Kynsilakan kemiaa tukemaan lukiokemian kiinnostavuutta

Kiinnostus kemiaa kohtaan vähenee ajan myötä ja sen ehkäisemiseksi on pyritty tunnistamaan tilanteen syitä sekä ratkaisuja, joilla opetuksessa voidaan tukea kemian kiinnostavuutta. Merkittävinä syinä sille, miksi kemia ei kiinnosta opiskelijoita, pidetään muun muassa kokemuksia oppiaineen teoreettisuudesta ja irrallisuudesta oikeasta elämästä. Näihin mielikuviin voidaan kuitenkin vaikuttaa tuomalla opetukseen mukaan tapoja konkretisoida opittua arkielämän konteksteissa. 

Kontekstuaalinen kemian opetus on tapa opettaa kemian sisältöjä siten, että oppimista kehystää arkielämän konteksti. Oppimistilanteessa opitaan teoriasisältöjä siten, että saman tien nähdään, miten opetuksen eri käsitteet liittyvät toisiinsa ja auttavat ymmärtämään, tulkitsemaan ja selittämään todellisen maailman ilmiöitä. Kontekstuaalista kemian opetusta on alusta lähtien tutkittu kiinnostuksen tukemisen näkökulmasta useiden eri kontekstien yhteydessä. Uutena näkökulmana hyväksi havaittuun kosmetiikan kemian aihepiiriin on tutkittu kynsilakan kemiaa opetuksen kontekstina. Kehittämistutkimuksessa kehitettiin kahden kokeellisen työn kokonaisuus, joissa perehdytään kynsilakan avulla muun muassa aineen rakenteeseen, värihavaintojen muodostumiseen sekä kosmetiikan turvallisuuteen. Kokeellisten töiden aikana saadaan aikaiseksi kauniita värikuvioita, jotka voidaan pitää tallessa kartongilla. 

Kehittämistuotosta testanneet lukiolaiset kokivat kynsilakan kemian parissa opiskelun kiinnostavaksi. Kyselyaineiston perusteella kehittämistuotos herätti heissä tilannekohtaista kiinnostusta, jonka eri osa-alueet kertovat opetuskokonaisuuden olleen sekä ominaisuuksiltaan että aiheiltaan kiinnostava, miellyttävä sekä merkityksellinen. 

Tutustu koko tutkimukseen ja yksikön muihinkin tutkielmiin tästä. 

Teksti: FM Sofia Selenius 

Kyselylomake kemian opetuksen tutkimuksesta puuttuvaan uusiutuvien luonnonvarojen ja kestävyyskasvatuksen kontekstiin

Maapallon ehtyvien resurssien vuoksi kiinnostus uusiutuvista luonnonvaroista on kasvanut yhteiskunnassa ja yhä enemmän halutaan tutkia niiden mahdollisuuksia eri sovellus- ja käyttökohteissa. Sen vuoksi ne tulisi tuoda osaksi myös kemian koulutusta. Tutkielmassa paneuduttiin uusiutuviin luonnonvaroihin kiinnostuksen ja kestävyyskasvatuksen näkökulmasta. Kiinnostuksen laskusta kemiaa kohtaan ollaan huolestuneita ja kestävyyskasvatus kasvattaa yhä enemmän jalansijaa opetussuunnitelmissa, jonka vuoksi ne valikoituivat tutkimuksen näkökulmiksi.  

Tekemässäni maisterintutkielmassa tehtiin ja testattiin määrällisellä pilottitutkimuksella kyselylomake edellä mainittuun kontekstiin paikkaamaan alalta puuttuvaa tutkimusaukkoa. Tavoitteena oli testata sen toimivuutta ja saada alustavia tuloksia kyselylomakkeelle suunniteltuihin tutkimuskysymyksiin. Kyselylomakkeella mitattiin uusiutuvan limoneenin yhteyttä tilannekohtaisen kiinnostuksen heräämiseen kemiaa kohtaan, uusiutuvien luonnonvarojen kiinnostuskohteita sekä uusiutuvien luonnonvarojen yhteyttä kestävyyskasvatuksen toteutumiseen.  

Kyselylomakkeen tekemisen vaiheet.

Kuva. Kyselylomakkeen tekemisen vaiheet.

Tehdyssä pilottitutkimuksessa kyselylomake todettiin toimivaksi. Alustavat tulokset kyselylomakkeelle suunniteltuihin tutkimuskysymyksiin myös osoittivat olevansa mielenkiintoisia eli ne antoivat osviittaa aiheen potentiaalista olla varteenotettava tutkimuskohde tulevaisuudessa. Uusiutuvien luonnonvarojen, kuten limoneenin käytöllä on potentiaalia herättää nuorissa tilannekohtaista kiinnostusta kemiaa kohtaan ja useat eri näkökulmat niissä kiinnostavat heitä. Lisäksi alustavien tuloksien mukaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttö tukee kestävyyskasvatuksen mukaista opetusta.   

Tutustu koko tutkimukseen ja yksikön muihinkin tutkielmiin tästä. 

Kirjoittaja: FM Suvi Korhonen

Kuvataiteita ja kemiaa yhdistävä virtuaalinen STEAM-oppimateriaali

Kemian opiskelijoiden kiinnostuksen on todettu laskeva, ja sen myötä on herännyt huoli kemian osaajien vähenemisestä esimerkiksi teollisuuden aloilta. Yhdeksi syyksi kiinnostuksen vähenemiselle on esitetty kemian näyttäytyminen epärelevanttina, eli opiskelijat eivät koe kemian taitoja ja tietoja tärkeänä itselleen tai yhteiskunnallisesti eivätkä siten motivoidu opiskelemaan kemiaa tai tavoittelemaan kemian uraa. Tutkimukseni mukaan relevanssia voidaan parantaa tutkimuksellisella ja oppilaslähtöisellä opetuksella, joka simuloi aitoja työssä tai kemian tutkimuksessa vastaan tulevia tilanteita ja ongelmia. Tällöin opiskelijan on mahdollista nähdä kemian tietojen ja taitojen arvokkuus ja niiden tarpeellisuus opiskelijan omassa arjessa tai tulevassa ammatissa.  

Kehittämistutkimuksen aikana luotiin virtuaalinen oppimateriaali, jossa yhdistetään kemiaa ja kuvataiteita ongelmalähtöisesti STEAM-opetuksen (science, technology, engineering, the arts, and mathematics) avulla. STEAM opetuksella on havaittu olevan monenlaisia hyötyjä kuten opiskelijoiden motivaation kasvu, kriittisen ajattelun lisääntyminen ja opittujen asioiden syvällisempi ymmärrys. STEAM-opetus antaa myös mahdollisuudet hyvin erilaisiin opetusmenetelmiin ja sen tarkoituksena on ennen kaikkea mahdollistaa oppilaan holistinen ymmärtäminen aiheesta.

Tavoitteena on tutkimuksen myötä tarjota opettajille virtuaalinen oppimateriaali, jota tehdessä on pyritty huomioimaan yleisimmät haasteet virtuaalisissa oppimateriaaleissa ja STEAM-opetuksessa. Materiaalista on pyritty tekemään oppimista ja opetusta tukeva, jotta materiaali sopisi myös opettajille, joilla ei STEAM-opetuksesta ennestään kokemusta olisikaan. Kehitetystä oppimateriaalista voi opettaja myös käyttää vain haluamiaan osasia ja näin piristää omaa opettajuuttaan yhdistämällä kuvataiteita kemian opetukseen.  

Tutustu tutkimukseen ja yksikön muihinkin opinnäytetöihin tästä. 

Teksti: FM Veera Uusi-Äijö