Verkon hakukoneita käyttävät tiedonhakijat törmäävät nykyään lähes väistämättä Wikipedian erikielisiin versioihin. Vaikka Wikipedian luotettavuudesta varoitellaan, itsekin huomaan turvautuvani siihen yhä useammin. Mitä Wikipediasta ja sen luotettavuudesta pitäisi ajatella? Millaista asiantuntemusta Wikipedia oikein tarjoaa?
Wikipedia-workshop Hankenilla
Harmikseni en päässyt paikalle Hankenilla 11.4. pidettyyn Wikipedia-workshopiin. Tuoreessa Verkkari-lehdessä Eeva Peltonen kertoo kuitenkin seminaarin tapahtumista otsikolla “Wikipedia, informaatiolukutaitoa edistävä tietosanakirja?“. Peltosen mukaan osa seminaarin esityksistä saattaa myös olla myöhemmin ilmestymässä artikkeleiksi muokattuina Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Hyvä niin.
Peltonen pohtii omassa artikkelissaan myös Wikipedian luotettavuutta tietolähteenä, tosin lähinnä positiivisesta näkökulmasta: Wikipedian lukijat saavat hänen mukaansa hyvää informaatiolukutaidon opetusta joutuessaan arvioimaan itsenäisesti sen tarjoaman tiedon luotettavuutta. Toisaalta hän lainaa myös yliassistentti Jussi Silvosen esitystä, jossa kaivattiin nykymuotoisen Wikipedian rinnalle avoimeen lähdekoodiin perustuvia “aitoja tietosanakirjoja”, joissa kontrolloitaisiin tiukemmin sisällön laatua ja kirjoittajien asiantuntemusta.
Wikipedian alkuvaiheet: Nupedia
Asiantuntijoiden ja maallikoiden tuottaman sisällön välinen suhde on yksi keskeisistä kiistakysymyksistä Wikipedian historiassa. Wikipedian omat juuret ovat yllättävää kyllä nimenomaan vertaisarviointiin ja asiantunteviin kirjoittajiin perustuvassa projektissa, ja sen nykyinen populistinen toimintaidea syntyi oikeastaan puoliksi vahingossa.
Jimmy Walesin ja Larry Sangerin perustaman, vuosina 2000-2003 toimineen Nupedia-nimisen avoimen verkkoensyklopedian oli tarkoitus sisältää laadukkaita, asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita. Työ eteni kuitenkin tuskastuttavan hitaasti, sillä perimätiedon mukaan ensimmäisen vuoden aikana Nupedian aluksi hyvin mutkikkaan hyväksymisprosessin läpäisi vain 24 artikkelia.
Jo 1990-luvun puolivälissä kehitettyä wiki-tekniikkaa hyödyntävä Wikipedia syntyi alunperin Nupedian rinnalle mahdollistamaan artikkelien raakaversioiden luomisen yhteistyössä ennen kuin ne siirtyivät Nupedian virallisen vertaisarviointiprosessin käsittelyyn. Käytännössä tämä vähemmän byrokraattinen malli osoittautui nopeasti niin suosituksi, että Wikipedia alkoi elää omaa elämäänsä ja alkuperäinen Nupedia jäi kokonaan sen jalkoihin.
Anti-elitistinen Wikipedia?
Edellä esitetystä taustasta huolimatta Wikipedian suhde asiantuntijakirjoittajiin on ollut hyvin ongelmallinen. Nupedian ja Wikipedian alkuperäinen päätoimittaja Larry Sanger on kuvaillut palveluiden alkuvaiheita valottavissa muistelmissaan ristiriitoja, joita syntyi alkuperäisessä Nupedia-hankkeessa mukana olleiden asiantuntijoiden ja Wikipedian maallikkokirjoittajien välille.
Jotta Wikipediaan olisi saatu mukaan mahdollisimman paljon kirjoittajia, hankaliakin osallistujia suvaittiin mahdollisimman pitkälle ja häiriköintiin puututtiin voimallisesti vain ääritapauksissa. Monien mukana olleiden asiantuntijoiden kärsivällisyys ei lopulta kuitenkaan riittänyt jatkuvaan kiistelemiseen lukuisien hankalien persoonallisuuksien ja kiihkeästi omia uskomuksiaan puolustaneiden maallikoiden kanssa, ja niinpä he luopuivat Wikipedian avustamisesta.
Sanger onkin myöhemmin pitänyt Wikipedian käytännöissään omaksumaa anti-elitismiä suurimpana esteenä sen kehittymisessä oikeasti laadukkaaksi tietosanakirjaksi. Koska Wikipedia näyttää jääneen projektin alkuvaiheessa luotujen (osittain tilapäisiksi tarkoitettujen) toimintaperiaatteiden vangiksi, Sanger on ryhtynyt käynnistämään uutta wiki-ensyklopediaa Citizendiumia, jonka editointiprosessissa ja organisaatiossa on yritetty ottaa opiksi Wikipedian heikkouksista.
Wikipedia ja tekijyys
Wikipedian yhteydessä korostetaan usein sitä, että sen artikkelit ovat päivittäjien muodostaman laajan yhteisön tekemän kollektiivisen työn tulosta ja niiden laatu syntyy vähitellen päivitysten/päivittäjien suuren määrän ansiosta. Jossain määrin näin toki onkin, mutta asiaa on kuitenkin turha mystifioida tai romantisoida. Laadukkaiden artikkelien tuottamiseen tarvitaan Wikipediassakin asiantuntevia kirjoittajia, jotka ovat valmiita sitoutumaan niiden tekemiseen ja käyttämään niihin merkittäviä määriä aikaa ja vaivaa. Tämä asia selviää varsin nopeasti laadukkaiden Wikipedia-artikkelien muokkaushistoriaa selaillessa.
Wikipedian artikkelin keskeinen sisältö syntyy yleensä yhden (tai muutaman) kirjoittajan tekemänä työnä. Suurin osa muiden käyttäjien muokkauksista kohdistuu tyypillisesti kirjoitusvirheisiin ja yksittäisiin detaljeihin. Lisäksi suuri osa “korjauksista” saattaa olla virheellisiä tai muuten artikkelin kokonaisuuden kannalta epäedullisia. Laadukkaidenkin artikkelien taso saattaa pahimmillaan heikentyä asiantuntemattomien käyttäjien tekemien muokkausten myötä.
Wikipedian arvo
Toinen kysymys on sitten se, miten laadukasta verkkotietosanakirjan sisältämän tiedon pitäisi olla ja miten paljon tällä laadukkuudella on lopulta merkitystä palvelun suosion kannalta. Wikipedia on jo nykymuodossaan kiistaton menestystarina, sillä sen sisältämät tiedot ovat joka tapauksessa puutteistaan huolimatta kätevästi kaikkien verkossa liikkuvien tiedontarvitsijoiden tavoitettavissa ja hyödynnettävissä.
Roy Rosenzweig ja Dan Cohen ovatkin esittäneet, että Wikipedian kaltaiset avoimesti hyödynnettävät tietoresurssit voivat olla epätäydellisyydestään huolimatta arvokkaampia kuin vastaavat käyttöoikeuksiltaan rajatut palvelut, vaikka niiden sisältämä informaatio olisi sinällään merkittävästikin laadukkaampaa. Vaikka Wikipedia ei kenties sinällään kelpaa lähdeteokseksi opinnäytteeseen tai tieteelliseen tutkimukseen, se on kuitenkin käytännöllinen tiedonlähde moniin muihin tarkoituksiin.
Lähteitä:
Daniel J. Cohen: From Babel to Knowledge. Data Mining Large Digital Collections (D-Lib Magazine Volume 12, Number 3 (March 2006))
http://www.dlib.org/dlib/march06/cohen/03cohen.html
Nupedia (englanninkielisen Wikipedian artikkeli)
http://en.wikipedia.org/wiki/Nupedia
Eeva Peltonen: Wikipedia, informaatiolukutaitoa edistävä tietosanakirja? – Vaikutelmia Wikipedia-workshopista Hankenilla 11.4.2007. (Verkkari 4/2007).
http://www.helsinki.fi/kirjastot/verkkari/2007/04/wikipedia.html
Brock Read: Can Wikipedia Ever Make the Grade? (The Chronicle of Higher Education, October 27, 2006)
http://chronicle.com/temp/reprint.php?+id=z6xht2rj60kqmsl8tlq5ltqcshc5y93y
Roy Rosenzweig: Can History be Open Source? Wikipedia and the Future of the Past (The Journal of American History Volume 93, Number 1 (June, 2006))
http://chnm.gmu.edu/resources/essays/d/42
Larry Sanger: The Early History of Nupedia and Wikipedia: A Memoir (Slashdot, April 18, 2005)
http://features.slashdot.org/features/05/04/18/164213.shtml
Larry Sanger: The Early History of Nupedia and Wikipedia, Part II (Slashdot, April 19, 2005)
http://features.slashdot.org/features/05/04/19/1746205.shtml?tid=95
Larry Sanger: Why Wikipedia Must Jettison Its Anti-Elitism (Kuro5hin, December 31, 2004)
http://www.kuro5hin.org/story/2004/12/30/142458/25
Jussi Silvonen: Wikipedia ja käyttäytymistieteet (Esitys Wikipedia-workshopissa 11.4.2007)
http://oacs.shh.fi/wikiworkshop_files/silvonen.pdf