University of Helsinki
Suomessa metästyöt on perinteisesti tehty talvella, jolloin muut maataloustyöt ovat tauonneet ja jolloin tukkien kuljettaminen jäätä tai talviteitä pitkin on ollut helpompaa. Kaatoajankohtaan ovat ainakin muualla Euroopassa vaikuttaneet myös ikivanhat astrologiset käsitykset. Esimerkiksi otan laivanrakennuksen uuden ajan alun eurooppalaisessa merimahdissa, Espanjassa. Continue reading “Kuun vaiheet, laivanrakennus ja F. H. af Chapman”
Viikon vainaja: rakennusmestarin rouva M. C. Falck
Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.
Tässä hautausmaakierroksemme ensimmäinen nainen joka on saanut oman muistomerkkinsä. Hautakiven toiselle puolelle jatkuva teksti kuuluu:
Byggmästare Morings kära maka M. C. Falck, föddes d. 26. sept. 1750, dog d. 2. Janu. 1800, och hennes stoft afbidar här sin förädling. Det är blott den dygliges lidande som tager sin ände vid grafven.
[Rakennusmestari Moringin rakas puoliso M. C. Falck syntyi 26. syyskuuta 1750 ja kuoli 2. tammikuuta 1800, ja hänen tomunsa odottaa täällä hänen ylösnousemustaan. Hautaan päättyvät vain hyveellisen kärsimykset.] Continue reading “Viikon vainaja: rakennusmestarin rouva M. C. Falck”
Viikon vainaja: Kapteeni Fr. Bergenklot
Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.
Sylvi Möllerin Vanhankirkon puisto –kirjasessa olevassa kuvassa tämä marmorinen hautakivi on vielä ehjä. Nyt, puoli vuosisataa myöhemmin, siitä puuttuu iso pala. Rapautumista vai ilkivaltaa? Kiven toiselle puolelle jatkuva teksti on onneksi säilynyt jotakuinkin vahingoittumattomana:
Capitain och Riddaren af kongl. Svärds Orden wälborne herr Fr. Bergenkloot, född d. 30. Julii 1721, adlad 13. September 1772, död d. 20. Febr. 1800. Gudsfruktan, trohet mot Konung och Fädernesland, redighet mot Medborgare, rätta stämpeln på en Ärans Vän. Den hvilar här. Continue reading “Viikon vainaja: Kapteeni Fr. Bergenklot”
Suomenlinnan uusia näyttelyitä katsastamassa
Piipahdin sunnuntaina Suomenlinnassa. Ohjelmaan kuului lounas ravintola Chapmanissa ja munkkikahvit Café Vinssissä sekä tutustuminen Sotamuseon ja Suomenlinna-museon uudistettuihin näyttelyihin.
Sotamuseo on menneenä talvena uudistanut Suomenlinnan-näyttelyhallinsa Maneesin. Uuden näyttelyn nimi on Autonomiasta Atalantaan, ja se lupaa esitellä Suomen sotahistorian autonomian ajasta nykypäivään “vanhempiakaan aikoja unohtamatta”. Vanhassa näyttelyssä ei muistaakseni ollut mitään ensimmäistä maailmansotaa vanhempaa, mutta jos nyt kerran luvataan esitellä autonomian ajan ja jopa Ruotsin ajan sotahistoriaa, on paikka tarkistamisen arvoinen. Continue reading “Suomenlinnan uusia näyttelyitä katsastamassa”
Viikon vainaja: kenraalimajuri H. C. Reuterskjöld
Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.
Vanhan kirkkopuiston muhkein hautamuistomerkki (jos Sederholmin hautakappelia ei lasketa) on kuutionmuotoinen graniittipaasi, jonka on suunnitellut itse Johan Albrecht Ehrenström. Hautakirjoitus kuuluu seuraavasti:
Under denna Sten hvilar Divisions Chefen för Finska Militären, General Majoren, Ledamoten af Kejserl. S:t Annae Ordens Första Class, samt af Kongl. Svenska Svärds-Orden, Heribert Conrad Reuterskjöld Continue reading “Viikon vainaja: kenraalimajuri H. C. Reuterskjöld”
Viikon vainaja: kauppaneuvos Johan Sederholm
Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.
Aloitetaan Vanhan kirkkopuiston vainajiin tutustuminen huipulta. Tässä pienessä, itsensä Carl Ludvig Engelin piirtämässä empiretyylisessä hautakappelissa – vai pitäisikö tätä jo sanoa mausoleumiksi? – lepää kauppaneuvos Johan Sederholm. Tavallinen helsinkiläinen tuntee hänet Sederholmin talon rakennuttajana, 1700-luvun tutkija tuntee hänet yhtenä tuon vuosisadan taloudellisista mahtimiehistä Continue reading “Viikon vainaja: kauppaneuvos Johan Sederholm”
Kesäretki Vanhaan kirkkopuistoon
Yksi mielenkiintoinen historiallinen nähtävyys, joka kantaa muistoja 1700-luvun Helsingistä ja Viaporista, on kävelymatkan päässä yliopistolta ja aina auki. Vanha kirkkopuisto on toistaiseksi jäänyt puuttumaan retkikohteidemme listasta, mutta puute korjattiin mennäviikolla.
Kaupunkialueen ja tulliportin ulkopuolella sijainnutta Kampin aluetta käytettiin jo 1600-1700-luvuilla Helsingin varahautausmaana. Tänne kuljetettiin ne vainajat, joita ei voitu tai haluttu haudata kaupungin varsinaiseen kirkkomaahan. Kamppiin haudattiin 1690-luvun suurten nälkävuosien ja vuoden 1710 ruttoepidemian uhrit (josta lempinimi ”Ruttopuisto”). Continue reading “Kesäretki Vanhaan kirkkopuistoon”
Viaporin eläimet
Parhaillaan vietettävän Helsinki-viikon osana järjestetään Suomenlinnassa Les Lumières–Valistusajan kulttuurifestivaali, jonka tämänvuotisena teemana on Eläin ja ihminen. Tässä yhteydessä Viaporin Ruotsin vallan ajan eläinkunta ansaitsee pienen esittelyn. Vuoden 1805 väkilukutaulukoista ilmenee monien Viaporissa olleiden eläimien määrä. Tuolloin linnoituksessa oli hevosia 24, lehmiä 46 ja lampaita 30. Hevosista suurin osa kuului korkea-arvoisille upseereille. Tämä käy ilmi esimerkiksi tarkastelemalla linnoituksen henkikirjoissa olevia tietoja kärryjen ja rekien määrästä. Continue reading “Viaporin eläimet”
Puffi: huomisen Helsinki-päivän ohjelmaa
Huomenna on jälleen Helsinki-päivä. Pääkaupunki täyttää 462 vuotta, laskettuna Kustaa Vaasan 12. kesäkuuta 1550 allekirjoittamasta perustamispäätöksestä.
Pläräsin juuri läpi Helsinki-päivän historiallisen ohjelman. Se on tällä kertaa kovasti painottunutta 1800-lukuun, koska nyt eletään Helsingin pääkaupungiksi korottamisen juhlavuotta. Kaupunginmuseon vuosittainen bravuurinumero, Sederholmin talon historiallinen kahvila, on tänä vuonna nimeltäänCafé Empire ja tarjoilee 1800-luvun alkupuolen leivonnaisia. 1800-luvun suurmiehet turinoivat Helsingin historiasta Patsaat kertovat -kiertonäytelmässä. Opastetut kävelykierrokset painottuvat Helsingin pääkaupungiksi tuloon.
1700-luvun tutkijan näkökulmasta Helsinki-päivän kiinnostavin häppeningi on Hakasalmen huvilan Made in Helsinki 1700-2012 -näyttelyn avajaiset. Esittelyteksti lupaa “helsinkiläisiä tuotteita ja tekijöitä 1700-luvulta nykypäivään”, eli esillä on melko varmasti myös käsityöläismestarien kädentuotteita Viaporin rakennusajalta. Toisin sanoen: lisää lusikoita! Tarkempi raportti näyttelystä seuraa heti kun ehdimme siihen tutustua.
Lisää Sederholmia Sederholmin taloon
Helsingin kantakaupungissa on erittäin vähän hyvin säilyneitä rakennuksia 1700-luvulta ja Viaporin rakennusajalta. Tarkalleen ottaen niitä on kaksi: Sederholmin talo ja Vanha tulli- ja pakkahuone. Noiden kahden rakennuksen käyttöön liittyvät päätökset ja uutiset herättävät minussa siksi aina mielenkiintoa.
Sederholmin talo on viime vuodet toiminut kaupunginmuseon vaihtuvien näyttelyiden pitopaikkana. Tällä hetkellä siinä on designpääkaupunkivuoteen liittyvä Näköalapaikka-näyttely, joka esittelee 60-luvun helsinkiläistä lähiöasumista. Ei ehkä paras mahdollinen paikan ja aiheen yhdistelmä… Continue reading “Lisää Sederholmia Sederholmin taloon”