Johtajuuden ulottuvuudet ja niihin liittyvät ilmiöt varhaiskasvatuksessa

9.12.2023 | reunamo

Kasvatustieteen päivillä 2023 Vaasassa esiteltiin Kehittävän Palautteen tuloksia, jotka ovat osa Leena Lahtisen väitöskirjatyötä. Esityksessä tarkastelun kohteena oli päiväkodin johtajien käsitykset johtajuudesta heidän johtamissaan yksiköissä. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselyllä 14.08.2019–28.4.2023 välisenä aikana, 20 suomalaisen kunnan varhaiskasvatusyksiköiden johtajilta (N=718). Johtajuuden ulottuvuuksien tarkastelussa käytettiin eksploratiivista faktorianalyysia ja reliabiliteettianalyysia. Analyysin tuloksena löydettiin useampia vahvasti latautuvia faktoreita. Näiden pohjalta muodostettiin kuusi johtajuutta kuvaavaa ulottuvuutta, joiden kautta voidaan tarkastella erilaisia johtajuuteen vaikuttavia ilmiöitä. Ulottuvuuksista muodostettiin summamuuttujat. Tutkimuksessa tarkasteltiin summamuuttujien saamien arviointien vuosittaisista vaihtelua ja huomattiin muutoksia eri ulottuvuuksien painotuksissa. Esityksessä käydään läpi alustavia tutkimustuloksia ja avataan esimerkkejä johtajuuden ulottuvuuksien yhteyksistä päiväkodin taustamuuttujiin ja päiväkodinjohtajien johtamisominaisuuksiin.

Leena Lahtinen, Helsingin yliopisto, Elina Fonsén, Jyväskylän yliopisto, Lauri Heikonen, Jyväskylän ja Helsingin yliopisto, Arto Kallioniemi, Helsingin yliopisto, Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto

Mistä varhaiskasvatuksen kaaoksessa on kysymys?

30.5.2023 | reunamo

Jolanda Havisalmen artikkeli varhaiskasvatuksen kaaoksesta on julkaistu Varhaiskasvatuksen tiedelehdessä . Tutkimus toteutettiin valtakunnallisen Kehittävä palaute -menetelmän avulla. Aineisto kerättiin vuosina 2017–2021 satunnaisotannalla kahden toisistaan riippumattoman mittariston avulla. Aineisto koostui varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemistä oppimisympäristöjen arvioista (n = 2652) sekä koulutettujen observoijien tekemistä lapsihavainnoista (201 851).Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne näyttää kriisiytyneen ja arki päiväkodeissa on paikoittain epävakaata. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä oppimisympäristön tekijät liittyvät korkeaksi arvioituun kaaokseen. Oppimisympäristöä lähestyttiin prosessilaadun näkökulmasta keskittyen vuorovaikutuksen sekä pedagogisen toiminnan ja sen johtamiseen liittyviin teemoihin. Lisäksi henkilöstön ja lasten toimintaa kaoottisissa oppimisympäristöissä tarkasteltiin lähemmin päiväkodin yleisen tilanteen, lapsen toiminnan sekä henkilöstön ja lasten sosiaalisten orientaatioiden kautta. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin käyttäen pää-komponenttianalyysiä, reliabiliteettianalyysiä, korrelaatiota ja varianssianalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että riittämättömät resurssit ja rakenteet, puutteellinen pedagoginen johtaminen ja osaamisen kehittäminen sekä kylmä ilmapiiri ja epäsensitiivisyys ovat yhteydessä korkeaksi arvioituun kaaokseen. Tarkasteltaessa päiväkodin yleistä tilannetta, kaaos näyttäytyi korkeampana rutiininomaisissa tilanteissa ja vapaassa leikissä. Lasten toiminnassa korostui erityisesti sääntöjen vastainen, kielletty toiminta. Henkilöstön ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa sosiaalisissa orientaatioissa painottuivat omaehtoisuus ja vetäytyneisyys. Kuviossa on koottuna kaaoksen ulottuvuudet (klikkaa kuva suuremmaksi!).

Vaikka varhaiskasvatuksen kaaoksesta puhutaan paljon resurssipulan näkökulmasta, tämän tutkimuksen mukaan myös pedagogisen johtamisen haasteet ja sosiaalisen oppimisympäristön kireys kytkeytyvät kaoottisuuteen. Kuitenkin suurimmaksi selittäväksi tekijäksi nousi riittämättömät rakenteet ja resurssit. Ongelma onkin se, miten vajailla resursseilla löydettäisiin tilaa toimintakulttuurin kriittiseen tarkasteluun, yhteiseen reflektioon ja toiminnan kehittämiseen. On selvää, että varhaiskasvatukseen tarvittaisiin lisää resursseja takaamaan ammattilaisille työrauha. Tämän lisäksi kaaosta voidaan ehkäistä suunnittelemalla rakenteita, jotka toisaalta ylläpitävät toiminnan kehittämistä ja toisaalta vapauttavat aikaa henkilöstön ja lasten välisiin kiireettömiin kohtaamisiin.

Artikkelin lähdetiedot alla. Klikkaa myös linkkiä ja lue koko artikkeli!

Havisalmi, J. & Reunamo, J. (2023). Mistä varhaiskasvatuksen kaaoksessa
on kysymys? Journal of early childhood education research, 12(2), 51-70. https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.120383

Erilaiset johtamisen tavat varhaiskasvatuksessa

9.10.2022 | reunamo

Leena Lahtinen on aloittanut jatko-opiskelijana Helsingin Yliopistossa. Hän tekee väitöskirjaa päiväkodin johtamistyypeistä ja niiden yhteyksistä henkilöstöön, oppimisympäristöön ja lasten kokemaan arkeen varhaiskasvatuksessa. Aineisto käsittää toista tuhatta johtaja-arviota, jotka on kytketty henkilöstön oppimisympäristöarviointeihen, lasten taitojen arviointiin ja observointeihin. Johtamista on monenlaista ja erilaiset johtamistavat ovat yhteydessä erilaiseen varhaiskasvatukseen, tutkimus antaa avaimia valita hyviä avaimia parempaan varhaiskasvatukseen.

Kaaos varhaiskasvatuksessa

15.9.2022 | reunamo

Helsingin Sanomat käsittelee varhaiskasvatuksen opettajapulaa 6.5.22. Artikkelissa käytetään Kehittävän Palautteen dataa kuvaamaan varhaiskasvatuksen kaaosta.

“Lasten kokemusten kannalta kiinnostavimmat seuraukset löytyvät Reunamon johtaman Kehittävä palaute -varhaiskasvatuksessa hankkeen aineistosta. Aineistossa on esimerkiksi havainnoitu tarkasti tuhansien lasten toimintaa, tunteita ja sosiaalisia suhteita eri puolilla Suomea. Päiväkotien resurssipulasta on kerätty aineistoa vuodesta 2010 asti.

Ensiksikin Reunamo painottaa, että aikuisten raportoiman resurssipulan ja kaaoksen määrä on pysynyt yli kymmenen vuotta yllättävän paljon samana. Pandemia lisäsi aikuisten stressiä hetkeksi, mutta nyt sen vaikutus ei enää samalla tavalla näy.

Päiväkotien välillä on myös valtavia eroja. Osalla päiväkodeista menee hyvin, mutta toisissa pula ammattilaisten ajasta on jatkuvaa.

Resurssipulasta raportoidaan keskimäärin vähän enemmän suurista päiväkodeista. Samoin erilaista tukea tarvitsevien lasten ja vieraskielisten lasten osuus näkyy aikuisten vastauksissa koko aineistossa.

RESURSSIPULASTA kärsivissä ryhmissä lapset sekä ulkoilevat että liikkuvat päivän aikana vähemmän. Päiväuniaika pitenee.

Päivään mahtuu kaikissa päiväkodeissa leikkiä, mutta resurssipulasta kärsivissä päiväkodeissa leikistä pienempi osa on tuettua. Siis sellaista, jossa lapsi ja aikuinen rakentavat leikkiä yhdessä, mutta joka ei kuitenkaan ole täysin aikuisvetoisesta ohjattua toimintaa.

Lasten toiminnasta suurempi osuus liittyy muuhun kuin toisiin ihmisiin. Parhaimmillaan se voi tarkoittaa keskittynyttä ja mieluista leikkiä yksin, mutta pahimmillaan vastentahtoista yksinäisyyttä ja ikävystymistä.

Lapset saavat aikuisilta vähemmän keskittynyttä huomiota, mutta ottavat myös vähemmän kontaktia toisiinsa. Kun sosiaalisia kohtaamisia on, useampi lapsi ottaa niissä vetäytyvän roolin.

”Lasten ihmissuhteet ovat heikompia ja hauraampia, oli kyse sitten kaverisuhteista tai suhteista aikuisin. Positiivisia tunteita näkyy lapsilla vähemmän, varsinkin onnellisuutta.”

Syventyminen toimintaan vähenee. Lasten toiminta on hajanaisempaa, millä on vaikutusta oppimiseen.

REUNAMON mielestä erityiseen tukeen ja vieraskielisten lasten tukeen pitäisi selvästi satsata nykyistä enemmän.”

Pedagoginen johtajuus ja lasten toimintaan sitoutuneisuus

8.12.2021 | reunamo

Vivianne Ruohola esitteli Kasvatustieteen päivillä Kehittävän Palautteen tuloksia (muut esitystä valmistelevat tutkijat olivat Elina Fonsén, Helsingin yliopisto; Leena Lahtinen, Reunamo Education Research; Petra Salomaa, Reunamo Education Research; Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto ja Reunamo Education Research. Johtamisella osoittautui olevan suoria yhteyksiä Karvin Laadun indikaattoreihin. Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen tutkimus, jossa voidaan tarkastella Karvin laadun indikaattoreiden käytännön toteutumista johtamisessa kahdella riippumattomalla mittarilla toteutettuna. Klikkaa Power Point esityksen linkkiä. Esitys_kasv.tiet.päiv._261121.

Johtaminen varhaiskasvatuksessa

8.9.2020 | reunamo

Elina Fonsenin, Jyrki Reunamon, Leena Lahtisen ja Mari Sillmanin artikkeli “Pedagogical leadership and children’s well-being in Finnish early education” on julkaistu journaalissa Educational Management Administration & Leadership. Artikkelissa käytetään Kehittävän Palautteen aineistoa. Tulokset osoittavat yhteyden johtajan pedagogisen johtajuuden ja lasten havaittujen toimintojen välillä, mukaan lukien oppiminen, positiiviset tunteet, fyysinen aktiivisuus ja osallistuminen. Lisäksi yhteys osoitetaan henkilöstön arvioiman pedagogisen johtajuuden tarpeen ja johtajan arvioiman johtajuuden välillä, mikä korostaa johtajan tarvetta keskittyä pedagogiseen johtamiseen ja henkilöstön osallistumiseen. Tulokset tarjoavat perspektiivin, jonka avulla johtaja voi keskittyä varhaiskasvatuksen päätehtävään, lasten hyvinvointiin.

Yllä olevassa taulukossa on tiivistetty hyvään pedagogiseen johtamiseen liittyvät teemat. Taulukon voisi päiväkodin johtaja kiinnittää seinälleen ja tsekata siitä oman johtamisensa tärkeimmät asiat kerran viikossa!

Itsearvioinnin luotettavuus

19.9.2019 | reunamo

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on laatinut varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit varhaiskasvatukselle. Näiden indikaattorien perusteella Karvi laati itsearviointiin perustuvan kyselyn varhaiskasvatuksen henkilöstölle, jonka tulokset on juuri raportoitu. Karvi esittää tulosten perusteella myös kehittämisehdotuksia. Mutta miten luotettavaa on laadun arviointi itsearvioidulla kyselyllä? Karvi ei mitenkään arvioi oman kyselynsä luotettavuutta. Mari Sillman tuo tähän päivänpolttavaan kysymykseen näkökulman. Sillman on laatinut Karvin indikaattoreista kriteerit, joiden toteutumista kunkin ryhmän kaksi opettajaa arvioi tietämättä toinen toistensa arvioinneista. Sillman vertaa ryhmän kahden opettajan arviointien samankaltaisuutta. Näin saadaan käsitys arviointien luotettavuudesta. Jos ryhmän opettajapari arvioi oppimisympäristöä samalla tavalla, mittarin voi katsoa mittaavan yhdenmukaisesti ryhmän toimintaa. Indikaattoreiden arviointi yhdellä kyselylomakkeella on tämän tutkielman tulosten perusteella haastavaa, lähes mahdotonta. Indikaattoreita tulisikin arvioida monimenetelmällisesti. Onkin huolestuttavaa, että Suomen arvioinnista vastaava Karvi ei tee lainkaan luotettavuusarviota, ei tee kunnollista esitestausta kyselylleen, ei selvitä kysymysten keskinäisiä riippuvuuksia eikä vertaa tuloksia muihin mittareihin tulosten pätevyyden (validiuden) selvittämiseksi. Karvi ei toteuta itse peräänkuuluttamiaan arvioinnin periaatteita. Metsämuurosen (2011) mukaan arvioinnin tulisi perustua osioiden kriittiseen tarkasteluun (validointi ja editointi asiantuntijamenettelynä), mutta osioiden kriittistä tarkastelua ei ole. Arvioinnissa tulisi olla pilottitutkimus, jotta tutkimuksen puutteet voitaisiin korjata, näin ei ole tehty. Osioiden hyvyys ja parametrien tarkistaminen pitäisi tehdä, mutta muuttujien suhteiden tarkastelu puuttuu kokonaan. Karvin pitäisi kuitenkin olla malli pätevästä laadun arvioinnista. Mari Sillmanin erinomainen gradu on luettavissa täällä. Sillmanin arvioimien kriteerien luotettavuuden perusteella on Kehittävän Palautteen oppimisympäristön arviointi muokattu vastaamaan Karvin kriteereitä. Tämän arvioinnin luotetttavuutta ja pätevyyttä voi arvioida esim. vertaamalla arviointeja riippumattomilla mittareilla tehtyihin observointiin ja johtamisarviointeihin.

Kansallinen koulutuksen arviointi ja tutkimus

1.7.2019 | reunamo

Karvi järjesti tiedontuottajien tapaamisen kesäkuun 17 päivänä Hanasaaressa. Tapaamisen tavoitteena oli edistää koulutuksen arvioinnin ja tutkimuksen keskinäistä tiedonvaihtoa ja hyödyntämistä kansallisella tasolla. Tarkoitus oli vahvistaa kansallista yhteistyötä, ehkäistä päällekkäisiä tiedonkeruita sekä lisätä koulutuksen arvioinnin ja tutkimuksen moninäkökulmaisuutta, avoimuutta ja vaikuttavuutta. Jyrki Reunamo esitteli Kehittävää palautetta jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Tutustu esitykseen osoitteessa https://karvi.fi/app/uploads/2019/06/Jyrki-Reunamo.pdf.

Kehittävää täsmäpalautetta päiväkodeille ja lapsiryhmille

1.3.2019 | reunamo

Pilottitutkimus Vantaan Siimapuiston päiväkodissa ja Järvenpään Nummenkylän päiväkodissa on valmis. Kokeilun perusteella tiedämme, että 400 havaintoa on riittävästi päiväkotikohtaisen luotettavan arvion ja kehittämisen suuntien löytämiseksi. Kaikista osa-alueista, päiväkodin toiminnasta, lasten toiminnasta, eri toimijoista, liikkumisesta, oppimisesta, emootioista ja sosiaalisuudesta löytyi sekä hyvin toimivia asioita että kehitettävää.
Molemmissa pilottipäiväkodeissa koettiin hyväksi, että koko kasvatushenkilökunta koulutetaan observointiin ja kaikki myös observoivat. Kokeilun aikataulu, tunti observointia viikossa, koettiin liian raskaaksi. Kokemusten perusteella tulos oli, että 1 tunti observointia kerran puolessatoista kuukaudessa riittää siihen, että päiväkotiin saadaan kehittävä palaute 12 viikossa. Ryhmäkohtainen kehittävä palaute saadaan 40 viikossa, jolloin tuloksia voidaan ryhmässä käyttää pohjana seuraavan vuoden toiminnan syventämiseen. Jos observointiin käytetään tunti kuukaudessa, saadaan tulokset nopeammin.

Joka tapauksessa observoinnin laatu on määrää tärkeämpi, muuten tulokset ovat käyttökelvottomia. On olennaista, että kaikki saavat observointikoulutuksen ja observointiajat ovat satunnaiset. Tähän tarvitaan selkeät ohjeet, johon henkilökunta sitoutuu.

Sydämelliset kiitokset Nummenkylän ja Siimapuiston väelle arvokkaasta työstä. Kokemusten pohjalta voimme aloittaa ensi syksynä päiväkotikohtaisen observoinnin, jolloin päiväkoti saa täsmäpalautteen oman työnsä kehittämiseen sekä päiväkotitasolla että ryhmätasolla. Päiväkodin johtaja voi painottua johtamisessaan tietoperustaiseen johtamiseen ja reaaliaikaiseen prosessien ohjaamiseen. Tämä on huippujuttu!

Jaettu johtaminen & lasten hyvinvointi

29.12.2018 | reunamo

Satu Halonen tutkii tuoreessa gradussaan jaetun johtajuuden yhteyksiä lasten hyvinvointiin päiväkodissa. Tutkimus on uraa uurtava jaetun johtajuuden vaikuttavuuden tutkimuksessa. Jaettuun johtamiseen liittyvät vahvimmat johtamisen piirteet näet klikkaamalla vasemmalla olevan taulukon suuremmaksi. Johtajuudella on merkitystä sekä lasten hyvinvoinnille että henkilökunnan ja päiväkodin johtajan työssä jaksamiselle. Satu rakentaa työnsä persoonallisesti sekä oppimisympäristön, johtamisen että lapsen hyvinvoinnin sisältöjen näkökulmasta. Tutustu Satun puhuttelevaan graduun täällä.

Kehittävä palaute

Tutkimusperustainen varhaiskasvatuksen kehitys

Category Archives: Johtaminen