University homepage | Suomeksi | På svenska | In English

Varhaiskasvatusjohtajan rooli esillä konferenssissa Kroatiassa

Mikäli varhaiskasvatuksen johtaja kokee olevansa hyvä pedagoginen johtaja, on henkilöstökin innostunutta ja lapset sitoutuneet toimintaan. Tähän päätulokseen kiteytyy Ulla Soukaisen tutkimus, jonka hän esitteli OMEP:n kansainvälisessä konferenssissa Opatijassa, Kroatiassa 21.-24.6.2017. Työsuojelurahasto tuki matkastipendillä Soukaisen konferenssimatkaa. Tutkimus perustuu vuoden 2015 aineiston keruuseen, jossa kytkettiin johtajien arviot lasten observoituun toimintaan. On hienoa, että johtamisen suorat yhteydet lasten kokemuksiin saadaan esiin!

 

Lasten kaverisuhteet

Vuoden 2015 aineistonkeruussa tehtiin Suomessa yli 60 000 havaintoa lasten toiminnasta. Näistä yli 23 000 sisälsi lapsen lähikontaktin. Tämän aineiston tuloksia käsiteltiin Helsingin Sanomien jutussa 31.8.2017. Lasten kaverisuhteet ovat tärkeitä, ne ovat keskeisiä elämän rakennustarpeita!

EARLI 2017 konferenssi

Projektimme tutkijoilla on kolme esitystä EARLI 2017 konferenssissa 28.8-2.9.2017. Keskitymme kehittävään palautteeseen, sen teoriaan, työkaluihin ja tuloksiin:

Enhancing Physical Activity in Taiwanese Early Childhood Education and Care Jyrki Reunamo, University of Helsinki, Finland; Li-Chen Wang, Chang Gung University of Science and Technology, Taiwan; Hui-Chun Lee, Tzu Chi University, Taiwan.

How to implement the observation strategies to raise the Quality of Early Childhood Education (ECEC) James Ko, The Education University of Hong Kong, Hong Kong; Jyrki Reunamo, University of Helsinki, Finland; Hui-Chun Lee, Tzu Chi University, Taiwan; Li-Chen Wang, Chang Gung University of Science and Technology, Taiwan; Hui-Hua Chen, National Dong Hwa University, Taiwan; Shu-Shuan Shih, Tzu Chi University, Taiwan.

Progressive feedback in Finnish Early Childhood Education and Care (ECEC) Jyrki Reunamo, University of Helsinki, Finland; Li-Chen Wang, Chang Gung University of Science and Technology, Taiwan; Hui-Chun Lee, Tzu Chi University, Taiwan; Shu-Chuan Shih, National Taitung University, Taiwan; Hui-Hua Chen, Dong Hwa University, Taiwan.

Projektin esittely Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomien pääuutinen 17.8.2017 oli meidän varhaiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämisprojektimme. Lue inspiroiva ja elävä juttu. Myös kuvat säväyttävät.

Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa -konferenssi

Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa -hanke on Opetushallituksen tukema 12 kunnan yhteishanke varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Hankkeen avulla kehitetään menetelmiä ja mittareita, joilla mitataan ja analysoidaan lasten ja aikuisten tuottamaa arkea varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena on saada palaute varhaiskasvattajien käyttöön lähes reaaliaikaisesti. Saatavan tiedon perusteella kehitetään lapsen hyvinvointia ja oppimista tukevia toimintatapoja. Rakennamme kehittävästä palautteesta varhaiskasvatukseen sisäänrakennettua toimintatapaa, joka antaa kehittämiseen tarvittavan tiedon välittömästi kehittäjien käyttöön. Hankkeen avulla saadaan jo syksyn 2017 aikana noin 100 000 havaintoa lasten toiminnasta varhaiskasvatusyksiköissä, mikä takaa kattavan tiedon, mutta myös mahdollisuuden fokusoida hyvinkin yksityiskohtaisiin asioihin. Konferenssin ohjelma on luettavissa tästä.

Taiwanilaiset kollegat saapuneet

Taiwanilaiset tutkijat, opiskelijat ja lastentarhanopettajat ovat saapuneet Suomeen. He tutustuvat suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja osallistuvat yhteistyöhön. Vieraat odottavat innolla uusia näkökulmia työhönsä. Heillä on myös mukanaan tuoreita kokeiluja omassa työssään, joista he haluavat keskustella suomalaisten kollegoidensa kanssa. Heitä voi tavata esimerkiksi Kehittävän palautteen konferenssissa 16.8. Helsingissä.

Toiminta metsäpäiväkodeissa

Silja Vuohensilta on tehnyt gradun, jossa hän vertaa tavallisten päiväkotien ja metsäpäiväkotien toimintaa. Tutkimuksessa kerättiin strukturoidulla havainnoinnilla ja systemaattisella otannalla havainnointiaineisto kolmesta eteläsuomalaisesta metsäpäiväkodista 18 päivänä klo 8-12. Saatua metsäpäiväkotiaineistoa verrattiin samalla havainnointimenetelmällä kerättyyn  Orientaatioprojektin aineistoon. Tutkimuksesta saa mielenkiintoisen näkökulman vähän tutkittuun aiheeseen. Lapset olivat metsäpäiväkodeissa enemmän osallistuvasti orientoituneita ja vähemmän vetäytyneitä ja dominoivia kuin verrokkipäiväkodeissa. Osallistuva sosiaalinen orientaatio oli metsäpäiväkodeissa yhteydessä huomion kiinnittymiseen lapsiryhmään, yhdessäoloon muiden kanssa sekä fyysiseen aktiivisuuteen. Tutustu Siljan uusia uria aukovaan graduun!

Lasten itsesäätelytaidot

Itsesäätely on keskeinen tekijä lapsen harjaantuessa raivaamaan oman elämänsä polkua kestävällä tavalla. Jouni Veijalaisen, Jyrki Reunamon ja Alisa Alijoen artikkeli Children’s self-regulation skills in the Finnish day care environment on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Early Childhood Education Research -lehdessä. Lapsella on monenlaisia taitoja. Lasten on kuitenkin saatava nämä erilaiset taidot toimimaan toisiaan täydentävinä ja toisiaan tukevina kokonaisuuksina. Sosiaalisten suhteiden kautta itsesäätelyyn liittyy myös yhteisten tilanteiden säätely.

Monikulttuurisuudelle apuraha

Alli Paasikiven Säätiö sai tutkimushankkeiden aiehaussa 37 hakemusta ja väitöskirjojen aiehauessa 86 hakemusta.  Aiehakemusten arvioinnin perusteella työvaliokunta kutsui 11 tutkimushanketta ja 23 väitöskirjan tekijää toimittamaan varsinaisen hakemuksen. Hallitus myönsi kokouksessaan 24.4.2017 neljä apurahaa tutkimushankkeille ja yhdeksän apurahaa väitöskirjoille. Outi Arvola  sai väitöskirjaansa Monikulttuuriset lapset suomalaisessa varhaiskasvatuksessa  21 000 euroa. Onnea Outille! Työ jatkuu tulosten saamiseksi tutkimustulosten saattamiseksi monikulttuurisuutta tukemaan.

 

Maahanmuuttajavanhemmat

Outi Arvola esitteli monikulttuurisen yhdistyksen vanhempainillassa väitöskirjansa tuloksia monikulttuuristen lasten taidoista ja toiminnasta päiväkodissa. Esitys tulkattiin somaliaksi ja arabiaksi. Paikalla oli toistakymmentä maahanmuuttajataustaista isää ja yksi äiti, jotka olivat hyvin kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta ja sen merkityksestä kotoutumisessa ja esimerkiksi kielen oppimisessa. Vanhempien mielestä lasten on tärkeä osata ensin hyvin oma äidinkielensä ja harjoitella sitä kotona. Varhaiskasvatus tukee suomen kielen oppimista. Erityisen ilahtuneita vanhemmat olivat siitä, että maahanmuuttajataustaisten lasten motoriset taidot olivat tulosten perusteella jossain määrin parempia kuin kantaväestön lasten taidot. Näin on etenkin silloin, jos isällä on maahanmuuttajuuden taustaa. Mietimme yhdessä isien kanssa, mistä tämä voisi johtua. Yksi syy voisi olla isien rohkeampi suhtautuminen lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja “riehumiseen”. Monikulttuuristen lasten arjessa voisikin hyödyntää toiminnallisen oppimisen mahdollisuuksia vahvasti. Maahanmuuttajavanhemmat kuulevat mielellään lastensa asioista ja varhaiskasvatuksesta laajemminkin. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään myöhemmin uudelleen. Tilaisuus antaa mahdollisuuden kuunnella vanhempien omia toiveita ja tarpeita, ja keskustella varhaiskasvatuksen merkityksestä, ks. http://globaalinuoret.fi/