Kirjoittajan arkistot: Juha R

Suomi Digibarometrin ykkönen

Suomi nousi ykköseksi maiden digitaalisuusasteen vertailussa. Torstaina 16.6.2016 julkaistussa Digibarometrissa (pdf) 22 maata vertailtiin 36 muuttujan perusteella.

Suhteessa vertailumaihin Suomea nosti yritysten, erityisesti rahoituspalveluiuden, digitaalisuus. Julkisen sektorin ja kansalaisten osalta Suomi oli lähellä kärkeä, mutta digitaalisuuden vaikutuksessa kansalaisiin Suomi oli vasta kahdeksas.

Suomella arvioitiin olevan selvästi parhaat edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Nykyisen käytön osalta Suomi kuitenkin jäi viidenneksi.

Viime vuotiseen barometriin verrattuna kehitystä oli tapahtunut etenkin julkisella sektorilla.

Tuomalla Kansalliskirjaston digitoimia sanomalehtiaineistoja esimerkiksi koulujen käyttöön Aviisi-projekti osaltaan tukee digitaalisten palvelujen laajempaa hyödyntämistä julkisella sektorilla.

Digibarometrin on tarkoitus olla digitaalisen Suomen kuvaaja ja ennustaja. Sen julkaisijoita ovat Kaupan liitto, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry. Barometrin on toteuttanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitosksen tytäryhtiön Etlatieto Oy.

Digitaalisen kokoelman käytön analysointi tuottaa hyödyllistä tietoa

Sanomalehdet ovat kirjastojen digitoitujen kokoelmien käytetyintä aineistoa ympäri maailman. Käytön seuranta ja analysointi on kuitenkin usein sivuosassa verrattuna kokoelman kattavuuden ja koon mittaamiseen.

Aineistojen käytön ja käyttäjämäärien seuranta- ja tilastointijärjestelmän rakentaminen on yksi Aviisi-projektin tavoitteista. Esittelin projektin tätä osaa Hampurissa IFLA:n News Media konferenssissa, johon oli kokoontunut alan asiantuntijoita yli kahdestakymmenestä maasta eri puolilta maailmaa.

Lichthof Entrance

2016 IFLA International News Media -konferenssi pidettiin Hamburg Staats- und Universitätsbibliothek:n Lichthof-rakennuksessa.

Yleisesti käytössä olevat verkkopalvelujen kävijäseurantaan tarkoitetut ohjelmistot antavat hyvän yleiskuvan sanomalehtikirjaston sivuston käytöstä. Ne kertovat kuitenkin varsin vähän siitä, kuinka itse kokoelmaa käytetään.

Tietoa kokoelman käytöstä ja käyttäjien tarpeista voidaan kerätä esimerkiksi kyselyillä, mutta niillä on omat rajoitteensa. Jo melko yksinkertainen käyttö- ja käyttäjädatan analyysi näyttääkin paljastavan uutta informaatiota, jota ei ole ollut saatavilla muilla tiedonhankinnan menetelmillä.

Konferenssiyleisön kommenttien perusteella yksi este kokoelmien käytöstä kerätyn datan tarkemmalle analyysille on se, että käyttäjätilastoja tekevät usein järjestelmän ylläpitäjät. Tutkijat ja hallinto saavat käyttöönsä vain määrämuotoisia raportteja.

Kansalliskirjaston Digi-järjestelmän ylläpidosta vastaavat henkilöt työskentelevät Mikkelissä Digitointi- ja konservointikeskuksessa. Tällöin mahdollisuudet käytön seurannan kehittämiseen ovat paremmat kuin organisaatioissa, joissa esitysjärjestelmän ylläpito ja kehitys teetetään ulkopuolisena työnä.

Käytön analyysi voi hyödyttää sekä esitysjärjestelmän että digitaalisen kokoelman kehitystä. Monipuolinen ja kattava tieto digitaalisen sanoma- ja aikakauslehtikokoelman käytöstä ja käyttäjistä mahdollistaa resurssien tehokkaan kohdentamisen.

Staats- und Universitätsbibliothek Hamburg Carl von Ossietzky. Pääsisäänkäynti sijaitsee kirjaston uudemmassa osassa.

Staats- und Universitätsbibliothek Hamburg Carl von Ossietzky. Pääsisäänkäynti sijaitsee kirjaston uudemmassa osassa.

Anna palautetta Digin hakutoiminnosta!

Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun tekstihaku-toiminto on ollut nykyisessä muodossaan käytössä jo tovin. Kun haun toimivuudesta eri käyttötarkoituksissa on saatu kerättyä käytännön kokemusta, on tullut aika ottaa seuraava askel sen kehittämisessä.

Hakutoimintoon tehdään muutoksia, joiden avulla uskomme sen palvelevan entistä paremmin palvelun käyttäjäkuntaa. Nykyistä toimintoa ei ole tarkoitus korvata kokonaan uudella, vaan sitä kehitetään ja tuodaan rinnalle vaihtoehtoisia mahdollisuuksia hakujen kohdentamiseen.

Myös Digin käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa tekstihaun kehittämiseen. Hakutoimintoon liittyvää palautetta voi antaa tämän blogin kommenteissa, jolloin sitä pääsevät lukemaan ja kommentoimaan muutkin käyttäjät. Vaihtoehtoisesti käytettävissä on http://digi.kansalliskirjasto.fi -sivuston palautelomake, jonka kautta lähetetyt viestit tulevat nekin Digin kehittäjien tietoon.

Kerro meille esimerkiksi: Mitä mieltä olet digi.kansalliskirjasto.fi:n hakutoiminnosta? Onko maailmalla vastaavissa palveluissa hyvin toteutettuja hakuja? Mikä nykyisessä haussa on hyvää, eli mitä et ainakaan haluaisi muutettavan?

Palautteessa olisi arvokas myös tieto siitä, mihin tarkoitukseen ja kuinka usein käytät digiä.

Historian suuret ja arjen pienet tapahtumat ovat vanhoissa sanomalehdissä rinnan

Menneiden aikojen sanomalehdet kertovat lukijalle paljon sellaista, mikä jää helposti huomiotta tarkasteltaessa historiaa tämän päivän näkökulmasta. Jo pääuutissa nykylukija saattaa kiinnittää huomiota historiankirjoista tuttujen tapahtumien totutusta poikkeavaan painotukseen ja käsittelytapaan, mutta varsinaisia makupaloja ihmisten arjesta on säilötty muun muassa pikkuilmoituksiin.  Poimitaan Aviisin pilottiaineistosta malliksi Länsi-Savo-lehden numero lauantailta 6. kesäkuuta 1942.

Torstaina 4.6.1942 marsalkka Mannerheim vietti 75-vuotisjuhliaan, joten (lehti ei ilmestynyt perjantaisin) etusivun suurimmat uutiset käsittelevät luonnollisesti syntymäpäiväjuhlallisuuksia ja valtakunnankansleri Hitlerin onnittelukäyntiä. Näiden lisäksi etusivulle ovat päässeet sotauutiset Suomesta, Pohjois-Afrikasta ja Madagaskarilta, sekä sähkeet ammustehtaan räjähdyksestä Meksikossa ja Böömin-Määrin vt. valtakunnanprotektori Heyndrichin kuolemasta murhayrityksessä saamiinsa vammoihin.

Mannerheimin syntymäpäivät hallitsevat myös lehden sisäsivuja. Sotauutiset ovat lyhyitä. Parhaillaan käynnissä ollut Midwayn taistelu kuitataan muutamalla rivillä uutissähkeistä kootussa jutussa, jonka pääosassa on Japanin hyökkäys Aleuteille.

Syntymäpäiväjuhlien ja sotatapahtumien ohella lehteen ovat mahtuneet muun muassa selostukset Mikkelin kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokouksista, uutinen väkijuomien myynnin vähentymisestä hinnankorotuksen seurauksena ja kannanotto vastojen valmistuksen tärkeydestä.

Kirjallisuus ja taide ovat saaneet lehdestä tilaa noin puolet yhdestä kolmannen sivun palstasta. Palstan ainoa juttu käsittelee valmistautumista suomalaisen kirjallisuuden 400-vuotisjuhliin. Sen lisäksi on lyhyt maininta Mikkelin teatterin vierailusta Löydön ja Mäntyharjun työväentaloissa.

Takasivun radio-ohjelmasta käy ilmi, että ainoan kanavan lähetyksen päättyivät joka ilta kello 22.35 alkaneeseen venäjänkieliseen ja kello 23.00 alkaneeseen vironkieliseen uutislähetykseen. Lähetys alkoi tiistaista lauantaihin kello 11.10 Puolustusvoimain ohjelmalla, sunnuntaina kello 6.55 Aamuherätyksellä ja maanantaina kello 17.00 Päivälliskonsertilla.

Sankareita muistellaan -otsikon alla on julkaistu kaksi muistokirjoitusta. Sähkeuutisessa todetaan tupakan säännöstelyn alkaneen Norjassakin. Omaisille ilmoitetaan asevelvollisten kuukausipalkkojen maksusta eri kunnissa ja Juvan maatalouskerholaisille, ettei luvattuja siemenperunoita voida toimittaa, vaan kerholaisten on hankittava ne itse.

Pikkuilmoitus Länsi-Savossa 6.6.1942

Kuva: Pikkuilmoitus Länsi-Savossa 6.6.1942. (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot)

Takasivun pikkuilmoituksissa muun muassa kaupataan veneitä, haetaan ja tarjotaan työpaikkoja, sekä etsitään vuokrahuoneita. Pari ilmoitusta herättää kysymyksiä ja jää askarruttamaan. Ensimäisessä ilmoittaja kaipaa noin puolitoista viikkoa aiemmin kadottamaansa ruskeaa sormikasta. Mahtoiko löytyä? Toisessa taas mies ilmoittaa nimeltä mainiten, että koska vaimo on miehen tietämättä poistunut, ”hänen tekemistään asioista en vastaa.” Mitähän on tapahtunut, ja ovatko tällaiset ilmoitukset olleet 1940-luvulla kovinkin tavallisia?