University homepage | Suomeksi | På svenska | In English

Kehittävän palautteen toteutus

Valtionavustusta varhaiskasvatuksen kehittämiseen koskevassa hakemuksessa on kuvattu hankkeemme tavoitteet, sisällöt ja aikataulut. Hakemukseen tutustumalla saat olennaiset hanketta koskevat tiedot.

Julkaisu kiusaamisesta varhaiskasvatuksessa

Kirja Contemporary Perspectives on Research on Bullying and Victimization in Early Childhood Education on juuri julkaistu. Se sisältää artikkelimme Openness and Agency as Strategies for Addressing Bullying. Kirjoittajat ovat Jyrki Reunamo, James Ko, Doris Cheng, Hui‐Chun Lee, Li‐Chen Wang, ja Essi Salminen. Kirja on vuosittainen virstanpylväs varhaiskasvatuksen tutkimuksessa. Julkaisu on merkittävä tunnustus projektin työlle ja osoitus sen korkeasta laadusta. Artikkelissa tarkastellaan lasten strategioita heidän kohdatessaan kiusaamista. Lisäksi näitä haastattelemalla kerättyjä strategioita suhteutetaan riippumattomaan observointiin, jolloin voidaan tarkastella miten lasten kiusaamisstrategiat näkyvät lasten arjessa. Kirjan voi ostaa esimerkiksi Information Age Publishingin verkkokaupasta. Suora linkki on http://www.infoagepub.com/products/Contemporary-Perspectives-on-Bullying-and-Victimization-in-Early-Childhood-Education.

Valtionavustus varhaiskasvatuksen kehittämiseen

Hankkeemme “Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa” on saanut 280 700 euron valtionavustuksen opetushallituksen kaikkien aikojen ensimmäisessä varhaiskasvatukseen liittyvässä haussa. Summa on suurin kaikista avustetuista hankkeista. Avustus on merkittävä tuki ja tunnustus hankkeelle. Hakijaorganisaationa on Kouvolan kaupunki ja osallistuvat kunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Turku ja Vantaa. Valtionavustus mahdollistaa kunnollisen satsauksen ajantasaiseen palautteeseen pohjautuvaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen.

 

Kehittävä palaute vakiinnutetaan kunnissa

Orientaatioprojektiin osallistuneissa kunnissa – Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Keravalla, Kouvolassa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Turussa ja Vantaalla – kehittävästä palautteesta tehdään pysyvä käytäntö. Observoijien koulutus alkaa tammikuussa 2017 ja tarvittavan infran rakentaminen ja testaaminen aloitetaan välittömästi. Vuoden 2017 syyskuusta alkaen tehdään joka päivä 180 satunnaistettua havaintoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessa tehdään, mihin suuntaudutaan, mikä on fyysinen aktiivisuus, sitoutuneisuus, tunteet, sosiaalinen orientaatio ja lähimmän aikuisen toiminta. Kun pätevään observointitietoon kytketään arviot taidoista ja oppimisympäristöistä, päästään kiinni varhaiskasvatuksen muotoutumisen perustekijöihin ja voidaan paremmin tukea lasten tasapainoista omaa ja jaettua kehitystä.

Monikulttuurisuustutkimukselle rahoitusta

outiAlli Paasikiven säätiö on myöntänyt vuoden 2016 varsinaiset apurahat. Outi Arvola sai rahoituksen (21 000 euroa) hankkeelleen, jossa hän tarkastelee Orientaatioprojektin tuloksia monikulttuuristen lasten näkökulmasta. Paraikaa Outi tarkastelee erilaisten perheiden tuen tarvetta ja seuraavaksi ilmeisesti monikulttuurisuuslasten kohtaamaa arkea. Onnea Outille!

Pedagoginen dokumentointi päiväkodin arjessa

Kati Rintakorven ja Jyrki Reunamon artikkeli Pedagogical documentation and its relation to everyday activities in early years on hyväksytty julkaistavaksi lehdessä Early Child Development and Care. Pedagoginen dokumentointi oli yhteydessä osallistavaan, draamakasvatuksta ja mediakasvatusta sisältävään sekä syvälliseen pedagogiseen pohdintaan pohjaavaan oppimisympäristöön. Merkittävää on, että kun henkilöstö arvioi oppimisympäristön dokumentointia, siitä riippumattomalla observoinnilla löytyi positiivinen yhteys lapsen lisääntyneen onnellisuuden, ilon ja tyytyväisyyden kanssa. Tällaisissa ryhmissä myös lasten toimintaan sitoutuneisuus oli taipuvainen olemaan korkeampi. Lisäksi löytyi useita muita positiivisia yhteyksiä niin lasten omassa toiminnassa kuin oppimisympäristössäkin. Nämä tulokset ovat ensimmäisiä tutkimustuloksia, joissa on kyetty osoittamaan pedagogisen dokumentoinnin ja lasten arjen välillä olevan kvantitatiivinen, tilastollisesti erittäin merkitysevä yhteys.

Progressiivinen palaute varhaiskasvatuksessa

Orientaatioprojekti osallistuu Tekesin Challenge Finland -kilpailuun. Kilpailussa haetaan kaupallistettavia ratkaisuja merkittäviin ongelmiin. Osallistumalla halutaan rakentaa entistä tiiviimpää kehittämisyhteistyötä, myös yhdessä yritysten kanssa. Onhan varhaiskasvatus tulevaisuuden teon paras rakennusalusta. Orientaatioprojektin hanketta esiteltiin Finlandia-talossa 29.2.2016. Esityksen diat ovat saatavilla täällä. Lisätietoja kilpailusta on täällä.

Kehittävä palaute

Vuoden 2015 mittava aineistonkeruu ja palaute ovat onnistuneet erinomaisesti. Selvitämme kuntien kanssa keväällä 2016 projektin vakiinnuttamista.Tältä pohjalta voimme tiivistää projektin sykliä viidestä vuodesta jatkuvaan kehittävään palautteeseen. Käyttämällä huolellista otantaa ja pilvipalveluja pystymme luomaan kuntiin lähes reaaliaikaisen arviointi- ja kehittämisjärjestelmän, jonka osia voidaan räätälöidä kuntien painopisteiden mukaan. Myös resursseja voidaan säästää ja tietotaitoa voidaan kehittää kertakäytön sijaan.

Pedagoginen johtajuus

Kati Järvisen gradussa tarkastellaan pedagogisen johtajuuden yhteyksiä oppimisympäristöön. Pedagoginen johtajuus on tiiviisti sidoksissa päiväkodin toimintakulttuuriin. Työ on hyvä johdatus tammikuun ja helmikuun johtajien palautteeseen, jossa lisäksi tarkastellaan pedagogisen johtamisen yhteyksiä observoituun toimintaan.  Tutustu Katin graduun!

Varhaiskasvatuksen kehittävä palaute

ryhKokoonnuimme 3.12.2015 Vantaalla kuntien yhdyshenkilöiden kanssa kartoittamaan varhaiskasvatuksen kehittämistarpeita ja intressejä. Kuntien tilanne, resurssit ja intressit ovat kovin erilaisia. Tehtävämme on integroida nämä intressit reaaliaikaisen progressiivisen palautteen toimintakulttuuria syventämällä. Tarkoituksena on 1) parantaa kuntien mahdollisuuksia  saada olennaista palautetta ja vaikuttaa sen keräämiseen, 2) parantaa kuntien mahdollisuuksia suorittaa reaaliaikaista analyysia, 3) kytkeä palaute suoraan kehittämistoimintaan ja lopulta 4) ohjata varhaiskasvatusta pätevään ja reaaliaikaiseen tietoon pohjautuen. Tammikuussa 2015 kunnat saavat ehdotuksen toiminnan järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Seuraavassa kokoontumisessa käymme läpi ehdotuksesta heränneitä kysymyksiä ja ehdotuksia, jonka pohjalta lopullinen ehdotus kunnille tehdään. Tarkoituksena on että voimme huhtikuussa 2016 päättää suoran progressiivisen palautteen käyttöön otosta.

Vain esimerkkinä, voimme seurata lasten fyysisen aktiivisuuden vaihtelua ryhmissä (ks. kuva yllä) ja tarkastella erilaisten kehittämistoimien vaikutusta siihen.