Aihearkisto: Ruralia-instituutti

Huutelua korona-katsomosta

|

Viime viikot ovat tarjonneet meille yhteiskuntatietelijöille ja muille kulttuurin tutkijoille mielenkiintoisia näkyjä ihmisyhteisöjen toimintaan. Medialla näyttää olevan vain yksi aihe, josta voidaan kertoa lukemattomin variaatioin. Erilaiset asiantuntijat ovat kertoneet meille vuolaasti näkemyksiään koronasta. Tämän lisäksi tulevat vielä erilaiset kokemusasiantuntijat alkaen naapurin Penasta päätyen Balille koronan takia jumiin jääneisiin ykkösluokan maailmantähtiin.

En usko, että minulla on mitään sen syvällisempää sanottavaa kuin kenelläkään muulla itse sairaudesta. Tämän kirjoituksen kautta haluaisin kuitenkin jakaa joitakin politiikan tutkimuksen näkökulmasta tekemiäni havaintoja viime viikkojen korona-uutisoinneista. Ne ovat enemmänkin vain alustavia kuvaelmia kuin analyysejä. Niitä pohtiessani olen myös palannut tutkijakoulutukseni alkujuurille jonkinlaisen metodologisen selkänojan saamiseksi.

Lue loppuun →

Geran-Marko Miletić: Institute of Social Sciences Ivo Pilar in Zagreb, Croatia

|

My name is Geran-Marko Miletić. I am a sociologist and I work as a senior scientific associate at the Institute of Social Sciences Ivo Pilar in Zagreb, Croatia. My research interests are broadly concerned with the sociology of settlements and social aspects of local development. However, neighbourhood social cohesion, local social relationships and community wellbeing in areas with larger density of second homes are topics that have been attracting me for a long time. So far, I have been involved in two projects regarding second home development in Croatia. In the first project, conducted 15 years ago, I was engaged as a young researcher, and that project provided the starting point for my PhD thesis titled ‘Social Aspects of Second Home Use in Croatia’. The second project titled ‘Second Homes and Social Sustainability of Local Communities in Croatia’ ended in 2017, and I was the principal investigator for this project. Lue loppuun →

Nykyisen Seinäjoen keskustan kehittämisen juuret ovat 1990-luvulla

|

Seinäjoen keskustan kehittäminen on aihe, joka nousee eri medioissa pinnalle tuon tuostakin. Toisinaan uutisvirtaa seuratessa tulee sellainen olo, että ennen tätä päivää aluetta ei kehitetty, vaan sen annettiin taantua. Todellisuudessa keskustaa on kehitetty koko kaupunkiajan. Valitut kehittämisen painopisteet ovat toki olleet erilaisia kuin nyt. Vuosien saatossa ne ovat myös voineet vanhentua ja muodostua suoranaisiksi rasitteiksi alueen elinvoimalle. Lue loppuun →

Roskakalasta ekoinnovaatioksi

|

Kesätuuli hellii lämpimänä ja puna-valkea koho keinuu auringon kultaamien aaltojen tahtiin. Järven rantaa reunustavat valkokylkiset koivut, jotka ovat juuri kesän vihreimmillään. Veneen pohjalla on vanhassa hillopurkissa kastematoja… Palataanpa kuitenkin keskelle talvea ja rikotaan kesäpäivän kirkkaus ajatuksilla ilmastonmuutoksesta ja sen hillitsemiseen tarvittavista ekoinnovaatioista – sellaisten alkujuuret löytyvät nimittäin sieltä järveltä. Lue loppuun →

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden soppaa hämmentämässä

|

Prologi
Olemme Nopankylän kylätalolla Ilmajoella. Seison hieman hermostuneena yleisöni edessä ja odotan, että saisin suunvuoron. Paikalla on Nopankylän kyläyhdistyksen edustajien lisäksi osallistujia Ylistaron Kainastolta. Tila hiljenee pikkuhiljaa, katseet kääntyvät puoleeni. Hengitän syvään ja varmistan vielä kerran, että takanani näkyy oikea aloitusdia. Korotan ääntäni, muistan kerrankin esitellä itseni ja kertoa, mitä tahoa edustan. Aloitan puheeni, samalla seuraan yleisöni ilmeitä. Lue loppuun →

Kestävien ruokapalveluiden kehittäjät yhteistyössä Itämeren alueella

|

Kestävyysnäkökohtien huomioimisesta julkisissa ruokapalveluissa ja hankinnoissa on tullut entistä tärkeämpää. Kestävien toimintamallien saamiseksi nykyistä nopeammin osaksi käytännön ruokapalvelutoimintaa tarvitaan lisää yhteistyötä ja uusien työkalujen sekä toimintatapojen innovointia. Yhteistyön laajentamisella maiden rajojen yli voidaan saavuttaa entistä suurempi innovaatiopotentiaali. Itämeren alueella virallinen yhteistyö kestävämpien julkisten ruokapalveluiden puolesta on tähän mennessä puuttunut. Nyt asiaan on saatu muutos uuden hankkeen myötä.

Lue loppuun →

Tuloskunto

|

Eräs tutkimusryhmä, jonka jäsen olen, on saamassa näillä näkymin vain yhden julkaisupisteen kuluvan vuoden aikana, useiden julkaisujen siirtyessä ensi vuoden puolelle osin meistä riippumattomista syistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme saaneet läpi vain yhden paperin, vaan niitä lienee ollut kymmenkunta. Ne ovat kuitenkin olleet esimerkiksi vertaisarvioimattomia ”harmaita” tutkimusraportteja ja suurelle yleisölle tarkoitettuja kansantajuisia tekstejä, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö ei rahoitusmallissaan juuri arvosta. Ne eivät ole myöskään hääviä valuuttaa akateemisen meritoitumisen kannalta, joskaan ei niistä haittaakaan liene. Lue loppuun →