Tupakkia, turvetta ja hevosenlantaa

Juha Sipilän tulevan hallituksen ohjelma − tai tätä kirjoitettaessa vielä ”neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta” − on edeltäjiään lyhyempi. Ratkaisujen Suomi-ohjelmassa on 36 sivua, kun Kataisen hallituksen ohjelmassa oli 79 sivua ja Vanhasen II hallituksen ohjelmassa 77 sivua. Mutta siinä missä Kataisen hallituksen ohjelmaan kuului 10 ja Vanhasen II hallituksen ohjelmaan 4 sivua liitteitä, on Sipilän strategisen ohjelman lisäpöytäkirjassa peräti 34 sivua joista 19 sivua leikkauslistataulukkoa. Lue loppuun

Houkutteleva pieni pohjoinen maa

Suomi on pieni maa, jolla tuntuu olevan vaihtelevan kokoinen kansallinen itsetunto − myös mitä tulee maan taloudelliseen kyvykkyyteen. Tältä tuntuu, jos vertaa niitä menestystarinoita, joita olemme itsellemme itsestämme vuosien mittaan kertoneet, niihin shokeeraaviin rinnastuksiin, joilla nykyään itseämme ruoskimme. Vaalien alla peloteltiin Kreikan varoittavalla esimerkillä (merkintäni tästä), ja hallitusta kokoava Juha Sipilä jaksoi vielä nostaa saman uhkakuvan esiin viime tiistaina (12.5.). Lue loppuun

74 minuutin suhdanneselfie

Hallitusneuvottelut etenevät vauhdilla. Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb otti aikaa ja kehui tulosta: ”Viime hallitukselta meni neljä vuotta yhteisen tilannekuvan saamiseen, nyt siihen meni yksi tunti ja 14 minuuttia.” Vertailuun sisältyy tietenkin moite hänen edeltäjänsä Jyrki Kataisen kevään 2011 suoritusta kohtaan. Jälkiviisaushan on, kuten Konsta Pylkkänen tiesi, ”kaikista paras ja imelin” viisauden lajeista. Historioitsijat nauttivat tätä herkkua työkseen, mutta ovat sille persoja poliitikotkin − näemmä vaikka oman puolueen miestä tulisi samalla hutkaistuksi. Lue loppuun

Mistä kasvua?

Euroopan komissio tarkensi kevään talousennusteessaan (5.5.) Euroopan kasvunäkymiä hieman myönteisempään suuntaan. Komissio ennustaa, että EU:n kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,8 % ja ensi vuonna 2,1 %. Euroalueen kasvu jää vaisummaksi: sen arvellaan olevan 1,5 % tänä vuonna ja 1,9 % vuonna 2016. Suomi jää tästäkin jälkeen: komissio arvioi taloutemme kasvavan 0,3 % tänä ja 1,0 % ensi vuonna. Se on vähemmän kuin valtiovarainministeriö kuukausi sitten ennusti (0,5 % ja 1,4 %) ja vähemmän kuin komissio kolme kuukautta sitten arvioi. Komission uusi ennuste ei siis sekään vala uskoa Suomen talouden kasvunäkymiin, joiden historiallista vaisuutta esittelin edellisessä merkinnässäni. Jatkan tässä 15 seuraavan vuoden kasvunäkymien pohdintaa. Lue loppuun

Vain laaksoa, ei kukkulaa

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkisti kolmisen viikkoa sitten (14.4.) kevään taloudellisen katsauksensa. Siinä se esittää arvionsa myös Suomen talouden kasvunäkymistä. IMF ennustaa Suomelle kuluvalle vuodelle 0,8 prosentin talouskasvua eli hieman enemmän kuin se 0,5 prosenttia, jonka valtiovarainministeriö (VM) esitti tämän kuun alussa katsauksessaan. IMF:n arvioi edelleen Suomen tuotantokuilun suuremmaksi kuin VM. IMF:n mukaan se on 3,2 % tänä vuonna ja 2,6 % ensi vuonna, kun VM:n vastaava luvut ovat 2,8 % ja 1,6 %. Toisin sanoen IMF arvioi Suomen talouden olevan VM:n laskelmia syvemmällä suhdannekuopassa. IMF:n lukuihin luottavan on entistä vaikeampi perustella finanssipolitiikan kiristystä tänä ja ensi vuonna. Lue loppuun