen ja tietojärjestelmäasiantuntija Tuula Pääkkonen, etunimi.sukunimi@helsinki.fi Kansalliskirjasto, digitointi- ja konservointikeskus

aviisi

Kuva: Pirjo Karppinen

 

 

Can you think spontaneously what to do with these materials in class?

In a workshop organised at Ristiina yhtenäiskoulu in Mikkeli, a group of teachers from upper secondary school were introduced to DIGI and the Aviisi project. Without having previously known or used this resource, after a short introduction, the teachers were left some minutes to search articles, read and finally discuss what could they do with their students.

Open newpapers during Aviisi project.

Though they had the possibility to choose from some clippings, all participants searched actively for articles and most found material somehow related with things discussed in class and came up with a handful of ideas. To learn how the historical newspapers reported or speculated of events or historical figures that today belong in history books was the most interesting aspect of these materials for history teachers. Literature teachers found that articles reporting about writers such as Aleksis Kivi or Minna Canth would be nice complementary material to reading their works; also to examine how the language was used in the early 1900s. Often students are prompted to bring their own clippings from newspaper and magazines, e.g. to make translations into English, something that they could also do with historical newspapers. Even in science subjects, where history plays a secondary role and teachers might find harder to use historical sources, an article about the comet Haley passing Finland in 1909 could trigger some interesting discussion.

At Ristiina, picture by Inés Matres

At Ristiina, picture by Inés Matres

In this short exercise we were provided very nice examples of the educational potential of historical newspapers; also we learned what is important for teachers, for preparing and doing activities in class. Teachers are professional collectors themselves, if they find material they can use, they consider important that it remains available for them to re-use, print or share in their working platforms. Many teachers find inspiration outside work and having online access to materials from home is a big plus.

This productive encounter marks the beginning of a collaboration between Ristiina yhtenäiskoulu with Aviisi and my ongoing doctoral research at the University of Helinski, that collects learning stories from teachers and seeks to find current practices of how historical materials (newspapers, but also other open heritage materials) can complement learning activities in class. A short overview of my research is available here; Mikkeli teachers are especially welcomed to take the opportunity and participate in this research to help improve access to and knowledge about these materials.

ristiina_preparations

At Riistina, picture by Tuula Pääkkönen

Museoiden piloteista

Aviisi-väen kevät jatkuu myös huhtikuussa pilotteihin osallistujien kanssa täsmäkoulutuksilla. Olemme huomanneet että lyhyellä demolla selailusta ja hausta saa hyvin kiinnostuneet tutustumaan sekä digitaalisiin aineistoihin että perustoimintoihin. Museoiden pilotteja mietitään juuri ja tähän liittyen Mikkelin eri museoista henkilökuntaa kävi tutustumassa digiin  ja sen toimintoihin.

Mikkelin kaupungin museot / Mikkelin satama , lähde: https://museot.finna.fi/Record/mikkelikm.mikkeli-kdk:mic00h4y

Mikkelin kaupungin museot / Mikkelin satama , lähde:
https://museot.finna.fi/Record/mikkelikm.mikkeli-kdk:mic00h4y

Tiistaina aineistoihin lähdettiin tutustumaan kuuluisasta numerosarjasta 543210, eli kieltolain päättyminen 5.4.32 klo 10, joka oli sekä Maaseudun Tulevaisuudessa että Länsi-Savossa. Länsi-Savo aloitti päivän jutulla “Valtiovallan toimenpiteitä huhtikuun 5. päivänä alkavan ajan varalle” joka toi jo vieraillemme Mikkelin museosta mieleen paikallisista kokoelmista löytyviä vastaavan tapahtuman aineistoja. Mikkelin kaupungin museoilla on jo tuntumaa digitaalisista aineistoista, koska he ovat jo osan kokoelmien metatiedoista tarjonneet selattaviksi Finnan kautta.

Digitaalisia historiallista ehtiaineistoa ajateltiin myös sopivaksi museoiden tekemään tutkimuskäyttöön ja ideoitiinkin, että aineistoja voidaan joillakin tavoilla hyödyntää jo Aviisin pilotin aikana ja toiveita esitettiin käyttömahdollisuuksista Aviisin pilottien jälkeenkin. Lisäksi leiketoiminnallisuutta pohdittiin hyväksi tavaksi ottaa talteen löydettyjä uutisia, ilmoituksia tai tarinoita. Samalla yksittäinen leike on myös hyvä keino tulostaa sopiva alue. Leikkeet löytyvät aineistokohtaisesti Leikkeet-osiossa, leikkeen luonnissa annetuilla hakusanoilla, joten niitä voi hyödyntää jälkikäteekin.