Liian pieni kansantalous?

Suomen kansantalous on liian pieni turvaamaan nykyisenlaisen hyvinvointivaltion. Näin ovat monet talousviisaat tiivistäneet vaaleihin valmistautuvan Suomen talouspoliittisen perusongelman. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn totesi Helsingin Sanomien haastattelussa 19.2., että”Suomessa on suhteellisen kelpo hyvinvointivaltio, mutta liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä nykymuodossaan.” Sixten Korkman sanoi saman toisin sanoin kolumnissaan 18.10.2022 : ”Meillä on upea hyvinvointivaltio mutta siihen nähden vaatimaton kansantalous” ja viittasi Vesa Vihriälän blogikirjoitukseen (8.10.2022), jonka otsikko kertoi, että ”hyvinvoinnin perusta horjuu”. Jatka lukemista ”Liian pieni kansantalous?”

Kuka jätti kakun sateeseen?

Koronapandemian aiheuttama talouslama osoittautui poikkeukselliseksi, paitsi syntysyiltään, myös kestoltaan. Suomen talous kasvaa jo tänä vuonna toissavuoden kokoonsa, arvioivat Suomen Pankki (SP) ja valtiovarainministeriö (VM) syyskuun ennusteissaan. Kumpikin virallisista talousennustajistamme arvioi bruttokansantuotteen (bkt) määrän kasvavan mukavasti vielä ensi vuonna (SP 2,8 %, VM 2,9 %), mutta 2023 oltaisiin enää runsaan prosentin vauhdissa (SP 1,3 %,VM 1,4 %). VM:n ennuste ulottuu vuoteen 2025 asti ja tarjoaa seuraaviksi vuosiksi vielä niukempaa kasvua (1,1 % 2024, 1,0 % 2025). Se on ministeriön arvio Suomen tämänhetkisestä keskipitkän aikavälin kasvupotentiaalista.

Jatka lukemista ”Kuka jätti kakun sateeseen?”

Nousukautta pukkaa

Hyvältä näyttää. Aurinko paistaa, koronatartuntojen määrä alkaa olla lähellä viime kesän alhaista tasoa, ja rokotukset etenevät vauhdilla. Koronarajoituksia puretaan, ja luvassa on kohtuullisen nopeaa talouskasvua. Suomen Pankin (SP) tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen (bkt) määrä kasvaa tänä vuonna 2,9 ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa hieman hitaampaa kasvua: 2,6 ja 2,8 prosenttia. Kumpikin virallisista ennustajistamme arvioi kasvun vaimentuvan vuonna 2023: SP 1,3 prosenttiin, VM 1,6 prosenttiin. Jatka lukemista ”Nousukautta pukkaa”

Historian siivellä

Historia ”on poliittisesti eksakti tiede”, mietelausui Paavo Haavikko vuosikymmen sitten. Historian enemmän tai vähemmän eksakti poliittinen käyttö ja väärinkäyttö on tuttua poliittisen historian puolella − siitä keskusteltiin viime kuussa Helsingissä Historioitsijat ilman rajoja -verkoston konferenssissa. Taloushistoria on saanut olla tässä suhteessa rauhassa, mutta nyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on tuonut taloushistoriankin teemoja päivänpoliittiseen hyötykäyttöön. ”Tarvitsemme paluuta pian 100-vuotiaan Suomen syntymisen aikaan, jolloin työn ja pääoman välillä oli liitto”, kirjoitti Berner blogissaan (9.4.). Ja hän viittasi sadan vuoden takaisiin oloihin uudestaan Radio Helsingin haastattelussa (19.4) todetessaan että Suomen itsenäistymisen aikaan ”maanviljelijät olivat torppareita”. Tästä Berner loikkasi nykyhetkeen ja kertoi, että tämän päivän Suomessa ”yrittäjät ovat torppareita”, joille ei anneta tilaa omistajuuteen. ”Ja oikeastaan, niin hullulta kuin se tuntuu”, Berner huipensi, ”niin sieltä vanhoista juurista ja ajattelusta pitäisi pystyä kantamaan se tarina siihen tämän päivän omistajuuteen”. Jatka lukemista ”Historian siivellä”

Sieppari lumihangessa

”Suomi on kuilun partaalla”, kirjoittaa Jorma Ollila Helsingin Sanomissa (2.1.2016). Kielikuvia ei pitäisi ottaa kirjaimellisesti, mutta silti: eikö Suomen talous ole ennemminkin kuilun pohjalla? Suomen bruttokansantuote (bkt) ei saavuta alkaneenakaan vuonna potentiaaliaan eli taloutemme on edelleen tuotantokuilussa, jonka syvyydeksi Euroopan komissio arvioi 2,0 % ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) 2,7 %. Niin pessimististä ennustajaa ei sentään taida löytyä, joka povaisi uutta romahdusta tälle tai seuraavalle vuodelle. Joten tässä mielessä ei voine väittää Suomen olevan kuilun partalla. Jatka lukemista ”Sieppari lumihangessa”

74 minuutin suhdanneselfie

Hallitusneuvottelut etenevät vauhdilla. Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb otti aikaa ja kehui tulosta: ”Viime hallitukselta meni neljä vuotta yhteisen tilannekuvan saamiseen, nyt siihen meni yksi tunti ja 14 minuuttia.” Vertailuun sisältyy tietenkin moite hänen edeltäjänsä Jyrki Kataisen kevään 2011 suoritusta kohtaan. Jälkiviisaushan on, kuten Konsta Pylkkänen tiesi, ”kaikista paras ja imelin” viisauden lajeista. Historioitsijat nauttivat tätä herkkua työkseen, mutta ovat sille persoja poliitikotkin − näemmä vaikka oman puolueen miestä tulisi samalla hutkaistuksi. Jatka lukemista ”74 minuutin suhdanneselfie”