University of Helsinki
What do coastal maps and charts tell about navigation, archipelago warfare, wrecks and maritime infrastructure of the 18th century Finnish Gulf (Gulf)? A closer look at the maps reveals a hidden maritime infrastructure: passages, vantage points, pilot homes, secret bases for enemy (Russian) fleets at the Porkkala peninsula, land routes (draget) for hauling the galleys, beacons, small fortified islands with water reservoirs, natural harbours, windsawmills, fortresses and bold utopian-like plans for archipelago strongholds (Nordenbergs Fagerö at the Sipoo coast) etc. As an example of coastal mapping with interesting details of this kind can be mentioned e.g. the works of Jonas Hahn. Continue reading “Coastal maps and charts of the 18th century Finnish Gulf: navigation, archipelago warfare and maritime infrastructure”
Päivänsankari: Uusi lucu
Tämän päivän sankari ei tavallisuudesta poiketen ole henkilö, mutta yhtä kaikki hyvin huomionarvoisa.
Vuonna 1753 siirryttiin Ruotsin valtakunnassa juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen ja otettiin suurin osa muuta katolis-protestanttista Eurooppaa kiinni jättämällä helmikuusta pois yksitoista päivää. Eli helmikuun 17. päivästä loikattiin suoraan maaliskuun 1. päivään.
Muutokseen orientoituminen aloitettiin jo vuonna 1749, jolloin yliopiston almanakassa oli jo näkyvissä ”Wanhan luvun” rinnalla ”Uusi lucu”. Tällaista kaksoismerkintää jatkettiin almanakassa aina vuoden 1792 loppuun asti. (Ja sama käytäntö aloitettiin almanakassa jälleen kahdeksantoista vuotta myöhemmin vuonna 1810, koska Suomen suuriruhtinaskunta eli eri ajassa muun keisarikunnan kanssa, ja hallinnon tarpeisiin oli käytännöllistä nähdä yhdellä silmäyksellä sekä vanha että uusi luku.)
Visiitti Viaborgstorgetille
Eilinen ostosmatka Espooseen kulki myös kauppakeskus Sellon ohitse Leppävaarassa. Siitä muistui mieleeni eräs vanha juttu, jota olen ihmetellyt jo monena vuonna aina Sellossa asioidessani, ja kaivoin viime vuonna otetun valokuvan arkistosta.
Kuten olen ennenkin maininnut, Leppävaaran nimistössä on hyödynnetty kiitettävästi alueen 1700-luvun historiaa. On Tersmedeninpolku ja Zanseninpolku Albergan kartanon omistajien mukaan Continue reading “Visiitti Viaborgstorgetille”
Kustaa III Iitissä liiterissä
Kesällä 2011 kirjoitin tässä blogissa Kustaa III:n leiripaikasta Iitissä. Kyseessä on Kustaan sodan (1788-90) aikainen merkittävä sotilasleiripaikka, jossa myös itse kuningas vieraili kahdesti. Maantien reunassa on kyltti joka johtaa uteliaat pienen (ja erittäin vaikeasti löydettävän) muistokiven luo. Tarkempien tietojen hankkiminen leirin historiasta sekä kuninkaallisista vierailuista osoittautui erittäin vaikeaksi.
Nyt kompastuin sattumalta lisätietoon leiripaikasta. Ostin muutamalla eurolla Hakkapeliitta-lehden numeron 33/1938. Continue reading “Kustaa III Iitissä liiterissä”
Gift 1754: Elisabeth Forssia
Den femte december gifte sig pigan Elisabeth Forssia med sjöformannen Henrik Tammelin. Om uppgifterna om ålder i begravningslängden stämmer var bruden ingen ungdom, hon skulle ha varit närmare fyrtio år gammal. Henrik Tammelin var antagligen ännu äldre, runt de femtio. Continue reading “Gift 1754: Elisabeth Forssia”
Hakasalmen huvilan puuttuvat housut
Sederholmin talon Lasten kaupunki -näyttelyn lisäksi on syytä noteerata myös toinen Helsingin kaupunginmuseon suursatsaus: Made in Helsinki -näyttely Hakasalmen huvilassa. Designpääkaupunkivuotta varten pystytetty, mutta ensi syksyyn asti auki oleva näyttely esittelee helsinkiläisiä käsityön ja taideteollisuuden tuotteita ja 1700-luvulta nykypäivään.
Kävin jo kerran Kansallismuseossa bongailemassa helsinkiläisten käsityöläisten kätten töitä, joten nyt oli oiva tilaisuus jatkaa. Samalla voin tehdä “sormiharjoituksiani”, eli tarkistaa väitöskirjamuistiinpanoistani mitä tiedän yksittäisistä helsinkiläisistä porvareista. Se on helppo tapa paljastaa muistiinpanojen puutteita ja aukkoja. (En ole varma, kuinka hauska sitä on lukea, mutta sitä on hauska kirjoittaa.) Continue reading “Hakasalmen huvilan puuttuvat housut”
Mönjää ja muuta uutta Sederholmin talossa
Kuten tässä blogissa jo viime kesänä puffasin, Helsingin kaupunginmuseo uudisti joulun alla Sederholmin talon. Aiemmin sekalaisten vaihtuvien näyttelyiden pitopaikkana toiminut talo on nyt Lasten kaupunki. Se koostuu pari vuotta sitten suljettujen Koulumuseon ja Lastenmuseon parhaista paloista, höystettynä muutamilla uusilla oivalluksilla. Lisäksi mainosteksti lupaa, että esillä on talon historiaan sopivia 1700-luvun interiöörejä ja aiheita. Oli siis käytävä katsomassa. Continue reading “Mönjää ja muuta uutta Sederholmin talossa”
Gift 1754: Rosina Jerfvelin
Denna mystiska dam uppges vid giftermålet år 1754 med sjöformannen Carl Rettelin vara änka, men några spår av ett tidigare äktenskap finns inte i Helsingfors kyrkoböcker. Hennes efternamn verkar inte heller vara den framlidne makens, utan hennes eget flicknamn. Continue reading “Gift 1754: Rosina Jerfvelin”
2013!
Kapteeni Carl Tersmedenin taloudenhoitajatar Cajsa (lumihahmossa) toivottaa teille onnellista uutta vuotta!
Kapten Carl Tersmedens hushållerska Cajsa (i snöform) önskar er gott nytt år!
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/snoumlharingllerska_zps4d016862.jpg
Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 24: kapteeni Carl Tersmeden
Aikalaiskuvausten joulukalenteri ei toki olisi täydellinen ilman vanhaa tuttuamme kapteeni Tersmedeniä, Albergan kartanon omistajaa ja Viaporin upseeria 1750-luvulta, jonka päiväkirjasta on irronnut aikaisemminkin bloggausaiheita.
Tersmedenin alkuperäinen päiväkirja käsittää kaikkiaan 14 osaa, joista neljässä hän viettää aikaa Helsingissä, Espoossa ja Viaporissa; kuusiosaisessa painetussa versiossa hänen Suomen-aikansa taas löytyy – kovin lyhennettynä – osasta IV. Vaikka Tersmeden onkin monien asioiden tarkka muistiinkirjoittaja, paikkojen tai ihmisten kuvailua hänellä ei kovin usein esiinny joitakin sivulauseita lukuun ottamatta. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 24: kapteeni Carl Tersmeden”