Huomasimme, että jonkin verran käyttöä digiin tulee suoraan sukututkimusseurojen kautta, erityisesti kohdistuen näihin aikakauslehtipuolella löytyviin osoite- ja ammattikalentereihin.
Nimekkeen valinta ‘osoite’ sanalla.
-1910 asti saatavilla olevia osoitekalentereita löytyy kahdeksantoista nimekkeen verran eri puolelta Suomea, vaihdellen Helsingistä, Kotkaan, Hämeenlinnaan jne. Löydät kaikki _aikakauslehtipuolelta_ lehdet joiden nimessä osote tai osoite, tämän linkin avulla ja jatkamalla eteenpäin linkin avulla voit myös lisätä lisää nimekkeitä listaan.
Verrattuna tuttuihin sanomalehtiin, joissa on yleensä neljästä kahdeksaan sivua, nämä kalenterit ovat jo kunnon kirjan kokoisia, sivuja voi olla liki tuhat ellei sitten ylikin. Vuoteen 1910 asti nämä aikakauslehtipuolelta löytyvät osoitekirjat ja -kalenterit löytyvät http://digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta ja sitä tuoreemmat ovat selattavissa vapaakappalekirjastoissa kautta Suomen.
Osoitekirjojen arvojen voisi ajatella nousevan, koska vasta kesällä uutisoitiin, että viimeinen puhelinluettelo julkaistiin Tampereella. Nyt digitaalisena aikana korvaavana ratkaisuna ovatkin verkosta löytyvät hakupalvelut tai organisaatioiden itse luomat puhelinluettelot tai henkilökuntagalleriat. Digitalisoitumisen myötä vanhojen paperisten puhelinluettelojenkin arvo, oman aikansa ajankuvana, voi nousta entisestään ja luultavasti niille löytyy uusia käyttötapoja.