ja synnyttämään uusia yrityksiä kaupallistamalla tutkimustuloksia, kirjottaa Helsingin Sanomat kirjoittaa verkkolehdessään http://www.hs.fi/paivanlehti/09112015/a1446996095729

Vaikka Suomi on OECD:n mukaan jo mallimaa yritysyhteistyössä, tutkimuksen hyödyntäminen ja kaupallistaminen on vielä vähäistä.

”Nyt tavoitteena on synnyttää suoraan lisää osaamisperusteista kasvua, eli yrityksiä, jotka pohjautuvat korkeakoulujen tutkimukseen. Yhteistyöstä pitäisi syntyä myös uusia työpaikkoja ja taloudellista toimintaa”, sanoo kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetusministeriöstä.

Esimerkiksi patentointi on piristynyt parin vuoden aikana etenkin yliopistoissa, kävi ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) viime syksynä korkeakouluille tekemästä kyselystä.Vuosittain syntyy 60–65 sellaista yritystä, jotka pohjautuvat tutkimustuloksiin ja ovat joko tutkijoiden perustamia tai joissa on mukana myös korkeakoulu omistajana.Silti korkeakoulujen osuus kotimaisista patenttihakemuksista ja hyväksytyistä patenteista oli vuonna 2013 vielä alle kymmenen prosenttia.Helsingin yliopistossa on tänä vuonna tehty enemmän keksintöilmoituksia (76) kuin koskaan ennen. Patenttihakemuksia HY teki viime vuonna 14.

Tekesin erityinen ohjelma vauhditti korkeakoulujen tutkimusideoiden kaupallistamista vuosina 2012–2014 noin 44 miljoonalla eurolla. Yhteensä noin 150 hankkeesta kolmannes on johtanut kaupalliseen hyödyntämiseen.

Hallitus toisaalta leikkaa tutkimusvaroja mutta toisaalta lupaa pienempiä summia tutkimustulosten kaupallistamisen tukeen. Esimerkiksi Tekesin avustus- ja lainavaltuuksia vähennetään 150 miljoonaa euroa, mutta Tekesin ja Suomen Akatemian yhteistyöhön tutkimustulosten hyödyntämistä varten on varattu kolmelle vuodelle 30 miljoonaa euroa erityisessä kärkihankkeessa.

Suomen tutkimus- ja kehittämismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 6,5 miljardia euroa. Menot laskivat etenkin yrityksissä.

Tutkimusmenojen kansantuoteosuus laski 3,2 prosenttiin, kun se ylimmillään oli lähes neljä vuonna 2009. Tuoreimpien kansainvälisten vertailujen mukaan Suomea edellä olivat Etelä-Korea, Israel ja Japani. Ruotsin kanssa oltiin tasoissa.

Neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti työ- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa, että pelkästään julkiset tutkimusmenot ovat Suomessa yli kaksi miljardia euroa, mutta niiden tuottamaa taloudellista hyötyä ei juuri edes seurata, vaan tieteen tuloksia mitataan lähinnä tieteellisten tuotosten, kuten artikkelien perusteella.

Kutinlahden mielestä tutkimustulosten hyödyntämisessä ei tarvitsisi aina tavoitella suurta kaupallistamista, vaan myös sosiaalisia innovaatioita lisäämään kustannustehokkuutta esimerkiksi sairaanhoidossa, koulutuksessa ja maahanmuutossa.

TEM:n kyselyn mukaan korkeakoulujen kaupallistamispalvelut ovat vielä pirstaleisia ja ne on organisoitu vaihtelevin tavoin. Työntekijöitä niissä on noin 70 henkilötyövuoden verran.

Esimerkiksi Helsingin yliopisto perusti pari vuotta sitten erityisen kaupallistamisyhtiön, jonka nimi on Helsinki Innovation Services. Toimitusjohtaja Jari Strandman kertoo saaneensa yliopiston 4 500 tutkijasta jo noin 200 innostumaan tutkimustulosten kaupallistamisesta.Teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa HY esittelee yliopistosta ponnistavaa 17 yhtiötä ja ideaa, joille etsitään yrittäjiä ja sijoittajia.