The Business of War in the Baltic Sea Region: 1520–1815 -työpaja Helsingin yliopistolla 26-27.10.2023

"Miekkatanssi" Olaus Magnuksen teoksessa Historia de gentibus septentrionalibus, 1555

”Miekkatanssi” Olaus Magnuksen teoksessa Historia de gentibus septentrionalibus, 1555

Sodankäynnin liiketoiminta, jolla tarkoitetaan armeijoiden ja laivastojen materiaalihankintoja, rahoittamista, sekä sotilaiden värväämistä yksityisiltä markkinoilta, oli eräs uuden ajan alun keskeisimmistä taloudellisista toimialoista. Aikakauden levottomuudesta johtuen sodat yleistyivät ja laajenivat. Myös sodankäynti oli murroksessa, vaatien entistä enemmän sotilaita, rahaa, uusinta teknologiaa, sekä erityisosaamista. Vastatakseen näihin haasteisiin yhä useampi hallitsija kääntyi yksityisten taloudellisten toimijoiden puoleen. Nopeasti kehittyviltä kansainvälisiltä sotilasmarkkinoilta löytyi hyvin verkostoituneita ja osaavia ammattilaisia, jotka saattoivat tarjota vaadittavat resurssit sekä hallinnollisen osaamisen valtion puolesta. Alueellinen erikoistuminen ja hintakilpailu johtivat ylirajaisen kauppiaiden ja sotilasyrittäjien verkoston luomiseen, luoden Euroopanlaajuisen ja jopa globaalin järjestelmän resurssien mobilisoimiseksi.

Sodankäynnin kaupallistamista on totuttu pitämään ohimenevänä historiallisena ilmiönä kansallisvaltioiden kehityksessä, josta luovuttiin keskusjohtoisten kansallisarmeijoiden ja valtio-ohjauksessa toimivien sotilasmarkkinoiden saavutettua monopolistisen aseman. Sotilaita ja tarvikkeita toimittavat sotilasyrittäjät ja asekauppiaat on nähty moraalittomina, tehottomina ja epäluotettavina renkeinä, joiden kontolle on laitettu sotien pitkittyminen ja kansantalouksien kurjistuminen. Näitä teleologisia käsityksiä on kuitenkin kyseenalaistettu yhä enenevissä määrin viimeisen vuosikymmenen aikana. 2000-luvulla koettu sotilastoimintojen ulkoistamisen sekä laajempi yksityistämisinto on herättänyt kiinnostusta ja uudenlaisia tulkintoja vuosisatojen takaisista sotataloudellisista järjestelmistä. Muun muassa David Parrott on osoittanut sotilasyrittäjyyden olleen huomattavasti monimuotoisempaa ja yleisempää kuin aiemmin on luultu, ja uuden ajan alun sosioekonomisissa puitteissa tehokas keino resurssien mobilisoimiseksi, sekä keskeisten yhteiskunnallisten ryhmien integroimisessa valtion poliittisiin hankkeisiin.[1]

Pohjoismainen sodankäynnin liiketoiminnan tutkimus on ollut hajanaista. Parinkymmenen vuoden takainen valtiokehityksen tutkimus selvitteli aktiivisesti verotuksen ja kansantalouden kytköstä sodankäyntiin, mutta se, miten resursseja käytettiin ja yksityisten toimijoiden rooli tässä prosessissa, on jäänyt vähemmälle huomiolle.[2] Yksittäisiä, sotatalouden erinäisiä ominaisuuksia käsitteleviä tutkimuksia on viime vuosina julkaistu ympäri Pohjoismaita.[3] Kenttä on kuitenkin edelleen pirstaloitunutta, ja tutkijoiden välinen kansainvälinen yhteistyö on säilynyt vähäisenä.

”The Business of War in the Baltic Sea Region: 1520–1815” työpaja tuo yhteen kansainvälisiä, Itämeren alueen sotataloutta tutkivia uuden ajan alun historioitsijoita. Helsingin yliopistolla järjestettävä työpaja pyrkii kehittämään vuorovaikutusta ja verkostoa näiden hajanaisten kansainvälisten tutkijoiden välillä, sekä tarjoaa foorumin uusimpien tutkimustulosten esittelylle. Kaksipäiväinen työpaja koostuu kuudestatoista esityksestä, jotka tarkastelevat sodankäynnin liiketoimintaa monipuolisista näkökulmista (katso ohjelma alempana). Työpajaan toivotetaan tervetulleiksi myös Helsingin yliopiston opiskelijat, henkilökunta, sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Ohjelma (englanniksi) alla. Tarjoilujen mitoittamiseksi osallistujia pyydetään ilmoittautumaan oheisen lomakkeen avulla:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/125846/lomakkeet.html

PROGRAMME
The Business of War in the Baltic Sea Region: 1520-181

Dates: 26 – 27.10.2023, University of Helsinki
Place: Topelia room A205, Unioninkatu 38 Helsinki

Thursday 26.10.

11.30 – 12.00 Coffee

12.00 – 13.15 Keynote speech by Steve Murdoch (Swedish Defence University). Title: ”Dealing in Death”: The Early Modern Arms Trade – A Scottish Case Study

13.30 – 15.30 Session 1. Merchants, suppliers and civil-military relations. Chair: Anu Lahtinen

Mika Mickelsson (University of Turku): Louis De Geer as International Arms. Manufacturer and Dealer in the 17th century Sweden

Katarzyna Wagner (University of Warsaw): Brandskatt and financial contributions from the period of the Polish-Swedish war (1655-1660). An attempt at comparison

Ulla Ijäs (University of Turku): War business is a family business. Johan Friedrich Hackman and business of war in the 1790s eastern Baltic area

Henri Aaltonen, Jari Eloranta, Jyrki Knuutila (University of Helsinki): Cults of Saints, the Church, and Warfare: Saint Olaf’s Cult and the Role of the Church in Sweden’s Medieval and Early Modern Conflicts

15.30 – 16.00 Coffee

16.00 – 17.30 Session 2. The Resource Nexus: Global Flows, Military Supplies and State Capacity in the Baltic Region, 1740–1815. Chair: Sebastian Schiavone

Patrik Winton (Örebro University): Global Commodity Chains and Military    Supplies during the Russo-Swedish War, 1741–1742

Peter Ericsson (Uppsala University): The Financial Infrastructure of Warfare: Stockholm as a Hub for Payments and Transactions in the Seven Years’ War

Oleksandr Turchyn (Uppsala University): Swedish Military Finances and Logistics in the Seven Years’ War (1757-62)

Friday 27.10.

9.00 – 9.30 Coffee

9.30 – 11.30 Session 3. Military entrepreneurship, migration and recruitment. Chair: Sofia Gustafsson

Sebastian Schiavone (University of Eastern Finland): King’s Scots: Swedish Crown’s attempts to utilize & control William Cahun’s cavalry standard in Northern Seven Years War

Jaakko Björklund (University of Helsinki): Jacob De la Gardie’s Lifeguard Regiment: A case of Swedish military entrepreneurship and private proprietorship 1611–1617

Björn Forsen, Mika Hakkarainen (University of Helsinki): Military Entrepreneurship and Migration: Swedish Mercenaries in Venetian/Italian Service

Jouko Hartikainen (University of Helsinki): Swedish privateers in British propaganda and press during the Great Northern War 1700-1721

11.30 – 13.00 Lunch

13.00 – 15.00 Session 4. Military networks and information flows. Chair: Jaakko Björklund

Martin Neuding Skoog (Swedish Defence University): Strategic intelligence on the military market. Swedish networks in operation ca. 1530-1560

Adam Grimshaw (Independent scholar): Facilitating Commerce in Times of War: England and Sweden in the later Seventeenth Century

Cathleen Sarti (University of Oxford): Understanding the Business of War Through Custom Accounts

Anu Lahtinen (University of Helsinki): Mapping the Finnish roads and military maintenance 1550–1917: HISCOM Project

15.00 – 15.30 Coffee

15.30 – 16.00 Closing remarks and information on the book project

Organizers and contact information:
Anu Lahtinen, Professor of Finnish and Nordic History, anu.z.lahtinen@helsinki.fi
Sofia Gustafsson, Doctor of History, sofia.gustafsson@helsinki.fi
Jaakko Björklund, Doctoral Researcher of History, jaakko.bjorklund@helsinki.fi
Sebastian Schiavone, Doctoral Researcher of History, sebastian.schiavone@uef.fi

————————————————————–

Kirjoittaja Jaakko Björklund viimeistelee väitöskirjaansa Helsingin yliopiston historian oppiaineessa.

[1] Glete 2010, Parrott 2012, Fynn-Paul, t’Hart and Vermeesch 2014, Parrott 2014, Pourchasse 2018, Torres Sanchez, Wilson 2020, Wilson and Klerk 2020, Sutherland 2022.

[2] Lundkvist 1966, Ekholm 1971, Landberg 1971, Artéus 1986, Nilsson 1989, Nilsson 1990, Lindegren 2000, Glete 2002, Hallenberg 2009.

[3] Kreem 2001, Lind 2013, Linnarsson 2014, Neuding Skoog 2017, Sproule 2019, Klerk 2020, Björklund ja Schiavone 2021, Neuding Skoog 2021, Talvitie ja Granqvist (toim.) 2021.

Historical Travel and Communications in Finland, c. 1650-1917 (HISCOM)

Liikkuvuus, tieverkosto ja viestintä Suomessa n. 1650-1917 (HISCOM) on saanut neljän vuoden rahoituksen Suomen Akatemialta. Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtisen johtama hanke käyttää historiallista paikkatietoa sekä arkeologien ja historiantutkijoiden asiantuntemusta analysoidakseen historiallista muutosta laajan maantieteellisen tarkastelun ja paikallisten analyysien kautta. Selvitämme, miten tieverkostot muuttuivat, missä muutokset olivat merkittävimpiä ja mitä alueellisia eroja voidaan havaita. Tutkimus vie anayysin pääteiltä tarkastelemaan koko laajaa kyläteiden, talviteiden ja polkujen verkostoa sekä sitä, millainen merkitys teillä oli paikallisiin yhteisöihin sekä millainen merkitys paikallisilla yhteisöillä oli tieverkoston kehittymiseen.

Hanke toteutti vuonna 2022 Helsingin yliopiston tulevaisuusrahaston tuella pilottiprojektin, jonka havainnot ilmestyvät Suomen Keskiajan Arkeologian Seuran SKAS-lehdessä vuoden 2023 aikana. Syyskuussa 2023 käynnistyvä Akatemian rahoittama hanke tiedottaa toiminnastaan lukukauden alkaessa.


The project Historical Travel and Communications in Finland, c. 1650-1917 (HISCOM), funded by the Academy of Finland in 2023-2027, aims to bring in the plentiful cartographic evidence for historical roads from a series of Finnish seventeenth-, eighteenth-, nineteenth- and early twentieth-century map sources. Combining qualitative, contextual, and source critical analysis to mass-data analysis of the cartographic evidence, HISCOM will create a GIS road map database of late Early Modern (c. 1650-1809) and Autonomy Era (c. 1809-1917) Finland from various atlas sources. The project is led by Anu Lahtinen, Professor of Finnish and Nordic History at the University of Helsinki.

The methodological approaches to the digitisation of the Finnish atlas material were developed with reference to previous digitisation projects internationally and tested in a successful pilot project in 2022. More information will be available in the autumn 2023.


Kirjallisuutta / Literature

Oksanen, Eljas, Ida Saarenpää, Anu Lahtinen. Exploring Methodologies for Large Scale Digitisation of Historical Roadways: the HISCOM Project. SKAS 2/2022 (hyväksytty julkaistavaksi / accepted, forthcoming).

Looking back to think forward: Finland, Northern Europe, Eurasia

The recent crises have made people to look at the event of the past, to see how and why societies have reacted rather differently to them. The reasons for present day reactions and solutions are often rooted in the past.

For example, while most European countries have outsourced their security of supply after the cold war era, Finnish National Emergency Supply Agency (NESA) still maintains large permanent reserves of standby emergency supplies. According to NESA, Finland has geographical characteristics that cause difficulties to the organisers of crisis preparedness and necessitates the upholding of permanent reserves.These include cold weather, long distances, remoteness from international centres of trade, and dependence on maritime transport.

This approach has a long history. The roots of Finnish national crisis preparedness can be traced past Finland’s independence, to its joint history with the Russian Empire and the Swedish Realm, and the basics have stayed the same for three hundred years. The security of supply aimed for the benefit of Finnish people has always been a combination of state-controlled reserves and cooperation with the private sector to encourage voluntary storing.

During the early modern centuries, the European states were primarily concerned with procuring and storing supplies for their armies. Furthermore, in most countries, both the maintenance of armies and the attempts to organize emergency supply for civilians were outsourced to merchants and other private entrepreneurs In Europe’s Nordic periphery, where winters were harsh, distances were long, population was scarce, and merchants had small resources, complete outsourcing of military and civilian supply was an impossibility, and government-regulated public granaries were a necessity.

Think Forward studies the ways in which the resilience of the present day society is connected to the past, highlighting the need to understand the processes that have enhanced confidence or that have failed to do so. The history of Northern crisis preparedness and security of supply is a theme with both national importance and connections to current international debates in the field of history, but which we know scarcely little about. We welcome new members and initiatives related to the topic – from the point of view of resilience, preparedness, maintenance, private life, gender, politics, diplomacy, security, &c.

This blog text is based on a project plan written by Juha-Matti Granqvist, Sampsa Hatakka and Anu Lahtinen, as well as on a presentation given by Anu Lahtinen in the online conference Geopolitics of the New Reality: Kazakhstani and Eurasian Experience, organized by The International Information Technologies University (IITU, www.iitu.kz), Department of Media Communications and History of Kazakhstan, on 7 December 2022.

See other Think Forward contributions:
https://tinyurl.com/ThnkFwd

https://blogs.helsinki.fi/historia/tag/think-forward/

https://researchportal.helsinki.fi/fi/projects/looking-back-to-think-forward-long-term-perspective-on-crisis-sig

Looking back to think forward. A project and a research network

Looking Back to Think Forward: Long-term Perspective on Crisis signals and Resilience building (Think Forward) – Menneisyys tulevan tukena: Pitkän aikavälin näkökulma kriisin merkkeihin ja kriisinkestävyyteen

The past is marked by crisis – disruptions of a system, whether political, economic or environmental, challenging the existing equilibrium. Change is triggered by an external shock that is often considered sudden or unexpected, shaking the resilience of the society or a community. Most often, however, there have been at least weak signals that have been left unnoticed.

In the Nordic Countries in general and in Finland especially, crisis preparedness has always been critical. The roots of Finnish national crisis preparedness can be traced past Finland’s independence, to its joint history with the Russian Empire and the Swedish Realm, and the basics have stayed the same for three hundred years. The security of supply, for example, has always been a combination of state-controlled reserves and cooperation with the private sector to encourage voluntary storing.

During the early modern centuries, the European states were primarily concerned with procuring and storing supplies for their armies. Furthermore, in most countries, both the maintenance of armies and the attempts to organize emergency supply for civilians were outsourced to merchants and other private entrepreneurs In Europe’s Nordic periphery, where winters were harsh, distances were long, population was scarce, and merchants had small resources, complete outsourcing of military and civilian supply was an impossibility, and government-regulated public granaries were a necessity.

Think Forward studies the ways in which the resilience of the present day society is connected to the past, highlighting the need to understand the processes that have enhanced confidence or that have failed to do so. The history of Northern crisis preparedness and security of supply is a theme with both national importance and connections to current international debates in the field of history, but which we know scarcely little about. The aim of this project is to offer new, comprehensive, and state-of-the-art research on the subject. We welcome new members and initiatives related to the topic – from the point of view of resilience, preparedness, maintenance, private life, diplomacy, security, &c.

The first plans for the project have been jointly drafted in several application processes in the year 2020-2021. This summary is based on the joint work of Associate Professor Anu Lahtinen, Dr. Juha-Matti Granqvist and Dr. Sampsa Hatakka. For more information, please contact Anu Lahtinen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/anu-lahtinen

Other Think Forward contributions: https://tinyurl.com/ThnkFwd

See even the book launch of Civilians and Military Supply in Early Modern Finland (eds. Petri Talvitie, Juha-Matti Granqvist), https://blogs.helsinki.fi/historia/2021/11/29/tutkimustiistai-zoom-30-11-klo-15-00-17-00/

Työpajat johdattavat arkistoon

Helsingin yliopiston historian oppiaine ja Kansallisarkisto tekevät monenlaista yhteistyötä. Vuodesta 2018 alkaen historian kursseilla on toteutettu arkistoaineistojen analyysiharjoituksia sekä koneavusteista asiakirjatekstien lukua.

Historiantutkimuksen johdantokurssilla aineistoihin tutustuminen tarkoittaa aineistotilausten harjoittelua ja asiakirjakokoelmiin tutustumista. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa opiskelijat ovat perehtyneet muun muassa aineiston skannaamiseen ja Transkribus-käsialanlukuohjelmaan.

Opiskelijat kehittyvät asiantuntijoina, kun he analysoivat arkistokokonaisuuksia tai analysoivat lähdetekstejä. Arkisto puolestaan saa tukea tekstinlukutyössä ja hyötyy opiskelijoiden antamasta käyttäjäpalautteesta.

Asiakirjojen skannausta ja konelukua Kansallisarkiston tapahtumapäivässä.

Lukuvuonna 2021-2022 opetus laajenee uudenlaiseksi työpajojen sarjaksi. Nyt opiskelija voi koota wiki-työhön, käsialatulkintaan ja sähköisiin aineistoihin liittyvää kokemusta eri yhteistyöhankkeissa. Työpajat toteutetaan näillä näkymin perjantaisin, päivän mittaisina luentojen ja harjoitustehtävien sarjoina.

Kansallisarkiston kanssa järjestettävissä työpajoissa tutustutaan arkistoaineistoihin ja niiden järjestämisperiaatteisiin ja pohditaan yhdessä aineistojen saatavuutta, luettavuutta sekä arkisto-ohjeiden päivittämistarpeita, esimerkiksi Arkistojen Portin sisältöjä. Lisäksi on suunnitteilla työpajoja Kansalliskirjaston, useiden museoiden sekä paikallishistoriallisten hankkeiden kanssa.

Työpajojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden asiantuntija- ja työelämätaitoja sekä konkreettista osaamista, ja niissä tarjotaan kurkistuksia tiettyihin työkaluihin, joita voi hyödyntää historiatiedon ja lähteiden käsittelyssä, arkistotyössä, opetuksessa, sukututkimuksessa tai viestinnässä.

Työpajoista saadut kokemukset ovat osa Kansallisarkiston arkistopedagogista kehitystyötä, ja kokemuksia voidaan varmasti hyödyntää esimerkiksi, kun Kansallisarkistossa suunnitellaan ohjelmaa ja vierailuja esimerkiksi koululaisryhmille.

Lisätietoja Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtiselta,
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/anu-lahtinen

 

Anu Lahtinen: Monenlaiset perhesuhteet ja niiden tutkimus

Perheestä puhutaan päivittäin niin arjessa, politiikassa kuin tutkimuksissakin. Näkökulmasta riippuen perhe on yhteiskunnan tukipilari tai menneen maailman jäänne, turvasatama tai kriisipesäke. Uusperheet, sateenkaariperheet, adoptiot ja huoltajuuskiistat nähdään nykymaailman ilmiöinä. Mutta tarkempi tutkimus tuo varsin samankaltaisia piirteitä esiin myös menneisyydestä – ja kuitenkaan ei voi väittää, että kaikki olisi pysynyt ennallaan vuosisadasta toiseen. Millaisia olivat entisaikojen perhesuhteet? Tästä kertoo uusi teos Perheen jäljillä. Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400-2020 (Vastapaino 2021, https://vastapaino.fi/sivu/tuote/perheen-jaljilla/2790986).

Kansikuvassa 1700-luvun perheen muotokuvaan on tuotu sekä elossaolevat lapset että lapsivainajat.

Kirja perustuu Emil Aaltosen säätiön rahoittamaan hankkeeseen tutki perheitä, perhesuhteita, perheensisäisiä tunnesiteitä ja vallankäyttöä sukupuolihistorian näkökulmasta. Tutkimuksessa otettiin huomioon sekä perhe yksikkönä että se, millaisia oikeuksia, velvoitteita ja mahdollisuuksia sen jäsenillä oli kulloisessakin roolissaan. Äidin ja pojan väliseen suhteeseen liittyi toisenlaisia vallan ja vastuun piirteitä kuin isän ja tyttären suhteeseen, on tärkeää analysoida sitä, mitä sukupuoli merkitsi perheenjäsenten asemalle ja toimintamahdollisuuksille.

Kun tein hankehakemusta vuosia sitten, olin juuri osallistunut rahoituksenhakukoulutukseen, jossa kehotettiin korostamaan hankkeen johtajan ylivoimaisia ansioita ja loistoa tutkimusprojektin majakkavalona. Tämä tuntui mielestäni tavattoman keinotekoiselta: koolla oli lahjakkaiden, asiansa tuntevien tutkijoiden ryhmä, ja taisin korostaa hakemuksessa, että hankkeen on tarkoitus tarjota eri tutkijanuran vaiheissa mahdollisuuksia kaikille osoittaa osaamisensa.

Tavoitteena oli myös koota monipuolisesti nuoria ja nuorenpuoleisia tutkijoita yliopisto- ja oppiainerajoihin katsomatta; hankkeen aikana moni tutkija vaihtoi vielä yliopistoa ja oppiainetta, joten lopulta Perheen jäljillä -hanke, jonka kotipaikkana oli Turun yliopisto, on tavoittanut niin Turun, Tampereen, Helsingin, Åbo Akademin kuin vähän Jyväskylän ja Oulun yliopistonkin piirissä. Nyt ilmestyneeseen teokseen ovat kirjoittaneet Ilana Aalto, Julia Dahlberg, Mirkka Danielsbacka, Reetta Eiranen, Johanna Ilmakunnas, Jarkko Keskinen, Mia Korpiola, Anu Lahtinen, Tiina Miettinen, Maija Ojala-Fulwood, Taina Saarenpää, Antti O. Tanskanen ja Mari Välimäki.

Hankkeen aikana ilmestyikin lukuisia teemanumeroita ja teoksia aiheeseen liittyen: Kasvatus & Aika 10:1 (2016) ilmestyi teemanumero Perhehistoria, jonka toimittivat Ilana Aalto, Johanna Ilmakunnas & Mia Korpiola (ks. https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/view/4798). Erinäisten seminaarien ja julkaisujen lisäksi Perheen jäljillä -hanke rahoitti osaltaan seuraavia väitöskirjoja:

  • Maija Ojala, Protection, Continuity and Gender. Craft Trade Culture in the Baltic Sea Region (14th–16th Centuries) (TaY 2014)
  • Henna Karppinen-Kummunmäki, Elite English Girlhood in the Eighteenth Century (TY 2020)
  • Henna Kietäväinen-Sirén, Erityinen ystävyys. Miehen ja naisen välinen rakkaus uuden ajan alun Suomessa (n. 1650–1700) (JY 2015)
  • Veli Pekka Toropainen, Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670 (TY, 2016)
  • Charlotte Cederbom, The Legal Guardian and Married Women. Norms and Practice in the Swedish Realm 1350–1450 (HY, 2017)
  • Julia Dahlberg, Konstnär, kvinna, medborgare. Helena Westermarck och den finskabildningskulturen i det moderna genombrottets tid 1880–1910 (HY, 2018)
  • Mari Välimäki, Esiaviolliset suhteet, oikeuskäytännöt ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvulla (TY, 2021)

Hankkeessa ja ilmestyneessä teoksessa korostuvat tunteet ja perhesuhteet, myös ristiriidat, mutta artikkelien painopiste on perheenjäsenten keskinäisessä tuessa. Etätyövuoden aikana perheteemat ovat kuitenkin jatkuneet synkemmissäkin teemoissa. Helsingin yliopisto ja Oxfordin yliopisto ovat järjestäneet yhdessä useita etä-zoomseminaareja perheväkivallan ja lähisuhdeväkivallan historiasta (Anu Lahtinen, Helsingin yliopisto & Juliana Dresvina, Oxfordin yliopisto, ks. 14.1.2021 ohjelma8.2.2021 ohjelma sekä 13.5.2021 ohjelma). Ensi lukuvuodelle on suunnitteilla verkkokonferenssi aiheesta.

Kirjoittaja https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/anu-lahtinen on Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori, joka johti tutkimushanketta ”Perheen jäljillä”. Hankkeen blogisivu on osoitteessa http://perheenjaljilla.blogspot.com/ Kustantajan sivu on osoitteessa https://vastapaino.fi/sivu/tuote/perheen-jaljilla/2790986.

Suomi ja kolonialismi -keskustelutilaisuus

Suomi ja Kolonialismi – keskustelutilaisuus

Akatemiatutkija Janne Lahden ja Apulaisprofessori Rinna Kullaan toimittama Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2020 käsitteli Suomea ja kolonialismin historiaa. Tarkoituksena oli kartoittaa kolonialismin historiaa suomalaisessa viitekehyksessä ja osallistua viimeaikaiseen keskusteluun kolonialismin merkityksestä Suomen historiassa ja sen tutkimuksessa. Historian oppiaineen toteuttamassa keskustelutilaisuudessa teemanumeron kirjoittajat ja asiantuntijat käsittelevät Suomen roolia osana globaalia kolonialismin menneisyyttä.

Ajankohta:
perjantai 29.1.2021 klo 14-16   Paikka: Zoom
Puhujat: Leila Koivunen, Sami Lakomäki, Raita Merivirta
Moderaattorit: Rinna Kullaa, Janne Lahti, Anu Lahtinen

Järjestäjät: Helsingin yliopiston historian oppiaine, Historiallinen Aikakauskirja, Historians without Borders

Ennakkorekisteröityminen: https://helsinki.zoom.us/meeting/register/u5wsf-qtrjoiGtz0sn89lLJ4zvT7xLNb_pKb

Rekisteröitymisen jälkeen saat vahvistussähköpostin ja lisätiedot osallistumisesta.

Anu Lahtinen: Digital Tools for Popularizing Humanities now online

Presentations on Digital Tools for Popularizing Humanities Research and Teaching are now available via Faculty of Arts YouTube Channel. See, for example, Associate Professor Anu Lahtinen’s presentation on Digestible ICT exercises for history, presenting the Helsinki 1918 Twitter course project, or Associate Professor Josephine Hoegaarts’ and MA Lotta Vuorio’s practical guide on Podcasts instead of essays.

 

Quoting the YouTube introduction:

ALKU digiloikka organized an event ”Digital Tools for Popularizing Humanities Research and Teaching” in November 2020, presenting four examples of how humanities research and teaching can be enhanced with digital tools and means and brought to larger audiences.

The event combined two main themes which increasingly become interrelated: the popularization of humanities research and teaching, for example via outreach to interested audiences beyond academia, and digital means and tools to do so.

Even before the global pandemic, digital ways of sharing and discussing research results have been explored and increasingly employed – a development which has accelerated with the pandemic and will certainly remain to be relevant.

Ajanluku-hanke tulkitsee ja tutkii 1500-luvun elämää

Uusi hanke #Ajanluku tutkii 1500-luvun suomalaisten elämää ja liikkuvuutta. Miten löytää eletty arki viranomaisten virkapapereista?

Apulaisprofessori Anu Lahtisen (historia, Helsingin yliopisto) johtama hanke tutkii koneavusteisesti lähteitä, jotka valottavat 1500-luvun suomalaisia paikallisyhteisöjä. Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt hankkeelle rahoituksen, jonka turvin digitoidaan aineistoja, kehitetään niiden konelukua (handwritten text recognition) ja tutkitaan tiettyjä esimerkkiaineistoja. Joulukuussa 2020 aloitettiin aineistojen kuvaaminen, ja myös HTR-mallia kehitetään jo.

Pääaineistona on voudintilit, joka on nimestään huolimatta paljon muutakin kuin tilejä. Satojen niteiden joukossa on kartanoiden taloudenpito- ja vierasluetteloita, kirjekopioita, maatilaluetteloita, sakkoluetteloita ja paljon muuta. Voudintilit ovat Kansallisarkiston vanhin yhtenäinen aineistosarja ja ajoittuu vuosille 1537-1634.

Esimerkki digitoitavista voudintileistä. Kuva on otettu joulukuussa 2020 aloitetussa digitointityössä. Skannattuja sivuja luetaan koneavusteisesti.

Koneluvun avulla tekstiä voidaan tulkita ja aineistoon voidaan parhaassa tapauksessa tehdä sana- ja nimihakuja. Tällöin voidaan löytää uutta tietoa henkilöistä, paikoista ja aiheista. Myös aiemmin tehtyjä katalogeja ja kortistoja käytetään tukena. Avainsana #Ajanluku on vanha ajanlaskuun tai myös esimerkiksi almanakkaan viittaava sana, joka tässä viittaa myös tietokoneavusteiseen menneisyyden lukemiseen.

Digitoidut aineistot tulevat aikanaan avoimesti saataville Kansallisarkiston tietojärjestelmien kautta. Voudintileistä Uudenmaan ja Hämeen läänien asiakirjat digitoidaan yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa kumppanuusprojektina. Tutkimushankkeesta väitteli 11.12.2020 Seppo Eskola, joka tarkasteli voudintilejä väitöskirjassaan Archives, Accounting, and Accountability.

Hankkeen tarkka nimi: 1500-luvun suomalaisten yhteisöt, liikkuvuus ja verkostot koneavusteisen lähdeanalyysin valossa; Suomen kulttuurirahaston apurahanumero 00200611. Lisätietoja hankkeesta: Anu Lahtinen. Lisätietoa Kansallisarkiston digitointitoiminnasta ja kumppanuusprojekteista: István Kecskeméti, Kansallisarkisto

Anu Lahtinen: Poikkeusajan syksy, outo ja tuttu

Eipä olisi vuosi sitten arvannut, että syksy sujuu kovin kaukana rakkaasta Topeliasta, työhuoneesta ja opetustiloista. Onneksi kaikenlaiset yhteydenpitoratkaisut kehittyvät, mutta silti suurin osa meistä elänee siinä toivossa, että mahdollisimman pian voisimme taas tavata turvallisesti. Syksyn alkuvaiheissa on kuitenkin heti tullut vastaan altistumis- ja karanteeniuutisia, jotka osoittavat, että kasvokkaistapaamiset ovat yhä riskialttiita.

Kampuksen näennäinen hiljaisuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että yliopistolaiset pyörittelisivät peukaloitaan. Kirjoitin alkuviikosta tervehdyksen tiedekunnan alumnikirjeeseen ja haluan näillä sanoilla nyt tervehtiä myös tässä:

Monella lienee muistoja omien opintojen aloituksesta: täysistä luentosaleista, puheensorinasta ruokaloissa, innostuneista opiskelijaryhmistä akateemisen sivistyksen porteilla.

Tänä syksynä keskustakampus on hiljaisempi. Verkkoyhteyksien kautta käy silti kova kuhina, kun syksyn tutkimus ja opetus alkavat. Neuvotteluhuoneessa opettaja tallentaa videoluentoa. Virtuaalikahvit kokoavat yhteen yliopistoyhteisön jäseniä. Uusia kasvoja välähtelee tietokoneen ruudulle toinen toisensa viereen, kun seminaarilaiset aloittavat tutkielmatyön.

Poikkeusoloissakin uusista opiskelijoista välittyy tuttu innostus ja uuden odotus. Jokainen uusi sukupolvi saa samalla ainutlaatuisen ja silti perinteisiin kiinnittyvän kokemuksen siitä, mitä tarkoittaa yliopistolain velvoitus ”edistää vapaata tutkimusta ../.. sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa”. (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558)

Tavoitteena on luoda turvallista jatkuvuuden tunnetta samalla, kun suojaudumme tartunnoilta. Etäyhteydet eivät korvaa kasvokkain kohtaamisia teidän, alumniemme kanssa, mutta iloisen jälleennäkemisen odotuksessa välitämme valikoiman uutisia ja tapahtumia, joita voi seurata verkossa.

Det står i universiteslagen att universiteten skall ”främja den fria forskningen ../.. och fostra de studerande till att tjäna fosterlandet och mänskligheten”. (https://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/2009/20090558) Oberoende av undantagstiders utmaningar arbetar universitetssamfälligheten för att studerande kan börja sin höst så tryggt och lugnt som möjligt.

Och det är glädjande att se de nya, entusiastiska ansikten, även om det är på datorskärmen. Vi skulle gärna träffa era, våra nya och gamla alumnae och alumni på kampus. I väntan på bättre tider måste vi dock nöja oss med att erbjuda olika nyheter och evenemang som kan följas på nätet.

Voikaa hyvin! Sköt om er!

Kirje lähti alumneille, mutta samoilla sanoilla voisi tervehtiä myös vielä opiskelevia tai opintoja suunnittelevia. Yliopistoyhteisö on läsnä ja yliopistolaiset kokoontuvat ennen pitkää taas myös kasvokkain. Kaikenlaisia kupruja tulee poikkeusoloista, kitkaa syntyy ja tiedonkulku voi pätkiä. On ymmärrettävää, jos se painaa välillä mieltä tai jos kaikki ei toimi viimeisen päälle; mutta tämäkin vaihe loppuu aikanaan. Pidetään yhteyttä, pidetään huolta itsestämme ja toisista, pidetään yllä toivoa iloisista jälleennäkemisistä.

Kirjoittaja on Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori. Kirje on lähetetty osana Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan alumnikirjettä. Lisätietoja alumnitoiminnasta: https://www.helsinki.fi/fi/yhteistyo/alumnille Kirjoittaja on aiemmin kirjoittanut omassa blogissaan tieteen velvoituksesta Helvi Hämäläisen romaanin pohjalta: https://anulah.wordpress.com/2015/11/22/rakkaudesta-tieteeseen/