Helsingin yliopisto
Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s laski viime perjantaina (10.10.) Suomen valtion luottoluokituksen parhaalta AAA-tasolta seuraavalle eli tasolle AA+. Tämän välitön vaikutus Suomen valtionlainojen korkoihin näyttää jäävän vähäiseksi. Suomen valtion kymmenvuotisten joukkovelkakirjojen korko oli tänään 1,03 prosenttia. Se on mitättömät kaksi prosenttiyksikön sadasosaa perjantaisen (1,01 %) yläpuolella. Viime kuukausien aikana on nähty suurempiakin päivittäisiä vaihteluja, joten maamme valtiontaloutta ei yhden A:n menetys hetkauta.
Rahoitusmarkkinoiden reaktioiden perusteella luottoluokituksen alentuminen ei siis ole niin merkittävä tapahtuma kuin asia ympärillä velloneesta suomalaisesta keskustelusta olisi saattanut päätellä. Standard & Poor’sin Suomelle antama luottoluokitus on sama kuin Alankomaiden ja Itävallan ja pykälää parempi kuin Belgian ja Ranskan (AA). Suomen jälkeen kolmen A:n ryhmään jäivät euromaista vain Saksa ja pikkuruinen Luxemburg. Pohjoismaat ovat edelleen kolmen A:n luokassa, mutta niiden valtionlainojen korot ovat silti Suomea korkeammat.
Edellisen kerran Standard & Poor’s alensi Suomen luottoluokituksen AAA:sta AA+:aan maaliskuussa 1992. Vuosi myöhemmin luokitus laski peräti kahdella pykälällä tasolle AA–. ”Nyt on Suomi kusessa”, kirjoitti tuolloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen päiväkirjaansa.
1990-luvun laman synkät muistot kenties selittävät osittain sen, miksi luottoluokitus on saanut Suomen talouspoliittisessa keskustelussa kohtuuttoman suuren huomion. Kaksi vuosikymmentä sitten elettiin kuitenkin kovin toisenlaista aikaa. Suomen valtionlainojen korot huitelivat pahimmillaan kymmenen prosentin yläpuolella. Nyt eletään melkein nollakorkojen maailmassa, ja Suomen valtiolla on edelleen paras kolmen A:n luokitus kahdelta muulta luottoluokittajalta: Moody’silta ja Fitchiltä.
Luottoluokituksen lasku ei siis anna aihetta paniikkiin, sillä Suomen luottoluokitus on yhä hyvä missä tahansa vertailussa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että luottoluokituksen alentumisella ei olisi mitään merkitystä. Sillä on, mutta ennen kaikkea siksi, että se kertoo Suomen talouden heikoista kasvunäkymistä, joilla Standrad & Poor’s luokituksen alennusta raportissaan perusteli. Meneillään on historiallisen pitkä taantuma, johon on suhdannetekijöiden lisäksi rakenteellisia syitä (ks. kirjoitukseni tästä)
Raportista kannattaa poimia myös yksityiskohta, joka ei näytä ylittäneen kotoista uutiskynnystä. Standard & Poor’s toteaa, että Suomen julkisen nettovelan (=velat–varat) määrä on varsin pieni: vain 22 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen tänä vuonna. Siinä pureksimista velkaantumisen kauhistelijoille.
LISÄYS 14.10. Suomen valtionlainojen korkojen eilinen nousu haihtui, ja korot painuivat viime perjantaita alemmas.