72 %

Oi niitä aikoja, kun työttömyysluvut olivat viisinumeroisia ja maan hallituksen piti nauttia tasavallan presidentin luottamusta. Siitä on jo yli neljä vuosikymmentä, kun presidentti Urho Kekkonen ”runnasi” televisiokameroiden edessä (ks. klippi) kokoon Martti Miettusen (kesk) johtaman ”hätätilahallituksen”. Marraskuussa 1975 presidentin hätäkellot sai soimaan tieto, että työttömien määrä oli nousemassa yli 60 000 henkilön. Millaisen kalkkeen olisivatkaan aikaansaaneet nykyiset tilastoluvut: työttömiä on laajasti laskien – mukana työvoimapoliittisisten toimien piirissä olevat – jo yli 450 000 henkilöä. Valtiovarainministeriön ylin virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki arvioi kolumnissaan nykyisen työttömyyden maksavan julkiselle taloudelle vuosittain 10 miljardia euroa enemmän kuin neljänkymmenen vuoden takainen työttömyyden taso. Se on paljon: lähes 5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (= 209 mrd. 2015). Lue loppuun

Sieppari lumihangessa

”Suomi on kuilun partaalla”, kirjoittaa Jorma Ollila Helsingin Sanomissa (2.1.2016). Kielikuvia ei pitäisi ottaa kirjaimellisesti, mutta silti: eikö Suomen talous ole ennemminkin kuilun pohjalla? Suomen bruttokansantuote (bkt) ei saavuta alkaneenakaan vuonna potentiaaliaan eli taloutemme on edelleen tuotantokuilussa, jonka syvyydeksi Euroopan komissio arvioi 2,0 % ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) 2,7 %. Niin pessimististä ennustajaa ei sentään taida löytyä, joka povaisi uutta romahdusta tälle tai seuraavalle vuodelle. Joten tässä mielessä ei voine väittää Suomen olevan kuilun partalla. Lue loppuun

Onko valtiovarainministerin värillä väliä?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt julkisuudessa useitakin talouspoliittisia puheenvuoroja. Pari viikkoa sitten hän arvosteli neljää viimeistä hallitusta (Vanhanen II, Kiviniemi, Katainen ja Stubb) mielikuvapolitiikasta. Yksi kritiikin kohteista, vuosina 2003−2010 pääministerinä toiminut ja politiikkaan paluuta tekevä Matti Vanhanen vastasi kritiikkiin ja esitti, että Sauli Niinistön yli seitsenvuotinen valtiovarainministerikausi (1996−2003) käytäisiin läpi. Jos tällainen arvio tehtäisiin, valtionvelka olisi epäilemättä yksi mielenkiinnon kohteista. Seuraavassa joitakin pikalaskelmia aiheesta. Lue loppuun