Sotamuseota nuuskimassa

Olen kirjoitellut tähän blogiin satunnaisesti arvioita 1700-luvun historiaa esittelevistä museoista Helsingissä. Ainakin Kansallismuseon perusnäyttely, Hakasalmen huvilan Made In Helsinki -näyttely, Sederholmin talon uusi lastenmuseo sekä Suomenlinna-museo ja Sotamuseon Maneesi on tultu esiteltyä. Nyt on vuorossa Sotamuseon perusnäyttely Kruununhaassa. Näyttely muutti viime talvena Maurinkadulta Liisankadulle ja samalla uudistui kokonaan.

Ruotsin vallan aika ei virallisesti kuulu Sotamuseon vastuualueeseen, joka alkaa 1870-luvusta ja Suomen autonomian ajan asevelvollisuusarmeijan perustamisesta. Vanhemman sotahistorian hoitaa Kansallismuseo. Tästä huolimatta Ruotsin ajalle oli vanhassa näyttelyssä annettu mukavasti tilaa, yksi isokokoinen huone. Katsotaan mikä tilanne on nyt. Continue reading “Sotamuseota nuuskimassa”

Viikon vainaja: everstiluutnantti Adolf Fredrik Brummer

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Kävin eilen päiväkävelyllä Vanhassa kirkkopuistossa, joka oli yksi Kirpputoripäivän myyntikeskittymistä. Tällaiset tapahtumat nostavat aina esiin puiston hankalan kaksoisluonteen: se on periaatteessa hautausmaa, mutta sitä käytetään kuin yleistä puistoa. Useimmat kirpputorimyyjät pitivät asiallisen  raon hautoihin ja hautakiviin, mutta poikkeuksiakin oli: joku käytti Anders Kocken hautakiveä henkarina popliinitakille, toinen oli asetellut vaalenpunaisia toppeja Rosenströmin-Kuhlbergin sukuhaudan kivelle. Continue reading “Viikon vainaja: everstiluutnantti Adolf Fredrik Brummer”

Open House på Långörn

Open House Helsinki 2013 erbjuder även i år möjlighet att besöka platser med Sveaborgsanknytning. På programmet står så väl fredag 13.9. som lördag 14.9. kl 12 Långörn, http://www.openhousehelsinki.fi/. Åtminstone för mig är Långörn helt okänt territorium, trots att resten av Sveaborg blivit väl trampat vid det här laget. Med tanke på att Långörn byggts om och till rejält på 1920-talet och även senare kan det bli en lite skrämmande upplevelse…. Hur mycket finns det kvar att se från 1700-talet då fångarna arbetade på ön?

Kostianvirta, osa 2b: Sotahistoriallinen seminaari

Sotahistoriallisen Kostianvirta-seminaarin toisella puoliajalla oli paikallishistorian vuoro. Everstiluutnantti, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen professori Aki-Mauri Huhtinen tarkasteli Kostianvirran taistelun kulkua ja merkitystä strategisesta näkökulmasta. Sotilaallisen lyhyesti voidaan todeta ruotsalaisten asema seuraavasti.

− venäläisten viisinkertainen ylivoima (3 400 vs. 15 000)
− ruotsalaisten joukkojen huono ryhmittely
+ venäläisten joukkojen puutteellinen koulutus
+ ruotsalaisten hyvä puolustusasema Continue reading “Kostianvirta, osa 2b: Sotahistoriallinen seminaari”

Kostianvirta, osa 2a: Sotahistoriallinen seminaari

Aiemmin on jo kerrottu Kostianvirran taistelun (1713) peruspiirteet, keskittykäämme nyt tämän tapahtuman yksityiskohtiin asiantuntijoiden johdolla. Pälkäneen Kostia-tapahtuman yhteydessä järjestettiin perjantaina 26.7. Sotahistoriallinen seminaari. Tilaisuus pidettiin Nuijantalossa, Suomalainen Nuija –puolueen vuonna 1907 rakennuttamassa kauniissa pytingissä, jossa toimi sisällissodan aikana ensin punaisten paikallinen esikunta ja vallankumousoikeuden istuntopaikka, sitten suojeluskunta ja Lotta-järjestö. Continue reading “Kostianvirta, osa 2a: Sotahistoriallinen seminaari”

1700-luvun seksiä Yleisradiossa

1700-luvun historian käsitteleminen valtakunnanmediassa on aina hauskaa, mutta klömmeiltä ei yleensä vältytä. Yle haastatteli mennäviikolla Turun yliopiston Suomen historian professoria Kirsi Vainio-Korhosta ja otsikoi haastattelunsa aika iltapäivälehtimäisesti:

Seksi piristi elämää sallivalla 1700-luvulla

Vainio-Korhonen nostaa haastattelussa hyvin esiin ilmiön, jota itse kutsun (paremman termin puutteessa) 1800-luvun kiroukseksi. Kaikki vanhempien aikojen historioitsijat tuntenevat sen. Continue reading “1700-luvun seksiä Yleisradiossa”

Kostianvirta, osa 1: Faktalaatikko

Kuten viime viikolla mainostettiin, Pälkäneellä vietettiin kuluneena viikonloppuna Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlaa – sääsyistä näin kesällä eikä autenttisesti lokakuussa. Projektimme epävirallinen delegaatio (Ansku ja minä) oli paikalla ja raportoi teille parin seuraavan päivän kuluessa juhlan pääkohdat.

Tulevissa bloggauksissa puhutaan paljon Kostianvirran taistelusta, jota myös yhtenä Suuren Pohjan sodan tärkeimmistä yhteenotoista pidetään. Lienee syytä aluksi kerrata sen pääkohdat. Juttu menee jotensakin näin: Continue reading “Kostianvirta, osa 1: Faktalaatikko”

Puffi: Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhla

Isonvihan ystävien kokoontumisajot ensi viikonloppuna Pälkäneellä!

Yksi Suuren Pohjan sodan ratkaisutaisteluista, Kostianvirran taistelu, käytiin lokakuussa 1713 Pälkäneellä. Taistelun 300-vuotisjuhlaa vietetään pitäjässä koko vuoden ajan, mutta suurimmat juhlat ovat ensi viikonloppuna. Luvassa mm. Sotahistoriallinen seminaari aiheesta, historian elävöittämistä ratsukuvaelmin sekä 1700-luvun markkinat.

Jos näihin juhliin ei pääse, on myöhemmin syksylläkin vielä luentoja ja näyttelyitä sekä pääjuhlallisuudet varsinaisena taistelupäivänä 6.10.

Viikon vainaja: Iitti-special, osa 2

Takaisin Georg ja Anna Charlotta Brunowin vaiheisiin. (Edellinen osa heidän vaiheistaan löytyy täältä.) Pariskunta Brunow asui naimisiinmenonsa jälkeen ensin vaimon kotikartanossa Pernajan Tervikissä, jossa suurin osa heidän lapsistaan syntyi (ja useampi kuolikin). Valtioneuvos De Geer itse kuoli vuonna 1769, jolloin perheen ainoa poika oli luomassa upseerinuraa ja muut tyttäret vielä nuoria. Lienee luontevaa, että ainoa vävy alkoi auttaa kartanonpidossa, varsinkin kun Georg Brunowin työpaikka, Loviisan Svartholman linnoitus, sijaitsi vain parinkymmenen kilometrin päässä. Continue reading “Viikon vainaja: Iitti-special, osa 2”