Globalisoituneessa maailmassa ruokatarvikkeet kulkevat mantereilta toisille. Kun ruokaa kuljetetaan monien välikäsien kautta kauppoihin ympäri maailmaa, ruokaväärennösten mahdollisuus kasvaa. Mutta entä jos ostaisikin ruokaa läheltä, vaikka hunajaa kumppanuusmaatalouden kautta?
Tuontihunaja ruokaväärennösten kohteena
Väärennösten kohteena ovat useimmiten erityisen arvokkaat tuotteet, kuten luomuruoka tai esimerkiksi laadukas oliiviöljy. Ruokaväärennösten tavoitteena on aina taloudellinen hyöty – halvan tuotteen myyminen kalliimmalla.
Hunaja on tunnetusti terveysvaikutteinen luonnontuote. Se onkin arvonsa vuoksi joutunut maailman kymmenen eniten väärennetyn ruokatuotteen listalle. Eniten väärennetään Manuka-hunajaa.
Hunajan kohdalla ruokaväärennös tarkoittaa useimmiten hunajan jatkamista siirapilla tai väriaineiden lisäämistä. Mehiläisvahaa saatetaan jatkaa parafiinillä. Väärennystekniikat ovat kehittyneet viimeisten muutamien vuosien aikana niin hyviksi, että laboratoriot eivät meinaa pysyä väärennösten mukana. Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkosen mukaan nykyteknologian avulla hunajaa voidaan väärentää esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
– Maantieteellistä alkuperää voidaan manipuloida poistamalla hunajasta siitepöly esimerkiksi ultrasuodatuksella. Huijaustarkoituksessa on sitten voitu lisätä hunajaan jonkin ”toivotun” alueen kasvien siitepölyä. Suodattamalla pystyy myös parantelemaan huonolaatuista hunajaa jäämiä tai epäpuhtauksia poistamalla.
Hunajaväärennökset valvonnan haasteena
Suomessa myytävän hunajan merkittävin laadun ja alkuperän valvoja on Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry (SML). Se ottaa pistokokeina ympäri Suomea joka vuosi 150 purkkia laatutestaukseen, joista 100 purkkia menee lisäksi siitepölytestaukseen.
Myös Ruokavirasto tekee pistokokeina hunajan laaduntarkkailua, mutta kauppojen vastuulla on taata, että hunajana myyty tuote on sitä, mitä sen kuuluisi olla. Vaikka valvonnalla ja pistokokeilla on pelotevaikutus väärentäjiin, teknologia ei ole pysynyt hunajanväärentäjien kannoilla. Esimerkiksi Kiinassa kemiallisen sokerin lisääminen hunajaan on yleistynyt, eivätkä modernit valvontamenetelmät kykene sitä vielä erottamaan itse hunajasta.
Mikäli haluaa olla varma hunajansa laadusta ja alkuperästä, sitä kannattaa hankkia suoraan kotimaiselta tuottajalta. Kuluttajat ovat erittäin tietoisia hunajaväärennöksistä ja kyselevät tuottajilta hunajan tuotannosta, mesikasveista tai hunajan käsittelystä, toteaa mehiläistarhaaja, tutkija Hannele Suvanto. Yleisin kysymys liittyy hunajan alkuperään ja mehiläispesien sijaintiin. Usein kysytään myös, onko hunajaan lisätty sokeria. Kuluttajien uteliaisuus kertoo heidän olevan varuillaan väärennösten suhteen, mikä on viime kädessä voitto kotimaisen hunajan tuottajille.
Hunajaa omasta kummimehiläispesästä
Toisen sukupolven lapinlahtelaisille mehiläistarhureille Päivi ja Kari Lapille on sydämen asia lisätä ihmisten tietoisuutta kotimaisen hunajan laadusta ja nykypäivän mehiläistarhauksesta. Heidän 300 mehiläispesän yrityksensä Hunajalähde Oy tarjoaakin mahdollisuuden seurata oman hunajan matkaa kukista purkkeihin asti kummimehiläispesätoiminnan kautta.
Tässä tapauksessa kummimehiläispesätoiminta tarkoittaa, että kuluttaja ryhtyy yhdeksi kaudeksi kerrallaan yhden Hunajalähteen mehiläispesän kummiksi. Päivi ja Kari hoitavat pesiä kummien puolesta ja lähettävät videoita mehiläisten ja tarhan elämästä kummeille. Kysymyksiä saa ja tulee esittää. Tilalla myös kannustetaan käymään. Kauden lopuksi kummeille lähetetään kotiin kummimaksun suuruudesta riippuen joko 1,5 tai 3,6 kiloa omaa hunajaa 300:n gramman purkeissa. Hunajapurkkien nimikoinnin voi itse päättää ja myös kuvan liittäminen etikettiin on mahdollista.
Kummimehiläispesät ovat olleet suosittuja niin lahjana kuin omana ilonakin. Erityisesti lapset ovat Kari Lapin mukaan nauttineet mehiläispesäkummiudesta ja mehiläisten elämän seuraamisesta.
Niin lapset kuin aikuisetkin voivat kummimehiläispesien avulla ymmärtää hunajaa paremmin mehiläisten ja ympäröivän luonnon suhteesta syntyneenä luonnontuotteena. Samalla voi olla varma hunajansa laadusta, tukea kotimaisia hunajantuottajia ilman välikäsiä sekä toimia hunajan tuotannon eettisyyden ja läpinäkyvyyden puolesta.
Hunajalähteellä on kahden kokoisia kummimehiläispesiä: “Työmehiläinen” (1,5 kg hunajaa) ja “Kuningatar” (3,6 kg hunajaa). Myytävien kummimehiläispesien määrä on laskettu niin, että vaikka olisi todella huono hunajavuosi, kaikille kummeille riittää sovittu määrä hunajaa. Kummimaksut on määritelty niin, että ne kattavat tarhureille tuntipalkan työstään. Lisätietoja ja kummimehiläispesän tilaus
Myös Suomen Lähi Luomu Oy Lahdessa tarjoaa hunajaa ja tietoa mehiläisistä kumppanuusmaatalousperiaatteella. Jos asuu Lahdessa tai lähialueilla, voi saada mehiläispesän vaikka omalle pihalleen.
Teksti on kirjoitettu KUMAKKA-hankkeessa. Se perustuu Kari Lapin haastatteluun, Marjo Särkkä-Tirkkosen, Hannele Suvannon ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton tiedonantoihin sekä alla mainittuihin lähteisiin.
Lähteet:
Bruneau, E. 2021. Väärentäjien vääristämää? – Hunajamarkkinat Euroopassa ja maailmalla. Luento Hunajaseminaarissa 22.–23.2.2021.
García, N. L. 2018. The current situation on the international honey market. Bee World, 95(3), 89-94.
Johnson, R. 2014. Food fraud and ”economically motivated adulteration” of food and food ingredients.Congressional Research Service.
Jones Ritten, C., Thunström, L., Ehmke, M., Beiermann, J., & McLeod, D. 2019. International honey laundering and consumer willingness to pay a premium for local honey: an experimental study. Australian Journal of Agricultural and Resource Economics, 63(4), 726-741.
Parikka, O. 2021. Hunajahuijarit vedättävät kuluttajien lisäksi myös testejä – Suomen mehiläishoitajain liitto: “Osa EU:hun tuotavasta hunajasta ei täytä hunaja-asetuksen kriteerejä”. Yle Uutiset 10.2.2021.