Kenpä tietäis’ sen…

… ken arvaisi huomisen, laulettiin 1950-luvun suositussa iskelmässä. Tätä sopii rallattaa talouden sakenevaan sumuun tuijottaessa. Talousennustajan osa ei ole helppo nytkään. Venäjän hyökkäyssodan talousvaikutukset yhdistettynä pandemian jälkiseurauksiin sumentavat nyt talousnäkymiä − ja synkentävätkin, mutta minkä verran, siinä ennustajan ongelma. Kaikki tuntuvat odottavan taantumaa, joten tilanne on toinen kuin kahdessa tällä vuosituhannella maailmantaloutta koetelleessa onnettomuudessa: vuosien 2008−2009 finanssikriisissä ja koronpandemian aiheuttamssa kriisissä. Nehän tulivat yllätyksinä. Jatka lukemista ”Kenpä tietäis’ sen…”

Normaalia kohti – kai

Koronapandemia on kurittanut maailmantaloutta jo kaksi vuotta, jotka ovat opettaneet varovaisuuteen talousnäkyminen ennustamisessa. Virusmuunnosten aikaansaamat uudet tautiaallot ja niistä aiheutuneet rajoitustoimet ovat toistuvasti lykänneet talouden paluuta normaaliin. Siksi pientä epävarmuutta on ilmassa vielä nytkin, kun näyttää, että omikronaallon hiipuessa kauan kaivattu normaali olisi koittamassa.
Jatka lukemista ”Normaalia kohti – kai”

Kuka jätti kakun sateeseen?

Koronapandemian aiheuttama talouslama osoittautui poikkeukselliseksi, paitsi syntysyiltään, myös kestoltaan. Suomen talous kasvaa jo tänä vuonna toissavuoden kokoonsa, arvioivat Suomen Pankki (SP) ja valtiovarainministeriö (VM) syyskuun ennusteissaan. Kumpikin virallisista talousennustajistamme arvioi bruttokansantuotteen (bkt) määrän kasvavan mukavasti vielä ensi vuonna (SP 2,8 %, VM 2,9 %), mutta 2023 oltaisiin enää runsaan prosentin vauhdissa (SP 1,3 %,VM 1,4 %). VM:n ennuste ulottuu vuoteen 2025 asti ja tarjoaa seuraaviksi vuosiksi vielä niukempaa kasvua (1,1 % 2024, 1,0 % 2025). Se on ministeriön arvio Suomen tämänhetkisestä keskipitkän aikavälin kasvupotentiaalista.

Jatka lukemista ”Kuka jätti kakun sateeseen?”

Nousukautta pukkaa

Hyvältä näyttää. Aurinko paistaa, koronatartuntojen määrä alkaa olla lähellä viime kesän alhaista tasoa, ja rokotukset etenevät vauhdilla. Koronarajoituksia puretaan, ja luvassa on kohtuullisen nopeaa talouskasvua. Suomen Pankin (SP) tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen (bkt) määrä kasvaa tänä vuonna 2,9 ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa hieman hitaampaa kasvua: 2,6 ja 2,8 prosenttia. Kumpikin virallisista ennustajistamme arvioi kasvun vaimentuvan vuonna 2023: SP 1,3 prosenttiin, VM 1,6 prosenttiin. Jatka lukemista ”Nousukautta pukkaa”

W-tyylillä nousuun

Arviot Suomen talouden kehityksestä ovat ajelleet melkoista vuoristorataa kuluneen vuoden aikana. Keväällä, epävarmuuden ollessa suurimmillaan, pessimistisimmät ennustajat maalasivat kuvaa toisesta menetetystä vuosikymmenestä − melkein suoraan finanssikriisin jälkeisten hitaan kasvun vuosien jatkoksi. Koronan ensimmäisen aallon mentyä muuttuivat arviot talouskehityksestä valoisammiksi. Nyt, koronaepidemian toisen aallon ollessa käynnissä, rajoitustoimia kiristetään uudestaan. Niiden myötä muuttuvat arviot lähikuukausien talousnäkymistä aiempaa synkemmiksi tai ainakin epävarmemmiksi. Jatka lukemista ”W-tyylillä nousuun”

Vähemmän kipua, enemmän kasvua

Kuva koronakriisin talousvaikutuksista muuttuu nopeassa tahdissa tiedon karttuessa. Viralliset talousennustajamme valtiovarainministeriö (VM) ja Suomen Pankki (SP) ovat päivittäneet arvionsa Suomen lähivuosien talouskehityksestä. Laskelmat ovat lähentyneet toisiaan huhtikuisista: ministeriö on nostanut perusennustettaan, pankki taas on laskenut omaansa roimasti. Ennusteiden kasvu-urissa ei ole enää suurtakaan eroa, kun molemmat ennakoivat hurjaa (6,0−6,9 %) muttei kuitenkaan katstrofaalista bruttokansantuotteen (bkt) määrän supistumista tänä vuonna ja selvästi vähäisempää (2,5−3,0 %) kasvua ensi vuonna. Kumpikin ennustaa kokonaistuotannon olevan vielä 2022 viimevuotista pienempi. Jatka lukemista ”Vähemmän kipua, enemmän kasvua”

Ennusteita, arvauksia ja manauksia

Voiko Jumala luoda niin suuren kiven ettei jaksa sitä pyörittää? Tämä vanha kaikkivaltiaan kaikkivoipaisuutta koskeva pseudoteologinen kompakysymys tulee mieleen koronapandemian taloudellisia seurauksia aprikoidessa. Talouspolitiikkaan siirrettynä: voivatko maailman valtiot luoda hetkessä niin suuren talouskriisin etteivät pysty sitä ratkaisemaan − eivät ainakaan nopeasti? Vastausta pitänee odottaa ensi vuoteen, sillä kriisin mittakaavakin on vielä arvailujen varassa. Epävarmudesta kertovat tuoreet talousennusteet. Jatka lukemista ”Ennusteita, arvauksia ja manauksia”

Talouspolitiikan koronatesti

Lähikaupan wc-paperihylly ammottaa tyhjyyttään. Hamstrauksen aiheuttama vessapaperin myyntipiikki jäänee kuitenkin vähäisimmäksi koronaviruspandemian taloudellisista seurauksista. Mitä muita ja suurempia taloudellisia vaikutuksia pandemialla on Suomen ja maailman talouteen, voi vain arvailla. Jaan omat arvailuni kolmeen aikaperspektiiviin: 1) epidemian akuutti vaihe eli lähikuukaudet, 2) epidemian jälkeinen taloudellinen toipuminen eli vuoden jälkipuolisko ja ainakin ensi vuosi ja 3) kriisin jälkiaalto eli tulevat vuodet, mahdolisesti vuosikymmenet. Tämän kolmijaon puitteissa pohdin myös epidemian synnyttämiä ja vaatimia talouspoliittisia ratkaisuja. Jatka lukemista ”Talouspolitiikan koronatesti”

Paluu tulevaisuuteen

Bruttokansantuote (bkt) henkeä kohti − kiintein hinnoin ja kausitasoitettuna − oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä yhä 3,5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2007 neljännellä neljänneksellä (lähde: Tilastokeskus, neljännesvuositilinpito). Valtiovarainministeriön (VM) ja Suomen Pankin (SP) uusimpien ennusteiden (VM ja SP) ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan henkeä kohti laskettu bkt saavuttaa finanssikriisiä edeltäneen huipun (2018 vuositasolla) vuonna 2020. Kaksitoista vuotta! Historiallinen ”saavutus”, sillä toista yhtä pitkää pysähdystä eivät kansantulotilastomme (1860−) tunne. Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan alhosta noustiin kymmenentenä vuotena (1923) kriisiä edeltäneen huipun (1913) yläpuolelle; 1990-luvun laman aikoihin samaan saavutukseen tarvittiin seitsemän vuotta (1990→1997). Jatka lukemista ”Paluu tulevaisuuteen”