Elvytys, ennusteet ja epävarmuus

Finanssipolitiikka olisi yksinkertaista puuhaa, ellei siinä olisi kolmea pulmaa: suunta, mitoitus ja ajoitus. Tämä on nähty myös viimeaikaisessa talouspoliitisessa keskustelussa, jonka vilkastumisesta kiitos kuluu Aalto-yliopiston taloustieteen professorille Pertti Haaparannalle. Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa (22.3.) hän moitti leikkauslistoihin keskittynyttä talouspuhetta epä-älylliseksi. Omaa elvytysmyönteistä kantaansa Haaparanta on perustellut laajasti blogikirjoituksissaan sekä Talous ja yhteiskunta -lehdessä julkaistussa artikkelissa. Leikkauspolitiikan puolustajat ovat korostaneet Suomen talousongelmien rakenteellista luonnetta, johon suhdannepolitiikka ei auta. Asiaa monimutkaistaa se, että näkemys tämän hetken ja lähivuosien suhdannetilanteesta nojaa arvioon ”tuotantokuilusta” eli siitä, kuinka kaukana bruttokansantuote (bkt) on potentiaalisesta kokonaistuotannosta. Tämä puolestaan riippuu sekä potentiaalisen bkt:n laskelmista että tulevasta talouskasvusta, jonka arvio tuntuu muuttuvan ennuste ennusteelta. Samalla muuttuu siis arvio tuotantokuilusta eli käsitys Suomen talouden suhdannekuvasta. Jatka lukemista ”Elvytys, ennusteet ja epävarmuus”

Valtiovarainministeriöstä valoisampaa

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi eilen uuden talousennusteensa. Sen viesti on hieman optimistisempi kuin Suomen Pankin viikontakaisen arvion. Ministeriö on alentanut kasvuarvioitaan syyskuisesta mutta vain hiukan. Tälle vuodelle VM ennustaa 0,1 prosentin kasvua, ensi vuonna talous kasvaisi 0,9 % ja vuonna 2016 jo 1,3 %. VM:n ennusteen mukaan bruttokansantuote olisi vuonna 2016 ”vain” 3,5 % vuoden 2008 tason alapuolella; Suomen Pankin ennusteen mukaan ero olisi 5 %. Ja jos kasvu jatkuisi vaikkapa prosentin vuosivauhtia saavutettaisiin finanssikriisiä edeltävä taso ”jo” vuonna 2020 eli vuonna 12 j.f.kr. (= jälkeen finanssikriisin). Jatka lukemista ”Valtiovarainministeriöstä valoisampaa”