Millaista on turvallinen digitalisaatio?

Turvallisuus mielletään usein tietoturvallisuuden luottamuksellisuudeksi, sisältäen pääsynvalvonnan, autentikoinnin ja tunnistamisen. Tämä on kuitenkin vain turvallisuuden yksi näkökulma.Toinen, vähintään yhtä tärkeä näkökulma on käytettävyys, eheys ja kiistämättömyys. Tämä tarkoittaa sitä että tiedot ovat saatavilla silloin kun pitää, siellä missä pitää, niille jotka tietoa tarvitsevat ja että tietojen paikkansapitävyyteen voi luottaa. Tässä näkökulmassa tärkeiksi asioiksi muodostuvat muun muassa järjestelmien helppo löydettävyys, yksinkertaiset käyttöliittymät ja erityisryhmien huomiointi. Jos tätä näkökulmaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, voisi käyttäjäystävällisyys olla hyvä sana.

Luottamuksellisuuden ja käyttäjäystävällisyyden tulee digitalisaatiossa olla oikeassa suhteessa keskenään.

Julkiset järjestelmät, jotka käsittelevät vain julkisia tietoja, on rakennettava mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi.

Asteikon toisessa päässä ovat järjestelmät, jotka käsittelevät salaista tietoa ja joihin kohdistuu korkea varautumisen vaatimustaso. Näissä järjestelmissä on pakko sietää kovennettuja tunnistamismekanismeja, rajoitettuja käyttöoikeuksia, rajoitettuja käyttöpaikkoja, toimintalokeja, korkeampaa hintaa ja usein myös erillisiä pääte- ja muita laitteita.

Asteikon ääripäiden välissä olevissa järjestelmissä on osattava tasapainoilla oikein helppokäyttöisyyden ja luottamuksellisuuden välissä. Jos tässä arvioinnissa painotetaan luottamuksellisuutta liian vähän, on tuloksena liian suuri riski tietoturvallisuudelle. Jos tässä arvioinnissa painotetaan luottamuksellisuutta liian paljon, on tuloksena turhan kallis järjestelmä ja sen liian hankala käyttö.

Siis: Käyttäjäystävällisyys ja luottamuksellisuus mukaan suunnitteluun alusta alkaen – oikeassa suhteessa!

Kirjoittaa Valtionvarainministeriön uutiskirjeessa 24.4.2015 erityisasiantuntija Yrjö Benson, JulkICT-toiminto

 

Haku: Tietojärjestelmäasiantuntijan paikka auki

Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Mikkelissä hakee tietojärjestelmäasiantuntijaa!
Työsuhde voi alkaa 1.6.2015 alkaen tai sopimuksen mukaan vuoden kestävään työsuhteeseen. Tehtävässä on 4 kuukauden koeaika.

Haemme henkilöä, jolla on vankka työkokemus web-ohjelmoinnista (erityisesti Java, Spring, Hibernate, AngularJS, PHP) sekä kokemusta Linux-käyttöjärjestelmästä sekä tietokannoista.

Tietojärjestelmäasiantuntijan tehtävä kuuluu Aviisi-projektiin. Tietojärjestelmäasiantuntija työskentelee digitaalisten aineistojen käyttöliittymien parissa (http://digi.kansalliskirjasto.fi).

Lisätietoja Helsingin Yliopiston avointen työpaikkojen sivulla.

Briefly in English

The Centre for Preservation and Digitisation in Mikkeli is searching for a information systems specialist. The employment can start on 1.6.2015 or based on agreement. There is 4 month trial period.

We look for person who has solid work experience of web programming (especially with Java (Spring), Hibernate, AngularJS, PHP) languages and experiences with Linux-operating system and databases.

The job belongs to the Aviisi-project and the information system specialist works with user interfaces of the digital collections http://digi.kansalliskirjasto.fi -service. More information can be found at the University of Helsinki web pages.

Digital Humanities Hackathon (DHH’15)

Anfangi Digitaalisten ihmistieteiden (digital humanities) hackathon järjestetään Helsingissä toukokuun toisella viikolla.

Pääkohderyhmä ovat tutkijat ja opiskelijat eri tieteen aloilta, joita kiinnostaa suuret digitoidut tietomassat ja niiden käsittely tietojenkäsittelytieteen menetelmin, kuitenkin alkuperäisen tutkimusalan: kielitieteet, kulttuuri, historia, jne. näkökulmasta.

Katso kutsu, teemat ja käytettävissä olevat aineistot DHH’15 sivulta ja rekisteröidy mukaan!

P.S. Jos ym. aikataulu ei käy, muita tapahtumia teeman puitteissa löytyy mm. Data Science hackathon tai seminaari Tallinnassa.

 

(Kuvan lähde, Kansalliskirjaton Digitoidut Aineistot, http://digi.kansalliskirjasto.fi, 15.12.1900 Ateneum no 6 s. 15.)

TEM raportoi: Palvelutalouden murros ja digitalisaatio – Suomen kasvun mahdollisuudet

TEM-raportin tarkoituksena on nostaa palvelut Suomen hyvinvointia koskevan keskustelun keskiöön yhdessä teollisuuden ja digitalisaation kanssa. Digitalisaation vaikutukset palvelusektoriin ovat yhtä voimakkaat kuin teollisuuteen; se lisää tuottavuutta ja muuttaa kilpailuoloja esimerkiksi digitaalisten palvelualustojen myötä.

Palvelusektorin laajuus korostaa muutokseen varautumisen tarvetta, sillä digitalisaation vaikutukset voivat olla erittäin suuria. Rakennemuutosta tukevat politiikkatoimet ovat siksi elintärkeitä. Raportti sisältää viisi eri asiantuntijanäkökulmaa palvelualojen kehityksestä ja digitalisaation vaikutuksista.

  • Etlatieto tarkastelee palvelujen skaalautuvuutta ja vientipotentiaalia sekä näiden vaikutuksia henkilöstön määrän, jalostusarvon ja tuottavuuden kasvuun.
  • McKinsey & Company toteaa Suomen palvelusektorin olleen toistaiseksi vakaa kasvun ja työllisyyden lähde ja arvioi tältä osin digitalisaation vaikutuksia.
  • VTT luo näkökulmassaan laajemman kuvan palvelujen globaaleihin muutostrendeihin.
  • DIGILEn näkökulman mukaan alustatalous on nousemassa voittavaksi tuottavuusratkaisuksi.
  • Tekesin Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelmaa koskevassa näkökulmassa kuvataan ohjelman opit palveluliiketoiminnan uudistumiseen.

Asiantuntijanäkemysten pohjalta Työ- ja elinkeinoministeriö esittää johtopäätöksensä jatkotyön perustaksi.

Palveluyritysten mittakaavaetujen ja viennin mahdollisuuksien hyödyntäminen on kansantalouden tuottavuuskehityksen ydinkysymyksiä. Tietoisuutta teollisuuden ja palvelujen ”kohtalonyhteydestä” on lisättävä ja palvelut tulisi nähdä liiketoimintamahdollisuutena kaikilla aloilla.

Tulevaisuuden haasteena on tuotteiden ja palvelujen yhdistäminen innovatiivisin tavoin ja myös yli toimialarajojen. Digitalisaatio globalisoi palvelujen markkinoita ja mahdollistaa tuottavuuden kasvun samalla vähentäen työvoiman tarvetta monilla nykyisillä aloilla.

Digitalisaatio kuitenkin luo myös uusia työpaikkoja muille, osin täysin uusille talouden aloille ja avaa mahdollisuuksia suomalaisten innovaatioiden vauhdittamiseen. Siksi tulisi tunnistaa keinot päästä mukaan palveluliiketoiminnan globaaliin kasvuun ja kytkeä politiikkatoimet palvelemaan tätä kehitystä.

http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/palvelutalouden_murros_ja_digitalisaatio_suomen_kasvun_mahdollisuudet.98033.xhtml