Jälkikirjoitus Albergan puistosuunnitelmista

Viime viikon Alberga-bloggauksessa mainittiin Espoon kaupungin suunnitelmista muuttaa vanhan kartanon alue puistoksi. Netistä löytyi sitä varten tehty mukavan tarkka suunnitelma, jonka linkitämme nyt teidän iloksenne (puistosuunnitelma löytyy pdf-tiedostona sivun alalaidasta).

Suunnitelmassa näkyvät erittäin hyvin Tersmedenin-aikaiset terassirakennelmat ja niiden välissä kulkevat poluntapaiset. Jopa hedelmäpuita näytetään suunnitellun muotopuutarhan alueelle, ja lammikoistakin ainakin yhden pitäisi kuulua kunnostuksen ja polkusuunnitelman piiriin. Vanhan päärakennuksen paikka näyttäisi saavan ympärilleen hirsikehikon – se siis todellakin juuri ja juuri vältti joutumisen ammattikoulurakennuksen alle. Ja vaikka eväspöytäryhmien pidempiaikainen säilyvyys aiheuttaa hieman epäilyksiä, sopivat ne kyllä erinomaisesti tähän ympäristöön, jonka rakennuttajan väitetään tuoneen ruotsinkieleen sanan piknik.

Innostuneella mielenkiinnolla jäämme toivomaan ja odottamaan näiden suunnitelmien toteutumista!

Mennyt Alberga (Alberga revisited)

Amiraali Carl Tersmedenistä on jo muodostunut jonkinlainen blogimme maskotti (jos joku ei vielä tunne häntä, tässä suppea elämäkerta). Viime kesänä teimme retken Leppävaaraan, jossa etsiskelimme Tersmedenin omistaman Albergan kartanon jäännöksiä. Tuloksista raportoin tässä blogissa 11. elokuuta. Nyt olemme vuoden vanhempia ja viisaampia, ja Tersmeden-tietoisuus on karttunut sen verran, että oli aika tehdä uusi Albergan-retki. Seuraavassa hieman kuvia ja tunnelmia. Continue reading “Mennyt Alberga (Alberga revisited)”

Vappuretkellä Ullanlinnassa

Vapun kunniaksi teimme piipahduksen Ullanlinnaan. Etsimme sieltä kaupunginosalle nimensä antaneen Ulricasborgin linnoituksen jäännöksiä sekä muita 1700-luvun jälkiä.

Nykyisin nimellä Ullanlinnanmäki kutsutaan Kaivopuiston kalliota, helsinkiläisten perinteistä vapunviettopaikkaa. Alkuperäinen, historiallinen Ullanlinnanmäki oli kuitenkin nykyinen Tähtitorninvuori. Vuorelle ryhdyttiin 1750-luvulla rakentamaan pientä bastionilinnoitusta, joka sai nimen Ulricasborg kuningatar Ulrika Eleonoran mukaan.  Continue reading “Vappuretkellä Ullanlinnassa”

Kevätretkellä Pälkäneellä

Sukuloin Anskun kanssa Pälkäneellä. Kahvittelun lomassa meillä oli aikaa myös etsiä 1700-luvun muistoja. Augustin Ehrensvärd ei tiettävästi koskaan käynyt täällä, mutta muita mielenkiintoisia miehiä kyllä löytyi.

Jos Pälkäneen kunta haluaisi historiallisen sloganin, se voisi perustelluin syin julistautua ”Isonvihan pitäjäksi”. Kaikki kunnan tärkeimmät historialliset muistot ja muistomerkit liittyvät Isoonvihaan. Continue reading “Kevätretkellä Pälkäneellä”

Björkö

Saaristomerellä, ulkomeren Jurmosta muutama maili pohjoiseen sijaitsee Björkön saari. Se on erikoinen, koska sen sisällä on järvi, jonka vesi on juomakelpoista. Saarella on täydellinen luonnonsatama. Järvi syntyi saaren keskelle maankohoamisen seurauksena. Bjököstä tuli  tärkeä vesivarastojen täydennyspiste, ja sillä on ollut siksi myös strategista merkitystä laivastolle. Björkö mainitaan jo 1200-luvulla kirjoitetussa itineraariossa, jossa kuvattiin Tanskasta Tallinnaan kulkeva laivareitti etappeineen. Björkö on portti Itämerelle ja Euroopaan mutta samalla myös Ahvenamaalle sekä Korppoon, Nauvon ja Turun suuntaan. Continue reading “Björkö”

Talviretkellä Tukholmassa

Joulun päättymisen kunniaksi pyörähdimme Anskun kanssa vanhassa pääkaupungissamme Tukholmassa. Ei paras vuodenaika risteilylle (Ahvenanmerellä pohjoistuulta 25 m/s, onneksi emme ole taipuvaisia merisairauteen), mutta päämatkakohteemme eli Moderna Museetin impressionistinäyttely oli auki viimeistä viikkoa. Siitä ei nyt sen enempää ettei mene blogiteeman vierestä. Toisessa vierailukohteessamme eli Ruotsin kansallisgalleriassa Nationalmuseumissa oli sen sijaan paljonkin 1700-lukuun ja Viaporiin liittyvää. Continue reading “Talviretkellä Tukholmassa”

Syysretkellä Kotkassa

Viapori-projekti in corpore kävi perjantaina Kotkassa tutustumassa Merikeskus Vellamoon ja sen museotarjontaan.

Kotka on 1700-luvun linnoituskaupunki kuten Helsinkikin, tosin ei ruotsalainen vaan venäläinen. Kustaa III:n sodan jälkeen 1790-luvulla Venäjän armeija rakensi ns. Kaakkois-Suomen linnoitusketjun, jonka tarkoituksena oli suojata pääkaupunki Pietaria Ruotsin tulevilta hyökkäyksiltä. Ketjun eteläisin lenkki oli Ruotsinsalmen merilinnoitus, joka rakennettiin Kustaan sodan kuuluisalle meritaistelupaikalle. Continue reading “Syysretkellä Kotkassa”

Syysretkellä Vanhassakaupungissa, osa 2

Katseltuamme kirkon kivijalkaa ja Helsingin maapäivien muistokiveä siirrymme itse Vanhankaupunginkosken partaalle. Kaksihaaraisen kosken länsihaaraa reunustavat Helsingin vesilaitoksen entiset rakennukset, jotka ovat 1800-luvun punatiilistä kertaustyyliä. Niissä toimiva Tekniikan museo on auki vain kesäisin, joten pääsimme ihailemaan rakennuksia ainoastaan ulkopuolelta. Continue reading “Syysretkellä Vanhassakaupungissa, osa 2”