Suomen Akatemian tutkimusprojekti 2010-13
Terveiset Tvärminnestä, Helsingin yliopiston historian tutkimusyhteisön jatko-opiskelijaseminaarista. Minä ja Sofia pidimme esitykset tutkimusaiheistamme, palaamme niihin tässä blogissa laajemmin ensi viikolla.
Mutta miten 1700-luvulla kävi Tvärminnen linnoitussuunnitelmille, joihin keskiviikkona viittasin? Continue reading “Terveisiä Tvärminnestä”
Puolet Viapori-projektista poistuu loppuviikoksi Helsingistä: Sofia Gustafsson ja minä vietämme torstain ja perjantain Hangon Tvärminnessä, Helsingin yliopiston historian oppiaineiden jatko-opiskelijaseminaarissa.
Tvärminne, Hankoniemen kaakkoiskärki, on historiallinen etappi Uudenmaan rannikon vanhan purjehdusreitin varrella. Kun Suomen puolustuksen uudelleenjärjestelyä 1740-luvulla pohdittiin, Tvärminneä ehdotettiin uuden kaleerilaivaston satamapaikaksi. Tehdessään tarkastusmatkansa Suomeen syksyllä 1747 Augustin Ehrensvärd vieraili myös Tvärminnessä ja tutki paikan soveltuvuutta kaleerisatamaksi. Hän astui maihin aamuvarhain 12. päivänä heinäkuuta ja kirjasi matkapäiväkirjaansa melko tylyn arvion: Continue reading “Ehrensvärdin jäljillä Tvärminnessä”
Viaporin piirityksen vuosipäivät jatkuvat edelleen, ja Viaporin antautumisen vuosipäivä on kuuden viikon kuluttua. Antautumisen syitä on tässä blogissa jo pariin otteeseen pohdiskeltu. Jatketaanpa ja tehdään aiheesta tietosanakirjatesti. Continue reading “Lisää hajamietteitä Viaporin antautumisesta”
Viapori-luentosarjalla puhui tänä perjantaina Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma, yksi johtavia suomalaisia taloushistorian asiantuntijoita. Hänen aiheenaan oli varhaiskapitalismin kehittyminen Ruotsin valtakunnassa 1700-luvulla ja Viaporin linnoitustöiden vaikutukset siihen. Continue reading “Luento 18.3.2011: professori Markku Kuisma ja Viaporin vaikutus varhaiskapitalismiin”
Kansallisarkistossa oleva Suomen historian perustutkimustoimikunnan värvättyjä joukkoja koskeva kortisto on arvokas apuväline tutkittaessa Viaporin historiaa. Kortistoon on nimittäin koottu tietoja Suomessa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa palvelleiden värvättyjen jalkaväkirykmenttien upseeriston, aliupseeriston ja sotilasvirkamiesten sosiaalisesta rakenteesta. Kortitettuihin rykmentteihin kuuluvat Hamiltonin−Leskikuningattaren rykmentti, von Willebrandin−Jägerhornin rykmentti, Adlercreutzin rykmentti ja Suomen kaarti. Näistä joukko-osastoista Viaporin kannalta tärkeimmät ovat kaksi ensiksi mainittua, sillä nämä toimivat linnoituksen varuskuntajoukkoina. Continue reading “Viapori-aineiston jäljillä, osa 6: Kortisto”
Kaleerin ja avomerilaivan poikkileikkaus. Kaleerissa oli huomattavasti pienempi syväys ja ruuma. Se tarvitsi 200-300 soutajaa ja sotilasta ja oli siksi kallis kuljetusmuoto, jota kannatti käyttää ainoastaan arvolastien kuljettamiseen. Diderot, Ensyklopedia 1750-luku. HYK.
On se vaan kumman kuminen aihe tämä kaleerit. Venyy joka suuntaan ja selittää monia yllättäviä asioita. Äsken tajusin (ja rupesin välittömästi naputtelemaan tätä blogia), että sen avulla voidaan selittää myös Euroopan eläintarhojen synty. Homma meni näin. Continue reading “Kaleeri ja eläintarha”
Yliopiston väliviikko on ohi, ja Viapori-projekti on palannut takaisin sorvin ääreen kuin kuningas Aadolf Fredrik vv. 1755-56 valtiopäivien jälkeen.
Viaporin vaikutukset -luentosarjasta on vielä puolet jäljellä. Maalis-huhtikuun aikana luvassa on luentoja linnoitustyömaan vaikutuksesta teollistumiseen ja isonjaon toteutumiseen sekä Viaporista innovaatiokeskuksena, kulttuurikeskuksena ja varuskuntayhteisönä. Tänä perjantaina on luentovuorossa professori Markku Kuisma, aiheenaan varhaiskapitalistinen teollisuus 1700-luvulla. Luentojen parhaat palat referoimme totuttuun tapaan blogissa.
Gabriel Nyberg oli yksi merkittävimmistä Viaporissa vaikuttaneista siviilivirkamiehistä. Hänen merkityksensä perustuu osaltaan siihen, että hän toimi yli kolmekymmentä vuotta linnoituslaitoksen rahastonhoitajana Viaporissa. Tämän toimen ohella hän hoiti kuitenkin myös vajaat kymmenen vuotta ylisotakomissaarin virkaa armeijan huollosta vastanneessa Suomen ylisotakomissariaatissa. Continue reading “Päivänsankari: Gabriel Nyberg (1738-1797)”
Sveaborg var en av de mer betydande ekonomiska investeringarna i modern svensk historia, under den intensivaste byggfasen åren 1 751-56 gick 3-6 % av statens totala budget till fästningsbygget. En del finansierades med skattemedel, men även de franska subsidierna spelade en betydande roll. Men i vems fickor försvann egentligen pengarna? Continue reading “Föreläsning 4.3.2011: Sveaborgs ekonomiska inverkan”
Thunbergin ruoppaaja
Thunbergin ruoppaaja saattoi olla tämänkaltainen kahden hevosen voimalla toimiva malli. Se oli toiminnassa Vanhankaupunginlahdella ainakin 1760-luvulla.Lähde: Davids 2008. Continue reading “Thunbergin ruoppaaja”
University of Helsinki