Kenpä tietäis’ sen…

… ken arvaisi huomisen, laulettiin 1950-luvun suositussa iskelmässä. Tätä sopii rallattaa talouden sakenevaan sumuun tuijottaessa. Talousennustajan osa ei ole helppo nytkään. Venäjän hyökkäyssodan talousvaikutukset yhdistettynä pandemian jälkiseurauksiin sumentavat nyt talousnäkymiä − ja synkentävätkin, mutta minkä verran, siinä ennustajan ongelma. Kaikki tuntuvat odottavan taantumaa, joten tilanne on toinen kuin kahdessa tällä vuosituhannella maailmantaloutta koetelleessa onnettomuudessa: vuosien 2008−2009 finanssikriisissä ja koronpandemian aiheuttamssa kriisissä. Nehän tulivat yllätyksinä. Jatka lukemista ”Kenpä tietäis’ sen…”

Nousussa nyt: hinnat ja korot

Koronapandemian helpottaessa alettiin toiveikkaasti odotella paluuta normaaliin. Sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoitti maailmantalouden ja vauhditti jo kiihtymässä ollutta inflaatiota.  Uskottavuutensa puolesta taistelevat keskuspankit reagoivat tilanteeseen korkoja nostamalla. Taas puhutaan paluusta normaaliin, kun nollakorkojen aika päättyy. Mutta kuinkahan normaalia oikein on odotettavissa? Sitä sopii kysyä. Jatka lukemista ”Nousussa nyt: hinnat ja korot”

Normaalia kohti – kai

Koronapandemia on kurittanut maailmantaloutta jo kaksi vuotta, jotka ovat opettaneet varovaisuuteen talousnäkyminen ennustamisessa. Virusmuunnosten aikaansaamat uudet tautiaallot ja niistä aiheutuneet rajoitustoimet ovat toistuvasti lykänneet talouden paluuta normaaliin. Siksi pientä epävarmuutta on ilmassa vielä nytkin, kun näyttää, että omikronaallon hiipuessa kauan kaivattu normaali olisi koittamassa.
Jatka lukemista ”Normaalia kohti – kai”

Kuka jätti kakun sateeseen?

Koronapandemian aiheuttama talouslama osoittautui poikkeukselliseksi, paitsi syntysyiltään, myös kestoltaan. Suomen talous kasvaa jo tänä vuonna toissavuoden kokoonsa, arvioivat Suomen Pankki (SP) ja valtiovarainministeriö (VM) syyskuun ennusteissaan. Kumpikin virallisista talousennustajistamme arvioi bruttokansantuotteen (bkt) määrän kasvavan mukavasti vielä ensi vuonna (SP 2,8 %, VM 2,9 %), mutta 2023 oltaisiin enää runsaan prosentin vauhdissa (SP 1,3 %,VM 1,4 %). VM:n ennuste ulottuu vuoteen 2025 asti ja tarjoaa seuraaviksi vuosiksi vielä niukempaa kasvua (1,1 % 2024, 1,0 % 2025). Se on ministeriön arvio Suomen tämänhetkisestä keskipitkän aikavälin kasvupotentiaalista.

Jatka lukemista ”Kuka jätti kakun sateeseen?”

Nousukautta pukkaa

Hyvältä näyttää. Aurinko paistaa, koronatartuntojen määrä alkaa olla lähellä viime kesän alhaista tasoa, ja rokotukset etenevät vauhdilla. Koronarajoituksia puretaan, ja luvassa on kohtuullisen nopeaa talouskasvua. Suomen Pankin (SP) tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen (bkt) määrä kasvaa tänä vuonna 2,9 ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa hieman hitaampaa kasvua: 2,6 ja 2,8 prosenttia. Kumpikin virallisista ennustajistamme arvioi kasvun vaimentuvan vuonna 2023: SP 1,3 prosenttiin, VM 1,6 prosenttiin. Jatka lukemista ”Nousukautta pukkaa”

Olipa kerran Pohjoismaa…

Kaikki Pohjoismaat muistuttavat toisiaan, mutta Suomi on Suomi omalla tavallaan. Näin voisi Leo Tolstoita mukaillen tiivistää valtiovarainministeriön (VM) Suomen talouskasvun edellytyksiä käsittelevän raportin sanoman.  Voi olla, että finansssineuvos Markku Stenborgin huomiota herättäneiden sananvalintojen vuoksi julkaisu tullaan muistamaan Juhlamokka-raporttina. Se on julkaisun laatua ajatellen koko lailla oikeaan osuva luonnehdinta, sillä gourmetkahvista ei ole kyse.  Keskipaahtoista vm-läistä on kuitenkin tarjolla niin suuri mukillinen, että Suomen talouden tulevaisuudesta kiinnostunut pysyy hyvin hereillä. Jatka lukemista ”Olipa kerran Pohjoismaa…”

Katse koronan yli

Ensimmäinen koronavuosi on takana ja toivottavasti viimeinen meneillään. Suomi on selvinnyt toistaiseksi erinomaisesti, mitattiin pärjäämistä sitten kansantalouden tai -terveyden mittareilla. Vaikka rokotukset ovat alkaneet, ei epidemia ole voitettu, ja siksi taloudessakin on syytä varautua myös huonoihin uutisiin. Tähän asti kuitenkin uutiset ovat yllättäneet positiivisesti − viimeisimpänä esimerkkinä tieto siitä, että kokonaistuotanto kasvoi myös marraskuussa Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan mukaan. Jatka lukemista ”Katse koronan yli”

W-tyylillä nousuun

Arviot Suomen talouden kehityksestä ovat ajelleet melkoista vuoristorataa kuluneen vuoden aikana. Keväällä, epävarmuuden ollessa suurimmillaan, pessimistisimmät ennustajat maalasivat kuvaa toisesta menetetystä vuosikymmenestä − melkein suoraan finanssikriisin jälkeisten hitaan kasvun vuosien jatkoksi. Koronan ensimmäisen aallon mentyä muuttuivat arviot talouskehityksestä valoisammiksi. Nyt, koronaepidemian toisen aallon ollessa käynnissä, rajoitustoimia kiristetään uudestaan. Niiden myötä muuttuvat arviot lähikuukausien talousnäkymistä aiempaa synkemmiksi tai ainakin epävarmemmiksi. Jatka lukemista ”W-tyylillä nousuun”

Vähemmän kipua, enemmän kasvua

Kuva koronakriisin talousvaikutuksista muuttuu nopeassa tahdissa tiedon karttuessa. Viralliset talousennustajamme valtiovarainministeriö (VM) ja Suomen Pankki (SP) ovat päivittäneet arvionsa Suomen lähivuosien talouskehityksestä. Laskelmat ovat lähentyneet toisiaan huhtikuisista: ministeriö on nostanut perusennustettaan, pankki taas on laskenut omaansa roimasti. Ennusteiden kasvu-urissa ei ole enää suurtakaan eroa, kun molemmat ennakoivat hurjaa (6,0−6,9 %) muttei kuitenkaan katstrofaalista bruttokansantuotteen (bkt) määrän supistumista tänä vuonna ja selvästi vähäisempää (2,5−3,0 %) kasvua ensi vuonna. Kumpikin ennustaa kokonaistuotannon olevan vielä 2022 viimevuotista pienempi. Jatka lukemista ”Vähemmän kipua, enemmän kasvua”