Viikon vainaja: Iitti-special, osa 1

Suomalaisten kirkkojen hautuumailta ei löydy kovin monia 1700-luvun hautoja. Pääsyy siihen lienee se, että tuohon aikaan ei Suomessa vielä harrastettu aikaa uhmaavia hautamuistomerkkejä. Siksi vanhimmat säilyneet haudat ovat lähes poikkeuksetta aatelisten ja varakkaiden henkilöiden, joilla on ollut mahdollisuus hakata elinvuotensa ja -tietonsa kestävään kiveen. Näistä kivistäkin on tosin välillä vaikea saada selvää, sillä aika, sammal ja sateet ovat tehneet tuhojaan. (Sormet ovat usein hyvänä apuna tutkimuksessa, sillä ne tuntevat sellaista mitä silmät eivät näe.)

Melko hyvin säilynyt 1700-luvun lopun hautakivi löytyy Iitin kirkon hautausmaalta kirkon itäpuolelta, parkkipaikan muurin vierestä suuren kuusen alta. Continue reading “Viikon vainaja: Iitti-special, osa 1”

Lästips för lata sommardagar?

Om någon saknar sommarläsning i hängmattan så har projektets medlemmar just fått utgivna två nya artiklar. Mikko Huhtamies artikel om de svenska officerarnas spionageresa till Italien finns att läsa på (på italienska!) i senaste numret av Marina Militare. De som inte behärskar italienska kan nöja sig med vår artikel om Tersmeden och hans affärer i Historiallinen Aikakausikirja 2/2013. Om ni trots allt föredrar något mer lättläst under semestern så har ni min fulla förståelse….

Viikon vainaja: majuri Wilhelm Edvard de Besche (osa 3)

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Majuri Wilhelm Edvard de Beschen kohtalo alkaa hahmottua. Edellisessä osassa läpi käydyt upseerikortisto ja Leskikuningattaren Henkirykmentin historia viittaisivat siihen, että “tuskat katkeroittivat hänen miehuusvuotensa” tarkoitti pitkällistä sairastelua. Koska hän sattui olemaan Henkirykmentin upseeri, vilkaisin vielä kirkonkirjaa mahdollisten lisätietojen varalta. Continue reading “Viikon vainaja: majuri Wilhelm Edvard de Besche (osa 3)”

Puffi: Viaporin taiteilijaupseerit radiossa

Yleisradion kulttuuritoimittaja Seppo Heiskanen otti minuun yhteyttä pari viikkoa sitten. Hän oli lukenut upseerien taidekoulutuksesta 1700-luvun Viaporissa, halusi tehdä aiheesta jutun Radio 1:n Kultakuume-kulttuurimakasiiniin ja etsi haastateltavaa. Erinäisten mutkien kautta häntä oli kehotettu kysymään Viapori-projektin tutkijoilta. Varsinaista taidehistorian eksperttiä meidän joukossamme ei ole, joten tehtävä lankesi minulle.

Haastattelu lähetettiin viime maanantain Kultakuumeessa. Se on kuunneltavissa Ylen Areenassa, jos aihe kiinnostaa. Löpinäni alkaa noin 31 minuutin kohdalta.

Viikon vainaja -sarjan rustaaminen osoittautui taas hyödylliseksi, sillä sain napattua sieltä hyvän esimerkkitapauksen. Hän oli Anders Kocke, pienporvarin poika, Armeijan Laivaston upseeri ja Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehti. Kocke liittyi laivastoon 16-vuotiaana vapaaehtoisena eikä koskaan saanut mitään muodollista ammattikoulutusta upseerinkoulutuksen lisäksi. Armeijasta erottuaan hän elätti itsensä piirtämällä asemakaavoja, suunnittelemalla rakennuksia ja maalaamalla tauluja – kouriintuntuva todiste siitä, miten laaja-alainen tuon ajan upseerinkoulutus oli.

Viikon vainaja: majuri Wilhelm Edvard de Besche (osa 2)

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Majuri Wilhelm Edvard de Beschen jahtaaminen alkoi viime viikolla. Matrikkeleista löytyi tietoa hänen sukujuuristaan, ja hieman myös hänen veljestään, mutta ei mitään hänestä itsestään. Seuraava etappi on Suomen historian perustutkimustoimikunnan upseerikortisto.

1960-luvulla toiminut Suomen historian perustutkimustoimikunta keräsi, kopioi  ja luetteloi 1700-luvun historiaa koskeneita tietoja sekä Ruotsin että Suomen arkistoista. Sen kokoelman ehdoton helmi on kenkälaatikko jonka päällä lukee “Suomessa palvelleiden värvättyjen jalkaväkirykmenttien upseeriston ja aliupseeriston sekä sotilasvirkamiehistön sosiaalinen rakenne 1700-luvulla vuoteen 1808”. Continue reading “Viikon vainaja: majuri Wilhelm Edvard de Besche (osa 2)”

Viikon vainaja: majuri Wilhelm Edvard de Besche (osa 1)

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Olen vältellyt tämän hautakiven ja vainajan käsittelyä, koska kyseessä on vaikeammanpuoleinen pala purtavaksi. Mutta mitä kauemmin se on roikkunut mukana, sitä ärsyttävämmäksi se on muuttunut. Joten nyt ryhdytään ratkomaan majuri Wilhelm Edvard de Beschen arvoitusta.

Hautakivi on aivan Vanhan kirkkopuiston kaakkoiskulmassa, ja sen isokokoisen, selkeän tekstin voi lukea Bulevardin toiselta puolelta asti. Arvoituksellisten muistosanojensa vuoksi se on yksi puiston tunnetuimmista hautakivistä ja turistioppaiden suosiossa. Kun Helsingin Sanomat pyysi taannoin minua valitsemaan kolme puiston mielenkiintoisinta hautaa, niin nimesin tämän yhdeksi niistä. Continue reading “Viikon vainaja: majuri Wilhelm Edvard de Besche (osa 1)”

Puffi: merihistorian opiskelijoiden blogi

Helsingin yliopiston merihistorian praktikum-kurssilla tutkittiin tänä keväänä fregatti St. Nikolaita, joka upposi Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa vuonna 1790. Nikolai on yksi Suomen rannikon tärkeimpiä historiallisia hylkyjä ja palanen suomalaisen meriarkeologian historiaa.

Tämä liittyy minuun sikäli, että pidin alkukeväästä kurssilla luennon aiheesrta “Tieteellisen bloggauksen perusteet”. Blogin pitäminen on päivän sana yliopistomaailmassa, joten merihistorian amanuenssi Tytti Steel päätti tehdä bloggaamisesta virallisen osan praktikum-kussia ja panna opiskelijat kirjoittamaan blogijuttuja esitelmiensä pohjalta. Minut kutsuttiin puhumaan ilmeisesti siksi, että tämä Viapori-blogi on saanut jonkin verran huomiota . Koska en kuvittele olevani mikään tieteellisen bloggauksen asiantuntija, esittelin opiskelijoille palkittuja tai muuten vaan hyviä historia-alan blogeja, käskin lukemaan niitä ja ottamaan oppia. Jos Kari Hintsala Turussa sekä Julia ja Kaisa täällä Helsingissä ovat saaneet blogeilleen outoja lukijoita tänä keväänä, niin syy saattaa olla minun.

Merihistorian opiskelijoiden blogi on juuri avautunut, kannattaa käydä vilkaisemassa jos 1700-luvun meri- ja laivastohistoria tai niiden tutkijan kompleksinen arki kiinnostavat.

Viikon vainaja: sotakomissaari Carl Gustaf Weckström

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Viime viikon Kyrkpressenissä (kiitos vinkistä, Sofia) on haastateltu professori emeritus Bo Lönnqvistiä, joka on julkaissut teoksen kuoleman roolista suomalaisessa kulttuurissa. Juttu on luettavissa myös lehden nettisivuilla. Sen kuvittamista varten professori Lönnqvist on viety Vanhaan kirkkopuistoon ja pantu poseeraamaan hautakiven kanssa. En tiedä, millä perusteilla hänon valinnut kiven johon nojaa, mutta se on joka tapauksessa tämä: Continue reading “Viikon vainaja: sotakomissaari Carl Gustaf Weckström”

Helsingforsdagen på Hertonäs gård: “Peltopäivä”

I år verkar Helsingforsdagen den 12.6. inte bjuda på något med speciell koppling till Sveaborg eller 1700-talet. Fast det finns faktiskt ett evenemang som säkert skulle ha satt fart på självaste Augustin Ehrensvärd:

12.6.2013

” Herttoniemen kartanolla on satoja vuosia pitkät perinteet maanviljelystä ja museokartanon peltoja viljellään jälleen, pitkän tauon jälkeen. Helsinki-päivänä kaikki kaupunkilaiset kutsutaan tutustumaan helsinkiläisen maanviljelyn historiaan ja nykypäivään. Kartanon kauniit museorakennukset ja historialliset viljelykoneet ovat esillä yleisölle, mutta päivän aikana on mahdollista tutustua myös moderniin luomuviljelyyn puutarhuri Jan Liesahon opastuksella. Lisäksi tietovisa, raparperimyyjäiset ja muuta viljelyyn liittyvää.” Continue reading “Helsingforsdagen på Hertonäs gård: “Peltopäivä””

Viikon vainaja: vapaaherratar Ulrica Beata Rehbinder

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Vanhan kirkkopuiston hautakivistä merkittävä osa on pystytetty naispuolisten vainajien muistoksi. Tässä sarjassa on jo esitelty rakennusmestarin vaimo ja kauppiaan vaimo, ja nyt saa kolmantena vuoron upseerin vaimo. Kivi on jälleen miellyttävän helppolukuinen: Continue reading “Viikon vainaja: vapaaherratar Ulrica Beata Rehbinder”