Näytön paikka

Työministeri Jari Lindström (sin) esitti pari viikkoa sitten (9.5.) eduskunnalle hallituksen vastauksen välikysymykseen nuorten työehdoista. Vastauksessaan hän puolusti muun muassa hallituksen kehysriihessä 11.4. tekemää päätöstä valmistella ”työsopimuslain muutos, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä” (työllisyyspaketti kokonaisuudessaan löytyy täältä). Lindström avasi eduskunnalle ”hallituksen lähtökohtia” ja vakuutti, että ”on olemassa taloustieteellistä näyttöä siitä, että irtisanomisen helpottaminen edistää työllisyyttä”. Lisäksi Lindström viittasi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtajan Niku Määttäsen kirjoitukseen, jossa tämä kertoi olevan ”näyttöä myös siitä, että irtisanomissuojan helpottaminen parantaa myös tuottavuutta” − tämä siis työministerin muotoilu.  Lue loppuun

Tekikö Ruotsi vanhanaikaisen?

Suomen pitkälle taantumalle, menetetylle vuosikymmennelle − millä nimellä vuosien 2007−2008 finanssikriisin jälkeistä tahmean talouskehityksen aikaa kutsummekin − on antanut kateuden katkeroittaman sivumaun se, että rakkaalla länsinaapurilla Ruotsilla on mennyt paljon paremmin. Henkeä kohti laskettu bruttokansantuote (bkt) oli siellä viime vuonna 8,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2008; Suomessa bkt/asukas oli vuonna 2017 4,6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Finanssikriisin aattona Suomi oli lähes saavuttanut Ruotsin tulotason. Hintatasoerot huomioon ottava, ostovoimapariteettikorjattu bkt/asukas oli Suomessa 96,7 prosenttia Ruotsin tasosta vuonna 2008 mutta enää 84,1 prosenttia vuonna 2016. Tällä tasolla oltiin viimeksi vuonna 1980.
Lue loppuun