Vaarana varovaisuus

Antti Rinteen (sd) hallitus lupaa ohjelmassaan paljon. Se lupaa rahaa ”tulevaisuusinvestointeihin” ja monenlaisiin hyviin tarkoituksiin. Mutta hallitus lupaa myös uudistaa politiikan tekemisen tapaa. Ensimmäinen näistä lupauksista on ”lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta”. Talouspolitiikan alalla hallituksella onkin mahdollisuus osoittaa, miten tämä jatkuvan oppimisen periaate toteutuu tässä ja nyt, ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa. Talouden näkymät ovat näet muuttuneet melkoisesti niistä, joihin hallitusohjelma perustui ja joiden pohjalta valtiovarainministeriö (VM) on laatinut viime perjantaina julkistamansa budjettiesityksen ensi vuodelle. Lue loppuun

Sitä saa mitä tilaa

Neljä vuotta on pitkä aika, pitkä aika kuunnella puhetta ja kiistelyä 75 prosentin työllisyysasteesta, niin kuin se olisi talouspolitiikan ainoa asia! Tuo mittari − 15-64-vuotiaiden työllisten määrän suhde samanikäiseen väestöön − on tärkeä talouden tilan indikaattori, mutta vain yksi monista ja rajallinen jo työpanoksen kehityksen kuvaajana. Mutta minkäs teet, kun Antti Rinteen (sd) hallitus on ohjelmassaan nostanut tuon prosenttiluvun oman onnistumisensa mittariksi. Joten ei voi kuin yhtyä iskelmäsanoittaja Sinikka Svärdin viisauteen: sitä saa mitä tilaa. Lue loppuun

Tasapainoilua

”Työllisyysasteeksi tavoitellaan vuoteen 2023 mennessä 75 %” ja työttömyysasteeksi 4,7 prosenttia. Ei, tuo ei ole Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmasta vaan kansliapäälliköiden tammikuun lopulla julkaisemasta puheenvuorosta Mahdollisuudet Suomelle (s. 21). Rinteen hallituksen ohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi mainitaan hallituskauden  keskeisistä talouspoliittisista tavoitteista ensimmäisenä se, että ”[t]yöllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä” (s. 12). Työttömyysastetavoite on 4,8 prosenttia. Hallitusohjelman laatijoita ei siis pääse syyttämään virkamiesnäkemyksen täydellisestä kopioinnista, kun työttömyysastetavoitteessa on sentään prosentin kymmenesosan ero! Lue loppuun

Työlästä tiedossa

Vanhan hokeman Suomi on yhden totuuden maa. Tämä ei onneksi pidä paikkaansa enää monellakaan elämän alueella mutta talouspolitiikassa ehkä. Kaikki puolueet ovat näet liikuttavan yksimielisiä sitä, että Suomen työllisyysaste pitäisi saada nousemaan 75 prosenttiin. Tuon maagisen luvun mantramainen hokeminen todistaa, että virkamiehet ovat saaneet talouspoliittisen sanomansa tältä osin hyvin perille. Sisältyihän tavoite 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisesta ensi vaalikautena niin kansliapäälliköiden puheenvuoroon kuin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiespuheenvuoroon. Valtiovarainministeriö (VM), joka on jo vuosia pitänyt työllisyysasteen kohottamista talouspolitiikan tavoittteenasettelun keskiössä, muotoili omassa virkamiespuheenuorossaan työllisyystavoitteen lievemmin: 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja tämäkin optimistisena vaihtoehtona. Lue loppuun

Talouspolitiikkaa viran puolesta

Onko Suomi virkamiesten luvattu maa? Vai löytyykö toista läntistä demokratiaa, jossa johtavat virkamiehet esittävät vaalien alla ja niitä varten sellaisen yhteisen puheenvuoron, jollaisen ministeriöiden kansliapäälliköt julkistivat tammikuun lopulla? Raportti ilmoittaa tarjoavansa ”tietopohjaa vaalikeskusteluihin ja hallitusneuvottelujen pohjaksi”, mutta se muistuttaa jo nimeltään (Mahdollisuudet Suomelle) ennemminkin poliittista ohjelmaa kuin neutraalia taustaraporttia. Asetetut tavoitteet ovat totta kai hyviä, sillä kukapa vastustaisi yhdenvertaisuuden edistämistä, kestävää kasvua ja turvallista ja vakaata yhteiskuntaa, mutta eikö tällaisten päämäärien asettaminen ja arvovalintojen tekeminen − siitähän on kyse − kuulu nimenomaan poliitikoille?1 Lue loppuun

Paluu tulevaisuuteen

Bruttokansantuote (bkt) henkeä kohti − kiintein hinnoin ja kausitasoitettuna − oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä yhä 3,5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2007 neljännellä neljänneksellä (lähde: Tilastokeskus, neljännesvuositilinpito). Valtiovarainministeriön (VM) ja Suomen Pankin (SP) uusimpien ennusteiden (VM ja SP) ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan henkeä kohti laskettu bkt saavuttaa finanssikriisiä edeltäneen huipun (2018 vuositasolla) vuonna 2020. Kaksitoista vuotta! Historiallinen ”saavutus”, sillä toista yhtä pitkää pysähdystä eivät kansantulotilastomme (1860−) tunne. Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan alhosta noustiin kymmenentenä vuotena (1923) kriisiä edeltäneen huipun (1913) yläpuolelle; 1990-luvun laman aikoihin samaan saavutukseen tarvittiin seitsemän vuotta (1990→1997). Lue loppuun

Seuraavaa taantumaa odotellessa

Suomen kokonaistuotannon määrä on saavuttanut pitkää pysähdystä edeltäneen huipputason. Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan bruttokansantuotteen (bkt) määrä oli tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä enää vaivaiset 0,11 prosenttia pienempi kuin vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Koska kasvu on jatkunut menossa olevan toisen vuosineljänneksenkin aikana, ylittyy finanssikriisiä edeltänyt kokonaistuotannon huippu lopultakin. Hieman yli kymmenen vuotta siihen siis meni. Jatkuvasta kasvusta on nyt saatu nauttia kolme vuotta, vuoden 2015 toisesta vuosineljänneksestä lähtien (vertailukohtana vuodentakainen tilanne). Nyt eletään suhdannehuippua, arvioivat Suomen Pankki (SP) ja valtiovarainministeriö (VM) kesäkuun ennusteissaan. Kumpikin ennustaa bkt:n kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia mutta vähemmän ensi ja sitä seuraavana vuonna. Ja jos maailma ei ole muuttunut vallan toisenlaiseksi, jossain kulman takana odottaa seuraava taantuma. Lue loppuun

Hei, me ennustetaan!

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti viime perjantaina keväisen talouskatsauksensa ja ennusteensa. Se soi duurisssa: kokonaistuotanto kasvaa, työllisyysaste kohoaa ja julkinen talous tasapainottuu. Bruttokansantuotteen (bkt) ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Vain vuosi sitten ministeriö ennusti tälle vuodelle tasan prosentin ja ensi vuodelle 1,2 prosentin kasvua. Ennustelukujen raju korotus johtuu talouskasvun nopeutumisesta viime vuonna sekä vuoden 2016 bkt-tilastojen tarkentumisesta ylöspäin (vrt. tilastokeskuksen julkistukset maaliskuussa 2017 ja tammikuussa 2018). VM:n arvio kuluvan vuoden kasvuprosentiksi on nyt sama kuin viime vuoden totetunut kasvu tilastokeskuksen tämänhetkisen ennakkotiedon mukaan. Kuukausi sitten tilastokeskus laski viime vuoden kasvuksi peräti 3,0 prosenttia. Tietojen täsmentyessä viime vuoden kasvuprosentti voi vielä muuttua, kenties useammankin kerran.
Lue loppuun

Ilo irti kasvuprosenteista

Suomen talous on nousussa. Bruttokansantuotteen (bkt) volyymi eli bkt, josta on poistettu hintojen muutoksen vaikutus, kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,7 prosenttia vuoden takaisesta, kun mittarina käytetään työpäiväkorjattua bkt:ta. Kun bkt-lukuihin tehdään myös kausitasoitus, tulee kasvuprosentiksi 2,6. Suomen talouskasvu on ollut viimeisen vuoden aikana nopeampaa kuin Saksassa (1,7 %), Ruotsissa (2,2 %), euroalueella keskimäärin (1,9 %) tai Yhdysvalloissa (2,0 %) − kausitasoitetuista luvuista laskettuna. Pessimisti pettyi, iloitsee Helsingin Sanomat (HS) pääkirjoituksessaan (8.6.). Ei ole syytä pilata iloa, joka ei toivottavasti ole vielä edes ylimmillään, mutta kovin suuria juhlia ei yhden vuoden kasvuprosenttien vertailun varaan kannata järjestää. Kasvuvauhtivertailuissa on näet se pulma, että prosentit eivät kerro mitään lähtötasoista. Tämän toin lyhyesti esiin HS:n mielipidesivuilla (10.6) kommentissani, jonka perusteluja lavennan tässä kirjoituksessa. Lue loppuun

Virallista mollia

Tuore valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) esitteli viime keskiviikkona (10.8.) valtion ensi vuoden talousarvion valmistelua. Hän joutui toteamaan, että ”valitettavasti mollivoittoisissa sävyissä lähdetään”. Orpo myönsi nöyrästi, että ”talouskehitys ja ennen kaikkea työllisyyskehitys ei ole sen mukaista, minkä varaan hallitusohjelman talouskokonaisuus on rakennettu”. Näin hän otti ainakin tyylillistä etäisyyttä edeltäjäänsä Alexander Stubbiin, joka reilu vuosi sitten hallitusneuvottelujen aikaan kehui talouden ”tilannekuvan” muodostamisen nopeutta (74 min). Vaikka budjetin valmistelusta vastaavan valtiovarainministeriön virkamieskunnan veisaama talouspoliittinen sävelmä saattaa monen moneen korvaan kuulostaa valtakunnan Viralliselta mollillta (VM), on ministeriö ollut viimeisen vuosikymmenen talousennusteissaan yleensä duurivoittoinen − ja siksi väärässä. Lue loppuun