Kuka jätti kakun sateeseen?

Koronapandemian aiheuttama talouslama osoittautui poikkeukselliseksi, paitsi syntysyiltään, myös kestoltaan. Suomen talous kasvaa jo tänä vuonna toissavuoden kokoonsa, arvioivat Suomen Pankki (SP) ja valtiovarainministeriö (VM) syyskuun ennusteissaan. Kumpikin virallisista talousennustajistamme arvioi bruttokansantuotteen (bkt) määrän kasvavan mukavasti vielä ensi vuonna (SP 2,8 %, VM 2,9 %), mutta 2023 oltaisiin enää runsaan prosentin vauhdissa (SP 1,3 %,VM 1,4 %). VM:n ennuste ulottuu vuoteen 2025 asti ja tarjoaa seuraaviksi vuosiksi vielä niukempaa kasvua (1,1 % 2024, 1,0 % 2025). Se on ministeriön arvio Suomen tämänhetkisestä keskipitkän aikavälin kasvupotentiaalista.

Jatka lukemista ”Kuka jätti kakun sateeseen?”

Nousukautta pukkaa

Hyvältä näyttää. Aurinko paistaa, koronatartuntojen määrä alkaa olla lähellä viime kesän alhaista tasoa, ja rokotukset etenevät vauhdilla. Koronarajoituksia puretaan, ja luvassa on kohtuullisen nopeaa talouskasvua. Suomen Pankin (SP) tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen (bkt) määrä kasvaa tänä vuonna 2,9 ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa hieman hitaampaa kasvua: 2,6 ja 2,8 prosenttia. Kumpikin virallisista ennustajistamme arvioi kasvun vaimentuvan vuonna 2023: SP 1,3 prosenttiin, VM 1,6 prosenttiin. Jatka lukemista ”Nousukautta pukkaa”

Olipa kerran Pohjoismaa…

Kaikki Pohjoismaat muistuttavat toisiaan, mutta Suomi on Suomi omalla tavallaan. Näin voisi Leo Tolstoita mukaillen tiivistää valtiovarainministeriön (VM) Suomen talouskasvun edellytyksiä käsittelevän raportin sanoman.  Voi olla, että finansssineuvos Markku Stenborgin huomiota herättäneiden sananvalintojen vuoksi julkaisu tullaan muistamaan Juhlamokka-raporttina. Se on julkaisun laatua ajatellen koko lailla oikeaan osuva luonnehdinta, sillä gourmetkahvista ei ole kyse.  Keskipaahtoista vm-läistä on kuitenkin tarjolla niin suuri mukillinen, että Suomen talouden tulevaisuudesta kiinnostunut pysyy hyvin hereillä. Jatka lukemista ”Olipa kerran Pohjoismaa…”

Katse koronan yli

Ensimmäinen koronavuosi on takana ja toivottavasti viimeinen meneillään. Suomi on selvinnyt toistaiseksi erinomaisesti, mitattiin pärjäämistä sitten kansantalouden tai -terveyden mittareilla. Vaikka rokotukset ovat alkaneet, ei epidemia ole voitettu, ja siksi taloudessakin on syytä varautua myös huonoihin uutisiin. Tähän asti kuitenkin uutiset ovat yllättäneet positiivisesti − viimeisimpänä esimerkkinä tieto siitä, että kokonaistuotanto kasvoi myös marraskuussa Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan mukaan. Jatka lukemista ”Katse koronan yli”

W-tyylillä nousuun

Arviot Suomen talouden kehityksestä ovat ajelleet melkoista vuoristorataa kuluneen vuoden aikana. Keväällä, epävarmuuden ollessa suurimmillaan, pessimistisimmät ennustajat maalasivat kuvaa toisesta menetetystä vuosikymmenestä − melkein suoraan finanssikriisin jälkeisten hitaan kasvun vuosien jatkoksi. Koronan ensimmäisen aallon mentyä muuttuivat arviot talouskehityksestä valoisammiksi. Nyt, koronaepidemian toisen aallon ollessa käynnissä, rajoitustoimia kiristetään uudestaan. Niiden myötä muuttuvat arviot lähikuukausien talousnäkymistä aiempaa synkemmiksi tai ainakin epävarmemmiksi. Jatka lukemista ”W-tyylillä nousuun”

Vähemmän kipua, enemmän kasvua

Kuva koronakriisin talousvaikutuksista muuttuu nopeassa tahdissa tiedon karttuessa. Viralliset talousennustajamme valtiovarainministeriö (VM) ja Suomen Pankki (SP) ovat päivittäneet arvionsa Suomen lähivuosien talouskehityksestä. Laskelmat ovat lähentyneet toisiaan huhtikuisista: ministeriö on nostanut perusennustettaan, pankki taas on laskenut omaansa roimasti. Ennusteiden kasvu-urissa ei ole enää suurtakaan eroa, kun molemmat ennakoivat hurjaa (6,0−6,9 %) muttei kuitenkaan katstrofaalista bruttokansantuotteen (bkt) määrän supistumista tänä vuonna ja selvästi vähäisempää (2,5−3,0 %) kasvua ensi vuonna. Kumpikin ennustaa kokonaistuotannon olevan vielä 2022 viimevuotista pienempi. Jatka lukemista ”Vähemmän kipua, enemmän kasvua”

Ennusteita, arvauksia ja manauksia

Voiko Jumala luoda niin suuren kiven ettei jaksa sitä pyörittää? Tämä vanha kaikkivaltiaan kaikkivoipaisuutta koskeva pseudoteologinen kompakysymys tulee mieleen koronapandemian taloudellisia seurauksia aprikoidessa. Talouspolitiikkaan siirrettynä: voivatko maailman valtiot luoda hetkessä niin suuren talouskriisin etteivät pysty sitä ratkaisemaan − eivät ainakaan nopeasti? Vastausta pitänee odottaa ensi vuoteen, sillä kriisin mittakaavakin on vielä arvailujen varassa. Epävarmudesta kertovat tuoreet talousennusteet. Jatka lukemista ”Ennusteita, arvauksia ja manauksia”

Vaarana varovaisuus

Antti Rinteen (sd) hallitus lupaa ohjelmassaan paljon. Se lupaa rahaa ”tulevaisuusinvestointeihin” ja monenlaisiin hyviin tarkoituksiin. Mutta hallitus lupaa myös uudistaa politiikan tekemisen tapaa. Ensimmäinen näistä lupauksista on ”lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta”. Talouspolitiikan alalla hallituksella onkin mahdollisuus osoittaa, miten tämä jatkuvan oppimisen periaate toteutuu tässä ja nyt, ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa. Talouden näkymät ovat näet muuttuneet melkoisesti niistä, joihin hallitusohjelma perustui ja joiden pohjalta valtiovarainministeriö (VM) on laatinut viime perjantaina julkistamansa budjettiesityksen ensi vuodelle. Jatka lukemista ”Vaarana varovaisuus”

Sitä saa mitä tilaa

Neljä vuotta on pitkä aika, pitkä aika kuunnella puhetta ja kiistelyä 75 prosentin työllisyysasteesta, niin kuin se olisi talouspolitiikan ainoa asia! Tuo mittari − 15-64-vuotiaiden työllisten määrän suhde samanikäiseen väestöön − on tärkeä talouden tilan indikaattori, mutta vain yksi monista ja rajallinen jo työpanoksen kehityksen kuvaajana. Mutta minkäs teet, kun Antti Rinteen (sd) hallitus on ohjelmassaan nostanut tuon prosenttiluvun oman onnistumisensa mittariksi. Joten ei voi kuin yhtyä iskelmäsanoittaja Sinikka Svärdin viisauteen: sitä saa mitä tilaa. Jatka lukemista ”Sitä saa mitä tilaa”

Tasapainoilua

”Työllisyysasteeksi tavoitellaan vuoteen 2023 mennessä 75 %” ja työttömyysasteeksi 4,7 prosenttia. Ei, tuo ei ole Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmasta vaan kansliapäälliköiden tammikuun lopulla julkaisemasta puheenvuorosta Mahdollisuudet Suomelle (s. 21). Rinteen hallituksen ohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi mainitaan hallituskauden  keskeisistä talouspoliittisista tavoitteista ensimmäisenä se, että ”[t]yöllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä” (s. 12). Työttömyysastetavoite on 4,8 prosenttia. Hallitusohjelman laatijoita ei siis pääse syyttämään virkamiesnäkemyksen täydellisestä kopioinnista, kun työttömyysastetavoitteessa on sentään prosentin kymmenesosan ero! Jatka lukemista ”Tasapainoilua”