University homepage | Suomeksi | På svenska | In English

Taipein kehittämismallien workshop

taipeiworkshopTaipein alueen workshop sunnuntaina 20.11. kokosi yhteen projektin aineiston keruussa mukana olleen henkilöstön saamaan palautetta tutkimuksen tuloksista ja jakamaan kehittämiskokemuksiaan. Suuri osa kehitystehtäväistä liittyi ulkoiluun ja liikkumiseen. Taipei on tiivis suurkaupunki, jossa päiväkodeilla ei aina ole lainkaan pihaa tai liikuntatiloja. Oli huikeata nähdä, miten monet päiväkodit olivat löytäneet luovia ratkaisuja iloiseen ja monipuoliseen liikkumiseen. Workshopiin osallistuivat muun muassa professori Hui-Chun Lee (Tzu Chi University), Li-Chen Wang (Chang Gung University, professori Doris Cheng (Tung Wah Collegesta Hong Kong) sekä professori Karen Liu (Indiana State University).
Vain esimerkkinä, Varhaiskasvatuksen kehittäminen -kirjassa (2014) kuvatussa Sanminin päiväkodissa ei ole lainkaan omaa pihaa. Nykyään päiväkodissa lähdetään joka aamu retkelle puistoon. Ryhmällä on tapana kerätä päivittäin hymyjä ja uusia kontakteja ja he tervehtivät tuttuja ja tuntemattomia. Mukana retkellä näki, että tuttuja olikin kertynyt valtava määrä. Oli hienoa nähdä, miten matkan varrella ihmiset olivat suorastaan kerääntyneet odottamaan lasten jokapäiväistä ohimarssia, puistossa eläkeläisten kuoro jo odotti lapsia ja kauppiaatkin odottivat lasten ohikulkua. Puistossa meno oli vauhdikasta, mutta matka puistoon ja takaisin eteni hitaasti, sillä joka paikasta löytyi tuttuja ja outoja ilmiöitä.

Kehittämismallit Yilan-Hualienissa Taiwanissa

hualienworkshopYilan-Hualien alueen workshop lauantaina 19.11.2016 kokosi  yhteen projektin varhaiskasvattajat jakamaan kehittämistyönsä tuloksia. Esimerkkejä riitti puumajoista puun kantojen käyttöön matematiikassa. Lisäksi tilaisuudessa vertailtiin Suomen ja Taiwanin tutkimustuloksia. Tilaisuudessa toteutui hyvin projektin perusidea henkilöstön oman kehittämistyön voimasta ja hyvien kokemuksien jakamisesta. Tutkijoita oli paikalla Taiwanista, Indonesiasta, Hong Kongista, Turkista sekä Suomesta. Osallistujina olivat muun muassa professori Hui-Chun Lee (Tzu Chi University), professori Li-Chen Wang (Chang Gung University), professori Doris Cheng (Tung Wah College of Hong Kong), professori Shu-Shuan Shih (Taitung University), professori Hui-Hua Chen (Dong Hwa University), Yeni Rachmavati (Pendidikan University), Mehmet Sahin (Dong Hwa University) and Wei-Chen Zhang (Dong Hwa University). Alueen luonnonvoimien, maanjäristysten, Tyynen valtameren, vuorten, eläinten (esim. käärmeet ja moskiitot), taifuunien, luonnon kasvunopeuden ja mahtavien, kirkasvetisten jokien äärellä pitää säilyttää kunnioitus, mutta niistä riittää myös ammennettavaa.

Virtamallin harjoitteluohje

Virtamalli on osoittautunut monipuoliseksi suunnittelun ja osallistumisen välineeksi. Kokeile Virtamallin käyttämistä oman tiimisi kanssa. Ideat syntyvät helposti ja ne asettuvat kuin itsestään mielekkääseen paikkaan osallistavan prosessin osaksi. Katso toiminnan ohje tästä.

Suunnittele – tee – jaa

sharingTaiwanissa lapset ulkoilevat keskimäärin vain 29 minuuttia päivässä ja liikkuvat rivakasti vain 23 minuuttia päivässä. Monissa projektissa mukana olevissa päiväkodeissa onkin kehitystehtäväksi otettu ulkoilun ja liikkumisen lisääminen. Kuvassa on kartta päiväkodin pihasta. Se käydään ensin lasten kanssa aamulla läpi ja suunnitellaan lasten kanssa päivän ulkoleikkejä. Näin lapsilla on jo ulos mennessään rikas käsitys toimintamahdollisuuksistaan. Näin myös aikuiset voivat jo ennalta vaikuttaa siihen, että kaikkien ulkoilukokemukset ovat positiivisia. Ulkoiluaika on pidennetty puolesta tunnista tuntiin. Opettajat kertovat, että lasten ja aikuisten viihtyminen ryhmässä on lisääntynyt. Hiki virtaa helteessä! Kaikki opettajat ovat mukana ulkoilussa ja lapsilla on aikaa syventyä toimintaan. Pesun jälkeen tullaan sisään ja käydään uudestaan läpi lasten kokemuksia kartan avulla. Kuvassa opettajat jakavat kokemuksiaan muiden päiväkotien opettajille ja uusia ideoita kehitellään. Esimerkiksi kartan voisi jättää lattialle ja kehitellä siitä lasten kanssa kolmiulotteisen mallin, jolloin lasten näkökulmia ja osallisuutta saisi vielä paremmin näkyväksi ja lasten kehittämisprosessi voisi rauhassa syventyä. Maasta kaivettuja vanhoja kumimattoja ei saa heittää pois, vaan niistä saadaan upeaa materiaalia rakentamiseen, matematiikkaan ja harjoittelemiseen.

Kehitystehtäviä Taiwanissa

riverplanTaiwanissa projektissa mukana olleet päiväkodit ovat käyttäneet vuosien 2015-2016 tutkimustuloksia pohjana kehittäessään toimintaa. Kehittämisen mallina on ollut Virtamalli. Kuvassa olevassa päiväkodissa lapset olivat observoinnin mukaan hyvin sitoutuneita tuetun leikin aikana, mutta tuettua leikkiä oli kovin vähän. Kuvassa kehitystehtävänä on leikin tukeminen. Virtamallissa pohjoisrannalla on matkan mahdollisuudet ja etelärannalla matkan vaarat. Ensin laaditaan hyvä kartta oppimisympäristöstä, jossa kuljetaan. Sitten selvitetään mitä työkaluja ja taitoja tarvitaan onnistuneella matkalla. Jotta matka olisi mielekäs kaikille, tulee erilasten matkaajien osallisuus huomioida. Lopuksi etsitään keinot jakaa matkan hedelmät kaikkien nautittavaksi. (Klikkaa kuva isommaksi)

 

Pedagoginen johtajuus

Ulla Soukainen on tutkinut johtajuuden yhteyksiä lasten arkeen ja oppimisympäristön painotuksiin. Johtajien arvioinneista löytyi faktoreita kuvaamaan erilaisia johtamisen tapoja ja näissä faktoreissa löytyi suoria yhteyksiä lasten arkeen. Esimerkiksi johtajan arvioimalla laadukkaan pedagogiikan faktorilla oli positiivinen yhteys observoituun lasten sitoutumiseen toimintaansa (korrelaatio +0,127). Sen sijaan esimerkiksi heikon pedagogisen johtajuuden faktorilla oli negatiivinen yhteys lasten sitoutumiseen (korrelaatio – 0,110). Korrelaatiot ovat pieniä paljolti siitä syystä, että observoitavana oli kaikki toiminta kello 8:00-16:00 välillä aina aamupalasta päivälepoon ja ulkoiluun saakka. Korrelaatiot ovat kuitenkin tilastollisesti erittäin merkitseviä, joten tulokset puhuvat vahvasti sen puolesta, että päiväkodin johtajalla on todellista merkitystä lasten lasten oppimisessa. Ulla esittelee tuloksia Edivan Kestävä johtajuus varhaiskasvatuksessa -seminaarissa Tampereella ti 8.11.2016. Voit tutustua Ullan ajatuksia herättävään esitykseen täällä.

Virkistäviä ja ärsyttäviä karikatyyrejä

Lastentarhanopettajaopiskelijoiden organisoima lukupiiri (Keni Miettinen, Lilli Olli ja Heta Stenman) tekivät mainiot karikatyyrit orientaatioista. Ystävällisesti he antoivat myös luvan kuvioiden jakamiseen. Malli on alunperin tehty vuoden 1998 ja 2005 kerätyn aineiston pohjalta. Sittemmin kuva on huomattavasti tarkentunut vuoden 2010 ja 2015 aineiston perusteella, mutta yhä opiskelijat onnistuvat puhaltamaan malliin tuoreutta. Kaikissa orientaatioissa, niin lapsen, kasvattajan kuin suunnittelunkin osalta etsitään tilanteeseen sopivaa tasapainoa avautumisen ja muutoksen välillä. Kokeilepa tulostaa kuvat ja laita ne kahvihuoneen pöydälle. Keskustelua syntyy!

Itsesäätelytaitojen tukemiselle apuraha

Jouni Veijalainen on saanut Jenny ja Antti Wihurin rahastolta 24 000 euron apurahan väitöskirjatyöhön “Lasten itsesäätelytaidot päiväkodissa”. Jounin aineisto koostuu vuonna 2015 kerätystä aineistosta. Työssään Jouni voi esimerkiksi yhdistää lasten itsesäätelytaidot observoituun toimintaan, jolloin voidaan tarkastella tarkasti ja syvällisesti, miten lasten itsesäätelytaidot heijastuvat lasten arkitoimiin, vertaissuhteisiin ja oppimisympäristöön. Itsesäätelytaidot eivät ole pelkästään itsesäätelytaitoja, ne ovat myös vuorovaikutussuhteiden säätelytaitoja. Itsesäätelytaidot ovat olennaisia taitoja ihmisen harjaantuessa ottamaan vastuuta oman ja muiden elämän hyvinvoinnista. Onnea Jounille!

Tiet. perusteet liikk. suosituksille

Varhaislapsuuden liikkumisen suositukset pohjautuvat suurelta osin tieteelliseen tutkimustietoon, jotka on koottu vertaisarvioituun julkaisuun Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille (2016).  (Toim. Arja Sääkslahti), Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 22, 27-31. Tieteellisissä perusteissa hyödynnetään runsaasti Orientaatioprojektissa hankittua tietoa ja näkemystä:

Laukkanen, A., Määttä, S., Reunamo, J., Roos, E., Soini, A., Mäki, P. Perheen tärkeä rooli, s. 22-26.
Reunamo, J. Lapsilähtöinen toimintakulttuuri edellyttää lapsen kuuntelua, s. 27-31.
Iivonen, S., Laukkanen A., Haapala, A. ja Reunamo, J. Motoristen taitojen kehitys, s. 32-37.
Soini, A., Laukkanen, A., Mäki, P. ja Reunamo, J. Fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista edistävä ympäristö, s. 44-48.
Kyhälä, A-L. ja Soini, A. Organisoitu liikunta, s. 49-53.
Reunamo, J. ja Kyhälä, A-L. Liikkuminen varhaiskasvatuspäivän osana, s. 54-58.

Tutustu tieteellisiin perusteisiin osoitteessa http://80.248.162.139/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/OKM22.pdf?lang=fi.

Uudet varhaisvuosien fyys. akt. suositukset julki

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset antavat ohjeita alle 8-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rooleista sekä ohjatun liikunnan ja liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta osana varhaiskasvatusta. Suosituksissa hyödynnetään myös Orientaatioprojektin tutkimustuloksia ja toimintatapoja. Suositukset löytyvät osoitteesta http://okm.fi/OPM/Julkaisut/2016/Iloa_leikkia.html.