Kenpä tietäis’ sen…

… ken arvaisi huomisen, laulettiin 1950-luvun suositussa iskelmässä. Tätä sopii rallattaa talouden sakenevaan sumuun tuijottaessa. Talousennustajan osa ei ole helppo nytkään. Venäjän hyökkäyssodan talousvaikutukset yhdistettynä pandemian jälkiseurauksiin sumentavat nyt talousnäkymiä − ja synkentävätkin, mutta minkä verran, siinä ennustajan ongelma. Kaikki tuntuvat odottavan taantumaa, joten tilanne on toinen kuin kahdessa tällä vuosituhannella maailmantaloutta koetelleessa onnettomuudessa: vuosien 2008−2009 finanssikriisissä ja koronpandemian aiheuttamssa kriisissä. Nehän tulivat yllätyksinä. Jatka lukemista ”Kenpä tietäis’ sen…”

Katse koronan yli

Ensimmäinen koronavuosi on takana ja toivottavasti viimeinen meneillään. Suomi on selvinnyt toistaiseksi erinomaisesti, mitattiin pärjäämistä sitten kansantalouden tai -terveyden mittareilla. Vaikka rokotukset ovat alkaneet, ei epidemia ole voitettu, ja siksi taloudessakin on syytä varautua myös huonoihin uutisiin. Tähän asti kuitenkin uutiset ovat yllättäneet positiivisesti − viimeisimpänä esimerkkinä tieto siitä, että kokonaistuotanto kasvoi myös marraskuussa Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan mukaan. Jatka lukemista ”Katse koronan yli”

Kuin koira koronasta?

Suomen talouspolitiikan pitkäaikainen vaikuttaja, pitkän virkamiesuransa valtiovarainministeriön (VM) valtiosihteerinä/kansliapäällikönä päätttänyt Raimo Sailas kuoli kuukausi sittten. Hän ehti osallistua monen talouskriisin hoitoon. Ensimmäinen niistä oli 1970-luvun puolivälin taantuma, jonka ensimmäinen öljykriisi käynnisti. Tuolloin hän nuorena virkamiehenä kirjoitti pääministeri Kalevi Sorsan puheeseen arvion, että Suomi selviäisi öljykriisistä ”kuin koira veräjästä”. Ihan niin ei käynyt, ja Sorsa joutui ”kärsimään siitä loppuelämänsä”, kuten Sailas myöhemmin muisteli (HS 1.6.2013/17.7.2020). Tästä varoittavasta esimerkistä huolimatta on houkutus kysyä, voisiko Suomi selvitä koronakriisistä melkein kuin koira veräjästä.Tällä hetkellä nimittäin näyttää hyvältä. Jatka lukemista ”Kuin koira koronasta?”

Korona − rimmaako taloushistoria?

”Historia ei toista itseään, mutta se rimmaa” (History doesn’t repeat itsef, but it rhymes), väitetään kirjailija Mark Twainin sutkauttaneen. Ilmeisesti Twain ei koskaan sanonut juuri näin (ks. selvitys), mutta tämä pikkuseikka ei tietenkään estä lentäväksi muuttunutta lausetta liitämästä edelleen. Sen siivillä voi pohtia vaikka sitä, toistaako taloushistoria itseään koronakriisissä tai löytyykö edes hyviä loppusointuja vai eikö menneisyys rimmaa lainkaan nykyhetken kanssa. Jatka lukemista ”Korona − rimmaako taloushistoria?”

Talouspolitiikkaa epävarmuuden aikana

Vesa Vihriälän johtama koronakriisin taloudellisia vaikutuksia selvittänyt työryhmä (muina jäseninään Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo) luovutti raporttinsa työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtionvarainministeriölle viime perjantaina (8.5.). Valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki sanoi julkistustilaisuudessa (36:50−37:15) raportin maalaavan ”hyvin synkän kuvan siitä, mihin olemme taloudessa menossa” ja jatkoi, että ”valitettavasti tuo synkkyys on realismia”. Kielitoimiston sanakirjan mukaan realismi on ”tosiseikkoja tähdentävä katsomustapa”, ja siinä merkityksessä raportti eittämättä onkin realistinen, kunhan muistetaan, että talouden tulevaisuutta koskevat tosiseikat ovat tällä hetkellä huomattavan epävarmoja. Jatka lukemista ”Talouspolitiikkaa epävarmuuden aikana”

Ennusteita, arvauksia ja manauksia

Voiko Jumala luoda niin suuren kiven ettei jaksa sitä pyörittää? Tämä vanha kaikkivaltiaan kaikkivoipaisuutta koskeva pseudoteologinen kompakysymys tulee mieleen koronapandemian taloudellisia seurauksia aprikoidessa. Talouspolitiikkaan siirrettynä: voivatko maailman valtiot luoda hetkessä niin suuren talouskriisin etteivät pysty sitä ratkaisemaan − eivät ainakaan nopeasti? Vastausta pitänee odottaa ensi vuoteen, sillä kriisin mittakaavakin on vielä arvailujen varassa. Epävarmudesta kertovat tuoreet talousennusteet. Jatka lukemista ”Ennusteita, arvauksia ja manauksia”

Paluu tulevaisuuteen

Bruttokansantuote (bkt) henkeä kohti − kiintein hinnoin ja kausitasoitettuna − oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä yhä 3,5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2007 neljännellä neljänneksellä (lähde: Tilastokeskus, neljännesvuositilinpito). Valtiovarainministeriön (VM) ja Suomen Pankin (SP) uusimpien ennusteiden (VM ja SP) ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan henkeä kohti laskettu bkt saavuttaa finanssikriisiä edeltäneen huipun (2018 vuositasolla) vuonna 2020. Kaksitoista vuotta! Historiallinen ”saavutus”, sillä toista yhtä pitkää pysähdystä eivät kansantulotilastomme (1860−) tunne. Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan alhosta noustiin kymmenentenä vuotena (1923) kriisiä edeltäneen huipun (1913) yläpuolelle; 1990-luvun laman aikoihin samaan saavutukseen tarvittiin seitsemän vuotta (1990→1997). Jatka lukemista ”Paluu tulevaisuuteen”

Välimerellinen Suomi?

Välimeren seutu on eurooppalaisen − ja vähän muunkin − kulttuurin kehto. Mutta viittaus Välimeren maihin ei tarkoita kotimaisessa talouskeskustelussamme mitään juhlimisen arvoista, päinvastoin. Kreikka kelpasi talouspoliittiseksi uhkakakuvaksi viime eduskuntavaalien alla niin Juha Sipilän (kesk) puheissa kuin kokoomuksen vaalimainonnassakin. Ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) kehysti vastikään käsitystään Suomen työmarkkinoiden surkeudesta muistuttamalla, että ne viisi maata, joissa on nyt − nousukauden huipulla − Suomea korkeampi työttömyys, ovat ”kaikki Välimeren maita”. Niin kuin elokuun työttömyystilaston mukaan ovatkin: Kreikka, Espanja, Italia, Ranska ja Kroatia. Jatka lukemista ”Välimerellinen Suomi?”

Tekikö Ruotsi vanhanaikaisen?

Suomen pitkälle taantumalle, menetetylle vuosikymmennelle − millä nimellä vuosien 2007−2008 finanssikriisin jälkeistä tahmean talouskehityksen aikaa kutsummekin − on antanut kateuden katkeroittaman sivumaun se, että rakkaalla länsinaapurilla Ruotsilla on mennyt paljon paremmin. Henkeä kohti laskettu bruttokansantuote (bkt) oli siellä viime vuonna 8,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2008; Suomessa bkt/asukas oli vuonna 2017 4,6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Finanssikriisin aattona Suomi oli lähes saavuttanut Ruotsin tulotason. Hintatasoerot huomioon ottava, ostovoimapariteettikorjattu bkt/asukas oli Suomessa 96,7 prosenttia Ruotsin tasosta vuonna 2008 mutta enää 84,1 prosenttia vuonna 2016. Tällä tasolla oltiin viimeksi vuonna 1980.
Jatka lukemista ”Tekikö Ruotsi vanhanaikaisen?”

Hei, me ennustetaan!

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti viime perjantaina keväisen talouskatsauksensa ja ennusteensa. Se soi duurisssa: kokonaistuotanto kasvaa, työllisyysaste kohoaa ja julkinen talous tasapainottuu. Bruttokansantuotteen (bkt) ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Vain vuosi sitten ministeriö ennusti tälle vuodelle tasan prosentin ja ensi vuodelle 1,2 prosentin kasvua. Ennustelukujen raju korotus johtuu talouskasvun nopeutumisesta viime vuonna sekä vuoden 2016 bkt-tilastojen tarkentumisesta ylöspäin (vrt. tilastokeskuksen julkistukset maaliskuussa 2017 ja tammikuussa 2018). VM:n arvio kuluvan vuoden kasvuprosentiksi on nyt sama kuin viime vuoden totetunut kasvu tilastokeskuksen tämänhetkisen ennakkotiedon mukaan. Kuukausi sitten tilastokeskus laski viime vuoden kasvuksi peräti 3,0 prosenttia. Tietojen täsmentyessä viime vuoden kasvuprosentti voi vielä muuttua, kenties useammankin kerran.
Jatka lukemista ”Hei, me ennustetaan!”