Rekolan Puutarha & CSA kokoaa ihmisiä yhteisen ruoan ympärille jo kolmatta kesää yhdistämällä kumppanuusmaataloutta ja kannattavaa puutarhatuotantoa. Tarjolla on yhteisiä tapahtumia ja monipuolinen satolaatikko kasviksia. Puutarha on kehittänyt vuosien saatossa viljelyään ja muuta toimintaansa nyt niin sujuvaksi, että yhteiseen toimintaan voidaan panostaa entisestään.
Rekolan Puutarha & CSA on tuottajavetoinen, vihanneksiin ja juureksiin keskittyvä kumppanuustila Raikussa, Tampereen läheisyydessä. Rekolan Puutarha on tiettävästi yksi Suomen ensimmäisistä luomukauppapuutarhoista. Se perustettiin jo 70-luvulla Rekolan biodynaamisen maatilan yhteyteen, mistä se tänäkin päivänä saa esimerkiksi lannoitukseen tarvittavan lehmänlannan.
Satolaatikon monipuolinen sisältö vaihtelee kauden kuluessa
Kumppanuustoiminta aloitettiin vuonna 2019 sadalla sato-osuudella. Kaudella 2021 tarjolla on jo yhteensä 150 sato-osuutta. Yhteen sato-osuuteen kuuluu satolaatikko joka toinen viikko heinä-joulukuun ajan. Satolaatikon sisältö on monipuolinen, mutta vaihtelee kauden kuluessa – keskikesällä on paljon vihreitä vihanneksia, kun taas talvea kohden enemmän juureksia. Yksi satolaatikko painaa noin 5–10 kiloa sisällöstä riippuen. Laatikon koko ja sen sisältämä kasvisvalikoima on suunniteltu yhden hengen tai pienen perheen kahden viikon tarpeisiin. Satolaatikon voi hakea joko Rekolan Puutarhalta tai sovitusta noutopisteestä Tampereelta.
Satovarmuus antaa tilaa sosiaalisten suhteiden kehittämiselle
Tilalla ryhdyttiin kumppanuusmaatalouteen, koska haluttiin vastata aikakautemme ekologiseen kriisiin ja sosiaaliseen eriytymiseen tuomalla tuottajia ja kuluttajia lähemmäs toisiaan laadukkaan, uudistavasti tuotetun ruoan ympärille. Rekolan puutarhan viljelijän, Henri Murron, mukaan kumppanuustilan käytännön toiminta on kuitenkin kehitettävä huippuunsa ennen kuin suuria sosiaalisia tavoitteita voidaan saavuttaa kumppanuusmaatalouden avulla.
Rekolan Puutarhan pitkän historian, osaavien puutarhurien sekä uudistavien luomu- ja biodynaamisten viljelymenetelmien ansiosta sato on varmaa, maan viljavuus hyvä ja kasvikset korkealaatuisia. Osaltaan näiden ansiosta kumppanuusmaatalouteen siirtyminen onnistui.
Toimintaa kehitetään puutarhalla kuitenkin edelleen, ja esimerkiksi työnteon tehokkuutta ja logistiikkaa kehitetään jatkuvasti. Sato-osuuksista saatava tuotto ohjautuu nelihenkisen puutarhatiimin palkkojen lisäksi aina myös investointeihin puutarhan parantamiseksi.
Sato-osuuden ostaneet voivat tarkastella, mihin sato-osuusmaksut käytetään
Rekolan Puutarhan budjetti on avoin, mikä tarkoittaa, että sato-osuuden ostaneet voivat halutessaan tarkastella, mitä tuotanto maksaa ja mihin sato-osuuksista saatavat tulot tarkalleen menivät. Avoimuusperiaate on keskeinen osa tuottajien ja kuluttajien lähentymistä ja sosiaalista muutosta, sillä nykyaikaisessa markkinataloudessa ostavien ja tuottavien intressit voivat olla usein vastakkaisetkin,, eikä vuorovaikutusta juurikaan ole.
Luvassa lisää yhteistä toimintaa ja vuorovaikutusta
Murron mukaan Rekolan Puutarha toimii käytännössä jo niin hyvin, että yhteisiin tapahtumiin voidaan alkaa panostaa entistä enemmän. Jokavuotisten monisatahenkisten tilaillallisten ja vapaaehtoisten sadonkorjuutalkoiden lisäksi suunnitteilla on esimerkiksi yhteinen eväsretki kevään 2021 taimimyynnin yhteyteen. Sato-osuuden ostaneet voivat näin halutessaan tulla tutustumaan puutarhaan, sen ihmisiin ja tuotantotapoihin, keskustelemaan ja tapaamaan toisiaan. Rekolan Puutarha onkin tiennäyttäjä siinä, miten toimivan kumppanuusmaatalouden avulla voidaan luoda uudenlaisia sosiaalisia suhteita yhteisen ruoan ympärille menettämättä taloudellista kannattavuutta.
Rekolan puutarha & CSA:lla sato-osuus maksaa kaudelta 290€ + 14% alv. Lisäksi maksetaan kertaluontoinen jäsenmaksu 100€ + 24% alv. Ensimmäisenä kautena yhden satolaatikon hinnaksi muodostuu siis 38€ kertaluontoisen jäsenmaksun takia, mutta seuraavina kausina hinta on enää noin 28€ per satolaatikko. Lisätietoja ja liittymislomake: https://rekolanpuutarha.com/liity-csa-jaseneksi/
Teksti on kirjoitettu KUMAKKA-hankkeessa Henri Murron haastattelun pohjalta.